Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 13.01.2012 23:44 Viestin aihe: Vinkkejä uuteen projektiin. |
|
|
Uutta projektia ajattelin pikkuhiljaa aloitella. Löysin isäukon pajalta aarteen, eli ikivanhan peräkärryn jämän, jossa oli kaksi pinkkaa lehtijousia. Allaoleva on 92,5 cm pitkä ja tasan 5 cm leveä.
Ajattelin tehdä samantyylisen kuin aiemmin, eli kivääriperämallilla, mutta entäs liipaisin? Kannattaako edes yrittää vanerista?
Millaista vetopituutta tuohon kannattaisi tavoitella? Onko ok tehdä jänne perinteiseen tyylin daccronista?
Description: |
|
Filesize: |
138.7 KB |
Viewed: |
3994 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
ddog
Liittynyt: 27 Lok 2010 Viestejä: 91 Paikkakunta: Oulunsalo
|
Lähetetty: 14.01.2012 01:43 Viestin aihe: |
|
|
Lähtisin liikkeelle teräksisestä virepyörästä ja liipaiimesta ja jänteeksikin valitsisin vaijerin. Kyllä se varmaan dacronistakin onnistuu, mutta tulee todella paksuksi ja lenkkien punokset eli servingit on tehtävä huolella.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 18.01.2012 23:09 Viestin aihe: |
|
|
ddog kirjoitti: | Lähtisin liikkeelle teräksisestä virepyörästä ja liipaiimesta ja jänteeksikin valitsisin vaijerin. Kyllä se varmaan dacronistakin onnistuu, mutta tulee todella paksuksi ja lenkkien punokset eli servingit on tehtävä huolella. |
Kiitos.
Saisko noita virepyöriä valmiina jostain? Tällä hetkellä metallintyötömahdollisuudet ovat aika rajalliset, eikä taidoissakaan kehumista ole. Millaista vaijeria kannattaisi laittaa?
Ja entäs se vetopituus? Olisko tommoseen 93 senttiseen kaareen joku reilu 30 senttiä sopiva pituus?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Smirkelimies
Liittynyt: 15 Tam 2009 Viestejä: 1055 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 19.01.2012 10:09 Viestin aihe: |
|
|
Eikös Limingantullissa, Motormanin lähellä ole se iso metalleja myyvä liike, jossa leikataan metallit asiakkaan haluamaan muotoon. En millään muista firman nimeä vaikka joskus olen siellä käynyt. (Muistaakseni se oli Limingantullissa.) Tai ammattikoululla voinee teettää osat.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jukka Koivusaari
Liittynyt: 04 Mar 2005 Viestejä: 232
|
Lähetetty: 19.01.2012 14:03 Viestin aihe: |
|
|
Tell kirjoitti: | ddog kirjoitti: | Lähtisin liikkeelle teräksisestä virepyörästä ja liipaiimesta ja jänteeksikin valitsisin vaijerin. Kyllä se varmaan dacronistakin onnistuu, mutta tulee todella paksuksi ja lenkkien punokset eli servingit on tehtävä huolella. |
Kiitos.
Saisko noita virepyöriä valmiina jostain?
|
Nailonisia on saanut joskus ulkomailta postimyynnistä.
Tell kirjoitti: |
Tällä hetkellä metallintyötömahdollisuudet ovat aika rajalliset, eikä taidoissakaan kehumista ole.
|
Metallipyörä on liian raskas. Lukko aukeaa hiaasti ja jänne hyppää nuolen yli.
Alumiinia voi ehkä harkita.
Ennen valaisin muoviputkeen jostain 2-komponettihartsista. Vahvikkeeksi pumpulia tai lasikuitusilppua.
Tell kirjoitti: |
Millaista vaijeria kannattaisi laittaa?
|
EI KANNATA !
Vaijeria on mahdoton koekuormittaa ja mitoittaa tarkasti.
Ja se saattaa väsyä poikki pelkästä taivuttelusta.
Käytä dacronia tai pellavalankaa.
Tell kirjoitti: |
Ja entäs se vetopituus? Olisko tommoseen 93 senttiseen kaareen joku reilu 30 senttiä sopiva pituus? |
Kuinka paksu tuo jousi on ?
Käytätäkö kokonaista lehtijousikimppua vai tasapaksua lattaa ?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 19.01.2012 21:20 Viestin aihe: |
|
|
Jukka Koivusaari kirjoitti: | Kuinka paksu tuo jousi on ?
