Jousi

[Nanook - pakkasen poika]

Heikki pyysi Eränkäynti-osiossa kuvia nuolikotelostani. Tässäpä näitä. Kyseessä tyypillinen preeriaintiaanien yhdistetty jousi- ja nuolikotelo. Tai ei aivan tyypillinen nuolikotelon pituus on aika pitkä 27,5 tuumaa. Jousikotelon pituus 43 tuumaa. Kotelo on tehty aivoparkitusta valkohäntäpeuran nahasta. Parkituksen laatu ei ole kaksinen, joten ammattilaiset kutsuisivat tätä varmaan vielä raakanahaksi.

Nuolikotelo on sidottu poron raakannahalla tuomikepukkaan, johon kantohihna on liitetty peurannahkahihnoilla. Jousikotelo on kiinnitetty suoraan kantohihnaan niin ikään nahkahihnoilla. Nuolikotelon sisällä on hirvenraakanahasta tehty kuppi, johon on liitetty tuomesta tehty varsi nuolien ulosvetämiseksi.

Näin metsästyskaudella olen pilannut muuten primitiivisen kotelon laittamalla palan solumuoviretkipatjasta raakanahkakupin pohjalle suojaamaan leikkureita tylsymästä.

Lopuksi vielä kuva jousesta ja muutamasta nuolesta. Piikivikärki ei valitettavasti ole itse isketty vaan hankittu Threeriverin verkkokaupasta.

[Simo Hankaniemi]

Ihan hyvää nahkaahan se kotelosi on. Ei sen tarvitse olla flanellin pehmeää nuolikotelossa. Itse asiassa on parempi, ettei se ole aivan lannevaate-laatua. Leikkurinuolia on hankala vetää ulos ihan pehmeästä, vaikka kärjissä ei olisi väkäsiä. Kotelosi kaipaa vain savua, jotta kosteus ja home eivät pääse tekemään tuhojaan.

Ovatko jenkit muuten kommentoineet välineitäsi?

[Nanook - pakkasen poika]

Kyllähän se kommentointi on kiittelevää ollut, kuten täällä kaikesta yleensä. Positiivista kansaa nämä amerikkalaiset. Jousen lyhyyttä on ihmetelty myös. En ole liikkunut hirveästi primitivistipiireissä. Enemmänkin kaupallisten recurvien ja pitkäjousten ampujia olleet nämä tyypit, joiden kanssa olen metsällä käynyt. Pari kaveria on tosin tehnyt muutamia jousia itse ja yksi tyyppi oli vääntänyt vielä itsetehdyt piikärkinuolet, joilla yrittää kaataa peuran tällä kaudella. Varret tosin ostorimaa. Vesanuolien käyttäjiin en ole vielä törmännyt.

[Ilkka Seikku]

Hienoa työtä!
Ilmeisesti tarkoitus on tuon solumuovin osalta, että saat tökättyä nuolenkärjet siihen kiinni etteivät kolise toisiaan vasten.
Kun tuo setti on muuten noin mallikelpoinen, niin suosittelen poimimaan isohkon pökkelökäävän ja vaihdat se tuonne viinen pohjalle.
Lampaanvillakin käy, mutta silloin nuolet pääsevät hiukan nuljumaan ja voi kärjet osua sivuistaan toisiinsa.

[heikki]

Kiitos Nanook.

Kauniita esineitä! Yksinkertainen malli, jollaisen aion nyt kuviesi pohjalta tehdä itsellekin, tosin säkkikankaasta aluksi kun ei nahkaa vielä ole. Tuleepahan samalla haettua itselle sopivinta mitoistusta ja hihnan paikkaa yms.

[Nanook - pakkasen poika]

Kiitos kommenteista! Tuota kääpäsysteemiä täytyy kokeilla heti ensi tilassa. Solumuovin tarkoitus on tosiaan estää leikkurien liikkuminen ja hioutuminen toisiaan vasten, ja hiljentäähän se myös liikkuessa aiheutuvaa meteliä, kun nuolet eivät kolise toisiinsa niin paljon.

[Nanook - pakkasen poika]

[Simo Hankaniemi]

Intiaanitkin tekivät ko. kaltaisia nuolikoteloita myös kankaasta. He käyttivät mm. villakangasta ja valkoista telttakangasta. Jauhosäkkikangas on varmaan myös autenttinen materiaali. Pohjan tukevuuteen on syytä kiinnittää huomiota, etteivät leikkurit tule läpi. Kangaspohjan sisäpuolelle (ennen viinen ompelua) on hyvä liimata pala raakanahkaa. Jos raakanahkaa ei ole, voi pohjan tehdä parkitun nahan paloista, niitä on hyvä olla ainakin pari kerrosta ja uloimpana sitten kangasta, jotta pohja näyttää samanlaiselta kuin muukin viine.

[Ota]

Pökkelökääpä on tosiaan erinomainen varsinkin metallikärjille, sillä ao. kääpä teroittaa joka kerta kun terät liikkuvat kääpään sisään ja siitä ulos. Vaikutusta kivikärkiin en tunne.

