|
Jousi HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
|
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
evgevin
Liittynyt: 01 Kes 2009 Viestejä: 419 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.05.2011 09:19 Viestin aihe: |
|
|
Kokeilin yhden nuolen värjämistä maaleilla ja olen vieläkin epävarma lopputuloksesta. Tämä on vain kokeilunuoli, eli ei harmita paljon. Yritän löytää sopivat värit ja kuviot...
Description: |
|
Filesize: |
92.34 KB |
Viewed: |
3917 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
evgevin
Liittynyt: 01 Kes 2009 Viestejä: 419 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.05.2011 09:21 Viestin aihe: |
|
|
P.S. kuvasta näkee, että nuolessa on vinoja kohtia... Se perussuunta on kuitenkin suora
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
jousipata
Liittynyt: 22 Syy 2008 Viestejä: 862 Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Lähetetty: 09.05.2011 10:10 Viestin aihe: |
|
|
joo, voisihan ne värjätä neonhohtoisella merkkausvärillä, pinkki tai loistavanvihreä ja keltainen, ehkä löytyisi sit paremmin.
_________________ tzoinnngggg... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.05.2011 16:31 Viestin aihe: |
|
|
Hyvinkin monenlaiset värit käyvät. Olen käyttänyt mm. kirkkaanpunaista elintarvikeväriä, erilaisia petsejä, kangasvärejä, taiteilijatarvikeliikkeistä löytyviä pigmenttejä, batiikkiväriä, joskus jopa tussikynää (mustien raitojen tekemiseen) yms. Nuorena käytin myös tavallisia öljymaaleja, mutta ne antavat melko "epäaidon" peittävän maalipinnan. Nuolivärin pitäisi olla nimenomaan väri, ei peittävä paksu maali. Jos halutaan pitää kiinni alkuperäisestä vaikutelmasta.
Ehkä helppokäyttöisimpiä ovat petsit, sillä ei tarvita kuin jauheen sekoittaminen lämpimään veteen ja eikun maalaamaan. Sekoittamalla petsejä saa myös omia sävyjä. Petsi imeytyy puuhun, joten se ei lähde kovin helposti pois, vaikka päällä ei olisi lakkaa tai muuta sellaista.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 09.05.2011 21:20 Viestin aihe: |
|
|
Simo Hankaniemi kirjoitti: | Petsi imeytyy puuhun, joten se ei lähde kovin helposti pois, vaikka päällä ei olisi lakkaa tai muuta sellaista. |
Vesipetsi kyllä lähtee sateella, vaikka olisi öljyä päällä. Käsistä ei kuitenkaan enää lähde kuin kulumalla, kumma juttu.
Olenkin siirtynyt vain spriipohjaisiin petseihin nuolissani. Lakka varmaan pitää paremmin.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 10.05.2011 01:36 Viestin aihe: |
|
|
evgevin kirjoitti: | Kokeilin yhden nuolen värjämistä maaleilla ja olen vieläkin epävarma lopputuloksesta. Tämä on vain kokeilunuoli, eli ei harmita paljon. Yritän löytää sopivat värit ja kuviot... |
Tuo näyttää hyvältä. Ei mitään moittimista. Kuviot olivat erilaisia ja eri levyisiä raitoja yhdistelminä. Hyvin usein maalattiin vain se osa varresta, joka on sulituksen kohdalla. Kaksi tai useampia raitoja, joskus vain yhtä väriä. Joskus koko varsi maalattiin. Koska maalausten on tarkoitus olla yksilöllisiä, niin periaatteessa kahta samaa kuviota käyttävää henkilöä ei ollut, ainakaan samassa leirikunnassa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 10.05.2011 01:43 Viestin aihe: |
|
|
Juri kirjoitti: | Simo Hankaniemi kirjoitti: | Petsi imeytyy puuhun, joten se ei lähde kovin helposti pois, vaikka päällä ei olisi lakkaa tai muuta sellaista. |
Vesipetsi kyllä lähtee sateella, vaikka olisi öljyä päällä. Käsistä ei kuitenkaan enää lähde kuin kulumalla, kumma juttu.