Käytätäkö kokonaista lehtijousikimppua vai tasapaksua lattaa ? |
Käytössä tällä hetkellä vain yksi tasapaksu latta, jonka paksuus on noin 6 milliä. Ajattelin samantyylistä varsijousta kuin JVL tuossa muutama vuosi takaperin.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 19.01.2012 22:23 Viestin aihe: |
|
|
Hevosenluuta saan myös hyvin todennäköisesti. Ehkä siitä saisi hyvän virepyörän?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Andes
Liittynyt: 09 Tam 2011 Viestejä: 228 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 25.01.2012 00:25 Viestin aihe: |
|
|
Itellä on lojunu lipastossa joutavana pitkän aikaa hirven sarvesta tehty virepyörä, siitä voisin luopua pienellä rahalla..
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jukka Koivusaari
Liittynyt: 04 Mar 2005 Viestejä: 232
|
Lähetetty: 07.02.2012 18:48 Viestin aihe: |
|
|
Tell kirjoitti: | Jukka Koivusaari kirjoitti: | Kuinka paksu tuo jousi on ?
Käytätäkö kokonaista lehtijousikimppua vai tasapaksua lattaa ? |
Käytössä tällä hetkellä vain yksi tasapaksu latta, jonka paksuus on noin 6 milliä. Ajattelin samantyylistä varsijousta kuin JVL tuossa muutama vuosi takaperin. |
Eli sen pitäisi kestää tasaisesti taivutettuna vetoa noin puolet pituudestaan. Kolmasosa ainakin. Vähän riippuu karkaisun laadusta.
Tasaisesti ei tasapaksu latta taivu. Se pitäisi saada tilleriin.
Pystytkö kaventamaan lapoja ?
Tarkemmin iskupituuden laskisin vasta sitten kun jousi on saatu jänteelle ja tilleriin. Jos lyhyellä vedolla pystyt mittaamaan jousivakion, turvallisen vetopituuden saa helposti laskettua.
150 Joulen kuormituksen tuon kokoisen jousen pitäisi kestää ongelmitta vaikka siitä olisi kolmannes tilavuudesta leikattu poiskin.
Koejännitysvaiheessa tuommoinen jousi kannattaa sitten kääriä johonkin paksuun kankaaseen, kumiin tai muuhun sirpalesuojaan . Jos sattuu poksahtamaan.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 07.02.2012 22:52 Viestin aihe: |
|
|
Jukka Koivusaari kirjoitti: | Tasaisesti ei tasapaksu latta taivu. Se pitäisi saada tilleriin.
Pystytkö kaventamaan lapoja ? |
Kotopuolessa on rälläkkä. Sillä ehkä vois kaventaa, mutta hankalaksi taitaa mennä sen jäähdyttelyn vuoksi.
Lainaus: |
Tarkemmin iskupituuden laskisin vasta sitten kun jousi on saatu jänteelle ja tilleriin. Jos lyhyellä vedolla pystyt mittaamaan jousivakion, turvallisen vetopituuden saa helposti laskettua. |
Mitäs tää jousivakio tarkoittaa?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 08.02.2012 08:40 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Mitäs tää jousivakio tarkoittaa? |
Tuolta löytyy tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jousivakio
_________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 20.02.2012 19:43 Viestin aihe: |
|
|
Edistystä. Yläpuolista lapaa joudun ehkä vähän vielä kaventamaan.
Description: |
|
Filesize: |
248.1 KB |
Viewed: |
3517 Time(s) |
|
Description: |
|
Filesize: |
233.2 KB |
Viewed: |
3517 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 09.04.2012 09:59 Viestin aihe: |
|
|
Lukion kakkoskurssin fysiikankirjassa oli näemmä miinukset molempien kohdalla, jolloin tulos ei olekaan negatiivinen (1777,47 N/m).
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Leppis
Liittynyt: 19 Syy 2011 Viestejä: 24
|
Lähetetty: 09.04.2012 14:17 Viestin aihe: |
|
|
Jousivakion laskeminen ei ole välttämätöntä.