Nanook, kun noukit käävän muotoile karkeasti (mutta älä pinnasta) ja käytä pakkasessa niin että pökkelökäävässä asuvat pikkuveijarit kuolevat.

[Nanook - pakkasen poika]

Kiitos vinkistä, Ota! Täytyy kokeilla, kun saan kääpää käsiini.

[Nanook - pakkasen poika]

Kun tuli tehtyä apache-jännejousi, niin tuunasin kotelonkin uuteen uskoon apache-tyyliin.

Pökkelökääpää en ole laiskuuttani vielä ehtinyt metsästä hakea.

[Ari Laakso]

Ihan hyvännäköinen ja varsinkin aidon..
Onko kotelossa nyt joku säkkikangas päällä ,joka sitten värjätty jollain ..
tuhkalla?

[Nanook - pakkasen poika]

[Ari Laakso]

Aha! Näyttää vain , että ylemmässä kuvassa kotelo on nahan värinen ja alemmassa tuhkan..mutta on se hyvä!

[Nanook - pakkasen poika]

Valaistuksesta johtuvaa värien vääristymistä, veikkaan mä.

[Simo Hankaniemi]

Comanche-viine

[Simo Hankaniemi]

Kuva tuli vähän isona, mutta erottuupa paremmin yksityiskohdat. Nahka on kasviparkittua nautaa, jollaista comanchet ja kiowat käyttivät varsin usein nuolikoteloiden materiaalina. Tässä on käytetty mallina kahta comanche-koteloa, josta yksityiskohdat on otettu. Keskelle on kiinnitetty kiowa-tyylinen tuluspussi, missä pidettiin tulusrautaa, piitä ja sytykkeitä tulen tekoa varten. Aion tehdä tähän vielä lisukkeeksi pienen hiomakivikotelon.

Kantohihnan "alempi" pää olisi saanut olla ainakin tuuman lähempänä kotelon keskustaa, mutta en ryhdy enää tekemään muutoksia. Punainen kangas, jota on myös kantohihnan vuorina, on 100% villakangasta, lasihelmet ovat venetsialaisia.

[Nanook - pakkasen poika]

Hieno kokonaisuus tuluspusseineen kaikkineen!

Tuohon vielä sellainen 130 - 140 senttinen b-profiilinen osage-jousi. Niin avot!

[Smirkelimies]

Tosi siistit ompeleet. Ite kun turasin keinojänteellä nahkaa kasaan, tuli huomattua että menee yllättävän paljon aikaa käsin ompeluun. Eikä ole ihan läpihuutojuttu saada tikeistä suorat ja saman mittaiset.

Oliko kuinka paha homma tehdä nuo helmikirjailut, ne näyttää tosi hyvältä! Ja kokonaisuudessakin hyvän näköinen paketti.

[Simo Hankaniemi]

Kiitos kommenteista! Viinen tekoon meni noin viikko plus tuluspussi päälle. Ilman koristelua ja kantohihnan kangasvuoria tämän olisi tehnyt vajaassa päivässä. Aikaa menee heti reilusti enemmän, kun tekee jotakin "ylimääräistä". Tämän ei ole tarkoitus olla paraativiine, vaan hieman parempi arkiviine. Jotkut paraativiinet ovat älyttömän työläitä, niihin menisi aikaa kuukausi tai enemmän.

Noiden helmitöiden teko ei ole vaikeaa. Siinä vain toistetaan yhtä ja samaa pistoa. Olen tehnyt niitä vuodesta 1975, mutta edellisestä kerrasta on jo vuosia aikaa. Tyttöjen puuhaahan se on, mutta kun perheen naiset ovat tässä mielessä laiskoja, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Olen yrittänyt saada tytärtä innostumaan asiasta (10-vuotias), mutta toistaiseksi ilman tulosta.

[Simo Hankaniemi]

[J Menna]

Jösses Simo.

Naseva pussi.

Vai pitäiskö sanoa nasevat pussit, kun on tuluksille jousellekin omansa. Kyllä nuo pikku detaljit tekevät semmoisen viimesitellyn fiiliksen. Hiomakiville vielä yksi pussi...

Ja taas sama laulu ja tiedän että tekijä ajattelee samoin: Vähän eräilyä, keräilyä ja leireilyä varusteen kanssa niin se näyttää aina vain paremmalta.
Miten se Simon sanonta menikään... "Ne näyttävät yleensä parhailta just ennen kuin ne ovat ihan hajoamispisteessä."

[Ari Laakso]

Kyllä se upea Comanche-viine!!
Kiva kun tuollaisia vähän erikoisempia viinejä näkee..
Niistä saa hyviä ideoita ja motivaatiota tehdä tai ainakin yrittää tehdä
jotain vastaavaa ja tuoda samalla vähän "väriä" tähän harrastukseen.
Kyllähän se yleisökin tykkää katsella noita taidonnäytteitä.

[evgevin]

Komeat setit molemmilla. Ei voi oikein muuta lisätä