Olenkin siirtynyt vain spriipohjaisiin petseihin nuolissani. Lakka varmaan pitää paremmin. |
Spriipohjainen lienee parempi valinta, mutta olen pärjännyt ihan vesipetsillä. En ammu sateessa, enkä mielelläni myöskään heti sateen jälkeen, kun maa on vielä märkä. Vesipetsi vaalenee käytössä, mutta kyllä sitä myös jää aina tarpeeksi. Löysin jokin päivä sitten yhden nuolen, joka oli kateissa hangessa lähemmäs kuukauden päivät ja paljastui lumien sulettua. Värit ovat vielä melko hyvät, vihreä on haalistunut hieman enemmän kuin punainen.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Santtu Risku
Liittynyt: 31 Tou 2006 Viestejä: 1659 Paikkakunta: Inari
|
Lähetetty: 11.05.2011 10:30 Viestin aihe: |
|
|
Simo Hankaniemi kirjoitti: | Hyvin usein maalattiin vain se osa varresta, joka on sulituksen kohdalla. Kaksi tai useampia raitoja, joskus vain yhtä väriä. Joskus koko varsi maalattiin. Koska maalausten on tarkoitus olla yksilöllisiä, niin periaatteessa kahta samaa kuviota käyttävää henkilöä ei ollut, ainakaan samassa leirikunnassa. |
Miten kun yleensä leirikunnissa oli muutama nuolten ja jousten erikoismies jolta muut sitten hommasivat vermeensä, niin oliko yleisempää, että nuolten tekijä maalasi tuotteen valmiiksi jollain kuvioinnilla, vai oliko tämä yleensä enemmän ostajan asia koristela nuolensa sellaiseksi kuin haluaa? kun ei tuo maalaaminen liiemmin lento-ominaisuuksiin vaikuta.
_________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Takaisin alkuun |
|
|
evgevin
Liittynyt: 01 Kes 2009 Viestejä: 419 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 12.05.2011 21:51 Viestin aihe: |
|
|
Nuolisetti on tehty.
Minä päätin seurata Simon neuvoa ja käytin kirkkaat värit nuolen löytämisen helpottamiseksi. Olen tyytyväinen lopputulokseen.
Description: |
|
Filesize: |
164.85 KB |
Viewed: |
3748 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 12.05.2011 23:58 Viestin aihe: |
|
|
Santtu Risku kirjoitti: | Simo Hankaniemi kirjoitti: | Hyvin usein maalattiin vain se osa varresta, joka on sulituksen kohdalla. Kaksi tai useampia raitoja, joskus vain yhtä väriä. Joskus koko varsi maalattiin. Koska maalausten on tarkoitus olla yksilöllisiä, niin periaatteessa kahta samaa kuviota käyttävää henkilöä ei ollut, ainakaan samassa leirikunnassa. |
Miten kun yleensä leirikunnissa oli muutama nuolten ja jousten erikoismies jolta muut sitten hommasivat vermeensä, niin oliko yleisempää, että nuolten tekijä maalasi tuotteen valmiiksi jollain kuvioinnilla, vai oliko tämä yleensä enemmän ostajan asia koristela nuolensa sellaiseksi kuin haluaa? kun ei tuo maalaaminen liiemmin lento-ominaisuuksiin vaikuta. |
Hyvä kysymys. Skidi-pawneiden parissa oli 1860-luvulla vain viisi ammattimaista nuolentekijää, jotka valmistivat pääosan heimon nuolista. Sotureita oli noin 400. Kullakin näillä nuolentekijällä oli oma maalaustapansa, joka tuli kaikkiin heidän tekemiinsä nuoliin. Se oli siis tekijän logo, eikä omistajan merkki. Tämä on poikkeuksellista, en ole lukenut vastaavasta muiden heimojen kohdalta, mutta toisaalta tietoja on varsin satunnaisesti. Omaha-nuolentekijöistä on tietoa, että he neuvottelivat asiakkaan kanssa koristelusta eli vaakunoinnista. Joillakin Missourin varren kyläheimoilla nuolissa oli sekä klaanin merkki että nuolentekijän/omistajan henkilökohtainen merkki.