Nyt kaarta rasittava energia on
E = 0,5 x F x s
E = 0,5 x (33,52 x 9,81) x 0,185 = 30, 4 J
jossa
s = matka kaaren keskeltä jänteen keskelle vedossa ( m)
F = vetovoima ( N )
Jos esimerkiksi tuplaat vetopituuden tuosta, kaarta rasittava energia nelinkertaistuu eli menee noin 122 jouleen. Vetopituuden kaksinkertaistaminen näet ~kaksinkertaistaa vetovoiman. Samalla kun matka kaksinkertaistuu, energia ~nelinkertaistuu ( 2 x 2 = 4 )
"Tehollisen" kaaren tilavuuden laskisin näin:
V = 0,5 x L x h x s
jossa L = kaaren nokkivälien pituus ( cm)
h = kaaren leveys keskellä kaarta ( cm)
s = kaaren paksuus ( cm)
Tuo laskutapa edellyttää, että kaari on tilleröity oikein. Nyt kaaresi rasittuu keskeltä edelleen enemmän kuin kärjistä, joten en käyttäisi ihan noin suurta tilavuuslukemaa kaaren tilavuusenergian ( J / cm^3) laskennassa. Tulee liian optimistinen tulos. Hyvälle jousiteräkselle voidaan käyttää likimain arvoa 1 J/cm3, kun lasketaan kaaren suurinta varastoitavissa olevaa energiaa. Varmuuden vuoksi ei kannata jättää turhaa terästä, koska ennalta määrättyyn vetopituuteen vedettäessä, jäykkä kohta siirtää taipumaa vähemmän jäykkään kohtaan ja kaari hajoaa pienemmällä vetopituudella, kuin, että kaari olisi tilleröity=muotoiltu oikein.
Kaari olisi syytä saada balanssiin ennen koeponnistusta, kun näyttää toinen lapa olevan toista selvästi leveämpi. Jänne pitää olla melko lujaa, jottei veny/poksahda. Itsel olen vedellyt 80 kg voimaista varsijousta vireeseen paksuilla rukkasilla. Tauluammunnassa tuo käy pitkän päälle raskaaksi ja menee ainakin mulla jo enemmän voimaharjoittelun puolelle kuin tarkkuusammunnan.
Viritykseen voi tehdä esim tällaisen härvelin:
Wippe (eng.)
Voiman puolittava väkipyörä saattaa olla myös hyvä. Pitkävetoisessa varsijousessa ei mulla tuo väkipyörä toimi, kun saa kiskoa melkein korviin saakka, jolloin kehon voimantuotto alkaa olla kovin huono. Mieluummin vetää tuplavoimalla puolet lyhyemmän matkan rukkaset kädessä.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tell
Liittynyt: 14 Huh 2006 Viestejä: 59 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 09.04.2012 16:16 Viestin aihe: |
|
|
Kiitos.
Entä se vetopituus? Miten saan laskettua sen sitten kun tuo tehollisen kaaren tilavuus on selvillä?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Leppis
Liittynyt: 19 Syy 2011 Viestejä: 24
|
Lähetetty: 09.04.2012 17:14 Viestin aihe: |
|
|
0,185 m vetopituudella kaaren energia on noin 30, 4 J mittauksesi perusteella.
Jos kaaren energia olisi täydessä vedossa esimerkiksi 150 J, saataisiin vetopituudeksi ja vetovoimaksi:
vetopituus = [neliöjuuri ( 150 J / 30,4 J )] x 0,185 m = 0,41 m
vetovoima = [neliöjuuri ( 150 J / 30,4 J )] x 33,52 kg = 74,4 kg
Laske kaaren "tehollinen" tilavuus aiemmassa viestissäni esittämällä tavalla (cm^3) ja kerro tilavuus kertoimella 1 J / cm^3, niin saat energian (J), jonka kaari pystyy hyvällä tuurilla varastoimaan. Laske sen jälkeen vetopituus ja vetovoima yllä olevilla kaavoilla, sijoittamalla energia tuohon 150 Joulen paikalle yllä olevissa kaavoissa. Sinuna kuitenkin käyttäisin 1 J / cm^3 tilalla arvoa 0,8 J / cm^3 eli pelaisin enemmän varman päälle, koska tilleröinti ei ole niin justiinsa kohdallaan. Kääri kaari johonkin paksuun kankaaseen, kun koeponnistelet, niin ei käy pahempia vahinkoja. Valmiissa teräskaarisissa jalkajousissa käytetään monesti nahkasuojia kaaren suojana ( hidastaa lenteleviä jousen kappaleita ylikuormitustilanteessa)
Huom! Vetopituutta, voimia ja energioita suhteuttaessa toisiinsa pitää lähteä aina jännittämättömästä kaaresta liikkeelle. Kun kaari on kiristetty jänteelle on kaaressa jo jännitystä eli kaarta rasittavaa energiaa varastoituneena.
ps. Minulla ei ole kokemusta teräskaaren valmistuksesta eli kaikki mitä tässä kertoilen pohjautuu vain yleiseen tietoon jousista sekä lujuusopin ja dynamiikan tiedoista(20 vuoden takaa).
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|