Jousi

[Juha]

Tammi on mietityttänyt mua jo pidempään. En näet ole anut jousta onnistuman tammilankuta kertaakaan. Vika voi olla aika monessa jutussa, esim se että tammilankku on uunikuivattua, en ole kaivanut yhdelle syylle tai ja jousimalli (pyramidi) ei sovellu tammelle...

Onko mitään tietoa kannattako tammi tai punatammi lankusta alkaa edes kokeilemaan jousta? Foorumilla on tuumailtu että tammi toimii ihan ok, joten vika täytyy olla tekijässä tai materiaalin laadussa (saarnesta vastaavat jouset onnistuu hyvin ja kestää).

Koska vetopituus on vain 24 inch niin pyrin tekemään aina melko lyhyen jousen ja lyhytjouset muutenkin on enemmän mun juttu.

Osaako joku kommentoida millaisena mallina tammi tai punatammi lankusta kannattaisi alkaa edes kokeilemaan tuollaista 135 - 140 cm jousta?

Ouukeskuksessa tuossa vieressä on valkotammea...onko se nyt normi tammea vai onko sekin vielä eri ominaisuuksilla olevaa puuta kuin tammi tai punatammi? Siinä niitä kysymyksiä

Preeriajousimalli on se mieluisin mulle ja mietin että joko täysin läpitaipuvana tai puolijäykällä kahvalla haluaisin tollasta tammijousta lähtä veistämään...mikäli sellainen malli voi toimia.

[Ari Laakso]

Sama juttu minulla.
Kaikki tammijouset ovat katkenneet, kuin olisivat olleet lahoja...(saarni kestänyt).
Osa jousista ollut vielä laminoituja, eli kaksi tammiliuskaa päällekkäin liimattuna..syyt eri suuntiin kaareutuvia(päästä katsottuna).

Ovat olleet valkotammea, joka ilmeisesti on parempaa ,kuin punatammi.
Valkotammea vielä jäljellä, mutta niihin en tule enää koskemaan!
(Toisaalta jos tammen selkään laittaisi hikkoria tai saarnea?)

Herttoniemestä niitä aikanaan ostin (höylättyä tammilautaa), mutta uunikuivattu tammi ei ilmeisesti
kestä jousena..ainakaan selkänä.

Nanookilla on punatammesta tehty jousi, joka on kestänyt ja jolla on ammuttu peura Jenkeissä.
Jousi on tehty lankkuvarastosta ostetusta(Jenkeissä) ja ilmeisesti ei teollisesti kuivatusta tammesta ja selkä kaivettu yhdelle lustolle..

Suoraan metsästä otettu tammi varmaakin toimisi...

[Juha]

Vaikuttaisi siltä etten minäkään ainakaan valkotammilankkuun enää koske, pelkästään hitaassa lepuutus/kuivatusvaiheessakin jo näkyy pitkittäishalkeamia. Jurillakin taisi olla punatammesta tehty yksilö joka on noin 50 paunanen intiaanityylinen jousi...

Pitäydyn saarnessa sekä vaahterassa uutena tulokkaana (en ole vielä päässyt siihen käsiksi)

Varmastikkin luonnonpuuna se kestäisi ihan eri malliin, vai onko noi Puukeskuksen tammilankut niin raakasti uunikuivattuja että puun solukko on menny ihan ******si ja sen takia käteen jää vaan katkennu keppi sama miten maltilla koittaa tilleröidä.

[Nanook - pakkasen poika]

Lankkutammesta voisi kokeilla jännejousta. Siinähän selkä vahvistetaan. Jos yksipuisesta tammijousesta haluaa 24 tuuman vedon, niin sitten kannattaa jousi tehdä suosiolla pidemmäksi kuin 135 - 140 cm. Itse päätyisin varmaan pyöreään lukemaan 150 cm.

[Tuukka Kumpulainen]

Valkotammi on kuningasjousipuu kaupallisten tammien joukossa, tiheää ja vahvaa. Olen tehnyt valkotammesta parikymmentä tykisti heittävää 120-senttistä lastenjousta, paunat 25 molemmin puolin. Vajaan tuuman leveät kaaret ei ottaneet mainittavaa settiä normaalipituisilla yksipuisen vedoilla eikä yhtään selkää poksahtanut. Mieleen jäi kummittelemaan ajatus tehdä pykälän leveämpi ja pidempi neljäkymppinen jousi ja katsoa miten puu pelittää mutta tekemättä on, kun omaan käyttöön ei ilkiä lankkujousia tehdä. Sielu puuttuu tai jotain.

Bakerin testeissä valkotammen vetolujuus on todettu suuremmaksi kuin hikkorilla, joka hakkaa kaikki muut. Ainoa huomaamani huono puoli oli Juhankin havaitsema pitkittäishalkeilu uunikuivatussa lankkutavarassa. Aihioita meni nippu hylsypinoon tämän takia. Kuivausuuneja ei viitsitä ilmeisesti voitonmaksimointisyistä käyttää oikein, vaikka halkeilleesta puusta ei synny kahvipöytää sen enempää kuin joustakaan. Artisti maksaa.

Punatammesta tein muutaman vastaavan lastenjousen. Sen puu on selvästi valkotammea kevyempää ja pehmeämpää, mutta eipä ongelmia ollut senkään kanssa kun kaariin jätti enemmän leveyttä. Amerikassa punatammi on suunnilleen samassa asemassa kuin valkosaarni Suomessa, eli jotain 80 % aloittelijoiden jousista on tehty siitä. Haverisen Mikko teki punatammilankusta vuosia sitten ihan jäsyn jäkkärän, joka ei tietääkseni poksahtanut isoista paunoista huolimatta.

Jossain varastojen kätköissä minulla on nuolisuora ja oksaton nuoren metsätammen rungonpätkä. Tarkoituksenani on tehdä siitä läpitaipuva, 32 mm leveä lattajousi, läski selässä ja sydänpuu vatsassa. Metsätammijousia on suorastaan ihmeellisen vähän liikenteessä meillä ja muualla. Ei puussa pitäisi sinänsä olla mitään erityisen huonoa, ja sitä on kivikaudellakin toisinaan käytetty jousten tekoon eri puolilla Pohjois-Eurooppaa.

[Juha]

Laita Tuukka projektista hieman kokemuksia ja jos mahdollista niin vaikkapa kuviakin jouset osioon kunhan hommaan alat, lyhtjouset kun kiinnostaa erityisesti. Paljonko ajattelit paunatavoitteeksi? Läpitaipuva mahdollistaa lieneen pidemmän vetopituudenkin? Jäykkäkahvaisena ei taida noilla mitoilla vetää yli 21 tuuman?

[jkekoni]

Wood handbookkien mukaan valkotammi kauppanimen alle mahtuu iso määrä erilaisia puulajeja ja niiden joukussa on myös niitä kehyempiä vähemmän hyviä. Kauppanimen punatammi sisällä on vähemmän variaatiota, sille parhaimmat ovat kevyempiä kuin painavimmat valkotammet ja huonoimmat painavampia kun kevyimmät valkotammet.

En osaa sanoa ovatko kevyemmät valkotammet yleisiä.

Olen tehnyt jousia vain punatammesta (vai eurooppalaisesta tammesta?) en valkotammesta.

[Tuukka Kumpulainen]