Käytännöt tietenkin vaihtelivat eri heimoilla, leirikunnilla ja tekijöillä. Ja kaikki eivät maalanneet nuolia lainkaan. Jollakin saattoi olla henkilökohtaisena merkkinä mm. tietynlainen kukkosulka. Eräällä lakotalla oli kukkosulka aina pelikaanista.
Tilannetta mutkistaa vielä sekin, että myös valkoiset tekivät vastaavanlaisia nuolia ja myivät niitä intiaaneille. Esim. comanchet ostivat nuolia Uuden-Meksikon kauppiailta. En tiedä, oliko näitä maalattu millään tavalla, luultavasti ei.
Saman henkilön viinessä oli todennäköisesti hyvinkin monenlaisia nuolia. Osa saattoi olla itse tehtyjä, osa ostettu ammattilaisilta tai saatu oman suvun "eläkeläismiehiltä", jotka tekivät nuoremmille nuolia ylöspitonsa korvaukseksi. Nuolet olivat yleisiä panoksia uhkapeleissä, niitä myös kerättiin kuolleilta vihollisilta jne. sekä käytettiin maksuvälineinä.
Omassakin viinessäni tuppaa valikoima olemaan aika kirjavaa hiukan samoista syistä. Olen viime vuosina käyttänyt kolmen muunkin tekijän nuolia. Enkä ole koskaan kyennyt pitkään säilyttämään samaa nuolimaalausta, vaan se tuppaa vaihtumaan aina uuden setin kohdalla. Täysin maalaamattomia nuolia en oikein "osaa" käyttää, kyllä niissä jotain väriä täytyy olla.
Aikoinaan Kuralan kisoissa oli aika hankalaa laskea pisteitä, kun suurimmalla osalla ampujista oli vartena samanlaista mäntyrimaa ja siinä valkoiset sulat. Nyt on onneksi jo vuosia menty yksilöllisempään suuntaan ja parhaassa tapauksessa maastosta löytyneestä nuolesta tietää heti, kenen se on.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 13.05.2011 00:03 Viestin aihe: |
|
|
evgevin kirjoitti: | Nuolisetti on tehty.
Minä päätin seurata Simon neuvoa ja käytin kirkkaat värit nuolen löytämisen helpottamiseksi. Olen tyytyväinen lopputulokseen. |
Jep, nuolet ovat tarpeeksi kirkkaat. Käytössä ne tietenkin sitten patinoituvat hyvinkin nopeasti.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Dzebe
Liittynyt: 23 Hei 2011 Viestejä: 193 Paikkakunta: Pielavesi, P-Savo
|
Lähetetty: 22.02.2012 21:13 Viestin aihe: |
|
|
Tässä tällaista kyselen, kun otin pari vesaa ja taittelin ne suhtkoht suoriksi. Yksi selviytyi tähän asti.. Tämä yksilö on mielestäni todella suora, mutta jonkin verran liian paksu. Varsinkin toisesta päästä(luultavasti 15mm). Miten saisin hyvin kavennettua tasapaksuksi vesan ja meneekö siinä jokin syyjuttu pilalle, jos sitä yleensäkään kaventaa. Tosiaan tällainen testikappale, ja uusia vesoja on tarkoitus hakea lähiviikkoina ihan kunnon setti, sillä erotuksella, että otan nytten ohuempia vesoja. Nääs niitä yli 2cm vesoja on melko vaikea taivutella yhden päivän kuivamisen jälkeen. Polvissa kivat mustelmat, kun on tullut taiteltua niitä vasten.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 22.02.2012 21:41 Viestin aihe: |
|
|
hey Dzebe...
Suosittelen noin 10mm vahvuisia vesa-aihiota tai mielummin hieman alle. Niistä kun kuoren ottaa pois ja kuivuvat on 8mm jo lähellä.
Vaahteran ja pihlajan (mielestäni parhaat ja pihlajan tunnistaa aina nenällä) vesa-aihiot ovat vielä saman paksuisia mäntyaihiota keskimäärin jäykempää niin täten ohuemmatkin aihiot ko. puista käy.
Kerää kunnon nivaska n.30 kpl samantien. Jo kuoriessa ja varsinkin taivutellessa niistä paskimmat paljastuu ja jää pois.
Näin jäänee 15 jonkinlaista, mahd. oksantonta n.60cm matkalta ja tasalaatuista aihiota käyttöön.
Siitä, tekeekö paksummasta päästä nokin vai kärjen, löytyykin sitten kahta koulukuntaa. Kummassakin puolensa. Riippuu jo siitä että vähän millaiset kärjet ovat suunnitelmissa jne.
Siitä 20mm paksusta tulee ihan ok vasama varsijouseen. Tuskin muuta.
Ohentaminen. Hiekkapaperilla jyystäen. Tai kiinnittäen aihion poraan, rakentaa hiekkapaperista "putken" ja rullaa menemään. Kämmen voi kuumeta...
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 23.02.2012 00:10 Viestin aihe: |
|
|
Kun nokki tehdään paksumpaan päähän, kuten se historiallisesti yleensä tehdään, jää nokkiosa nuppimaiseksi ja sen jälkeinen ohentaminen sujuu kätevästi terävällä vuolupuukolla ja sen jälkeen siloittelu puuviilalla, hiekkakivellä tai hiekkapaperilla. Varsi jää keskeltä paksuimmaksi.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Dzebe
Liittynyt: 23 Hei 2011 Viestejä: 193 Paikkakunta: Pielavesi, P-Savo
|
Lähetetty: 23.02.2012 08:41 Viestin aihe: |
|
|
Yllätyin kyllä, kun otin nämä sisälle kuivamaan kuorittuina, mutta päät hieman terotettuina. Ajattelin että luultavasti halkeilevat, mutta jätin ylipitkiksikin. Ei ole ilmaantunut halkeaman halkeamaa näihin aihioihin. Tekeekö se kärkien terotus sen kuivamisprosessin jotenkin hitaammaksi, sillä todella kuiva ilma meidän talossa on. Luultavasti ensiviikolla käyn hakemassa kunnolla vesoja. Vois ottaa työntömitan messiin, niin ei ainakaan sitten innoissaan ota liian ohuita. Kiitos neuvoista! Pihlaja taitaa olla aika monipuolinen jousipuu, koska samasta materiaalista saa nuolet ja jousenkin. ( :
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 23.02.2012 21:52 Viestin aihe: |
|
|
"Tavalliset" vesat eivät kuivatessa halkeile, joten ei teroittamisella ole siihen vaikutusta. Jotkut hyvin kovat puu- tai pensasvesat kuten esim. karviainen tai viinimarjat halkeilevat melko helposti. Pihlaja on hyvä, mutta kokeile muitakin, esim. tuomea, ruusua, lehtokuusamaa, koiranheisiä, pähkinäpensasta jne. Pajuakin kannattaa kokeilla vertailun vuoksi, vaikka se on lähinnä hätävara-materiaalia, turhan pehmeää.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Dzebe
Liittynyt: 23 Hei 2011 Viestejä: 193 Paikkakunta: Pielavesi, P-Savo
|
Lähetetty: 12.03.2012 21:24 Viestin aihe: |
|
|
Nyt on sitä taivuttelemista ihan urakaksi asti... :'D Isä innostui tästä puuhasta ja aina metsässä käydessään nappaa hyvät pihlajat messii, vesat ja puut. Hyvä asiahan se on, mutta työllistää. :'DD
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
heikki
Liittynyt: 09 Kes 2009 Viestejä: 1178 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 12.03.2012 22:43 Viestin aihe: |
|
|
Dzebe kirjoitti: | Nyt on sitä taivuttelemista ihan urakaksi asti... :'D Isä innostui tästä puuhasta ja aina metsässä käydessään nappaa hyvät pihlajat messii, vesat ja puut. Hyvä asiahan se on, mutta työllistää. :'DD |
Tunnistan taudin
Vaikka olis puuta kuinka paljon, niin lisää pitää vaan skannailla.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Dzebe
Liittynyt: 23 Hei 2011 Viestejä: 193 Paikkakunta: Pielavesi, P-Savo
|
Lähetetty: 13.03.2012 08:35 Viestin aihe: |
|
|
Joo-o, ulkovarastossa alkaa olla noita tukkeja jo päältä kymmenen. Jos ottaa huomioon sen, etten ole kovin kauaa tätä harrastellut. :'D
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 04.09.2014 10:09 Viestin aihe: |
|
|
Simo Hankaniemi kirjoitti: | Abon ajatukset menivät yleensä hiukan eri tavalla kuin nyky-primitiivin, koska näkökulma on toinen. Nuolivärien oli tarkoitus olla mahdollisimman räikeitä, voimakkaita. Väreillä ei naamioitu nuolia, vaan haluttiin tehdä niistä helposti erottuvia, että esim. biisoninajossa perässä tulevat nylkijät tunnistivat helposti, kuka oli ampunut minkäkin eläimen. |
Toisaalta obinugrilaiset sorsanpyytäjätkin tunnistivat kesäisen massapyynnin jälkeen kuka oli ampunut minkäkin sorsan, vaikka nuolissa ei ollut minkään valtakunnan väriä, ja sulatkin olivat metsoa, hanhea ja muita maastonvärisiä kaltaisiaan.
Simo Hankaniemi kirjoitti: |
Nykyoloissa nuolen värikkyys palvelee sen löytymistä. Moni nuoleni olisi jäänyt löytymättä, ellei sentti pari punaista vartta olisi pilkistänyt jostain sammalen raosta. Kerran olisin menettänyt yhden fasaanin, ellei pystyssä oleva punainen nuolenvarsi olisi paljastanut uhria heinikosta. Tietysti nuolet voi värjätä kahvinporoillakin, mutta silloin kannattaa olla isompi nippu varalla. |
Pitkien nuolten käyttö on kokemukseni mukaan vielä paljon tehokkaampi nuolensäilytyskeino kuin kirkkaat värit. Shokkioranssikaan ei auta mitään, jos nuolta ei ole näkyvissä. Aikoinaan, kun 32-tuumaisilla nuolilla (ja noin 26" vedoilla) metsästin, ei jäänyt kertaan eikä kahteen kun lumihankeen, karikkeeseen tai turpeeseen uponneesta nuolesta oli sulituksen osan verran näkyvissä, vain ylimääräisen pituuden ansiosta. Ilmankos vetopituuteen pätkäistyt nuolet ovat metsästäjäkansoilla rankassa vähemmistössä, toisin kuin tauluampujilla.
Talviaika poislukien valkoiset sulitukset näkyvät maastossa todella hyvin, ja ovat siitä miellyttäviä, että joutsenen muodossa niitä on käytetty samaan tarkoitukseen näillä nurkilla asutuksen alusta saakka.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 04.09.2014 10:42 Viestin aihe: |
|
|
Historiallisesti? Tietääköhän Simokaan miksi nokkiosa tehtiin nuppimaiseksi, todennäköisesti otteen mukaan, jos ampuu mm. lakotaotteella, niin siinä nuppi auttaa, ehdottomasti, nupista saa paremman otteen nuolen nokissa, vaikka lakotat eivät käyttäneetkään täysin peukaloetusormiotetta. Tietysti tätä tutkimusta voisi tarkentaa, että tutkisi mitä otteita on käytetty milläkin heimolla ja minkälainen nokki on käytössä, mutta Simo ei ehkä osaa tutkia. Voisiko Simo tässä myös seikkaperäisesti kertoa, minkälainen on lakotaote, tai onko käyttänyt sitä joskus?
Toisaalta tällainen riittävä nuppi eliminoisi myös jousiampujan paradoksin, eli siinä on todennäköisesti jäänyt primitiivinenote historian hämärään, joka havainto on itseasiassa hyvinkin tärkeä, tällainen nuppiote, mutta jota seikkaa tai havaintoa, Simo tulee todennäköisesti väheksymään, mutta onko siihen Simolla perusteluita?
On olemassa välimeren ote, peukalo-ote, mm. aasialaisilla, sekä paukaloetusormiote ja nyt nuppiote.
Simo Hankaniemi kirjoitti: | Kun nokki tehdään paksumpaan päähän, kuten se historiallisesti yleensä tehdään, jää nokkiosa nuppimaiseksi ja sen jälkeinen ohentaminen sujuu kätevästi terävällä vuolupuukolla ja sen jälkeen siloittelu puuviilalla, hiekkakivellä tai hiekkapaperilla. Varsi jää keskeltä paksuimmaksi. |
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 04.09.2014 22:37 Viestin aihe: |
|
|
Nuppimainen nokki on yleismaailmallinen, Afrikasta Brittein saarille, läpi Aasian ja Amerikkaan. Tietysti on myös muita nokkimalleja.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 04.09.2014 23:34 Viestin aihe: |
|
|
Tanskan museosta tanskan oman maan löydöistä.
Ja nyt puhutaan yli 80 sentin mittaisista ja noin 10+mm paksuisiat nuolista.
Description: |
|
Filesize: |
201.2 KB |
Viewed: |
663 Time(s) |
|
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 05.09.2014 02:04 Viestin aihe: |
|
|
Yksi tekijä, näissä nuppimallisissa on yleensä matala nokin ura ja leveä, en ampuisi koskaan tuollaisia nuolia välimeren otteella omasta jousestani, siitä minulle on tullut fobia, ammuin kerran erään toisen tekemiä nuolia jousestani, jossa oli matala ja leveä nokkiura, niin joka kerta nuoli hyppäsi jänteeltä ja jousi ampui tyhjää. Siksi minun nuolissani nokkiura on aina kohtalaisen syvä ja että siihen juuri ja juuri jänne mahtuu, joka johtuu fobiasta ja kauhusta jos jotkut ihmettelevät.
Muovinokeissa, joita en ole juuri käyttänyt, se jänne oikein lukittuu, uran pohjaan, josta kuuluu napsahdus. Välimerenotteella ammuttaessa, olen tosin tehnyt puunokkejakin, missä on tämä sama napsahdus.
Näissä Reinikaisen esittämissä Tanskan löydöissä on nuppi ja matala, sekä kohtalaisen leveä ura. Eräänlaisella peukaloetusormiotteella nuolesta, kuten esim. lakotoilla, joka ei ollut pelkkä peukaloetusormiote, vaan siinä oli muitakin sormia lisäksi, niin silloin ei olisi väliä jos nokin ura on matala ja leveä, se ehkä saattaisi edesauttaa, sekä nopeuttaa nuolen laittamista jänteelle, kun siinä otetaan osittain myös nokista kiinni, ihmettelinkin että sillä otteella ei voisi kuitenkaan ehkä ampua oikein 45# vahvempia jousia, täytyy olla melkoiset sormivoimat, jos käyttää nupittomia, mutta siinä nuppi voisi auttaa.
Jos monet muistavat kun ampuivat pikkupoikana, niin nuolen nokista otettiin peukaloetusormiote, eikä jänteestä, sekä nuoli ammuttiin jousen oikealta puolelta, kunnes tuli neuvojia.
Tämä ehkä saattaisi selittää myös sen, miksi intiaaneilla saattoi olla vaikka minkämallista värikästä nuolta viinessään, missä uhkapelissä nämä oli voitetukaan, koska "peukaloetusormiotetta" käytettäessä nuolen spinetyksellä ei ole periaatteessa merkitystä, kuten kiinalaisilla, jotka käyttivät peukalorengasta ja ampuivat peukalo-otteella jousen oikealta puolelta, kunhan nuolissa oli vain sama paino.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa You can attach files in this forum You can download files in this forum
|
|