Jousi

[jkekoni]

Olen mielestäni nähnyt joskus seuraavalla idealla tehdyn jousen.

Se vaikuttaisi kohtuullisen helpolta tehdä. Voiko tuo myös toimia hyvin?

Lätöaineena noin 5cm paksu luonnonpuu. Vastakaarta saa valitsemalla käyrän puun.

[Mika]

Tuo on tyypillinen leveän jousen sivuprofiili eli jousen jossa on leveämmät lavat ja kapeampi kädensija. Amerikkalaisten suosima malli mutta hieman työläämpi kuin ilman kädensijaa olevana. Itse tein jouset tälläisiksi jonka opin kymmenien tekemieni jousten jälkeen ja kutsun tätä primitiivijouseksi.

[Mika]

Tässä esimerkki ELB:istä eli EnglishLongBow:sta eli englantilaisesta pitkäjousesta joka usein omaa poikkileikkauksena täysin pyöreät lavankärjet ja pyöreän vatsan ja jäykähkön tai taipuisan kädensijan ja jousen leveys kädensijasta on 2.5 - 3.2cm ja lavat kapenevat samasta leveydestä kohti kärkiä. ELB on vaati usein erityisen puristuslujaa puuta vatsapuolelle ettei hiusmurtumia pääse syntymään pyöreästä vatsasta johtuen ja selkä on usein littana.
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11984.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11983.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11980.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11982.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11981.jpg

Tässä on vielä tuollainen ensimmäisen piirroksen kaltainen Flatbow jousi mitä amerikkalaiset rakentavat alituisesti.
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11973.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11971.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11972.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11974.jpg
http://www.primitivearcher.com/dc/user_files/11970.jpg

[jkekoni]

Lähinnä se mitä kysyin on että voiko käyttää ns luonnon selkää vai onko siitä jotain ongelmia?

Noi ohjeet mitä olen lukenut nimittäin käyttää yleensä yleensä joka nelikulmaista puuta tai 1/4 stavea paksusta puusta, mikä on aika homma veistää.

[Tuukka Kumpulainen]

Useimmat muinaiset ja alkuperäisjouset on tehty nimenomaan pienistä rungoista siten, että puun pyöreä, koskematon ulkopinta muodostaa jousen selän. Tämä on erittäin kätevä tapa tehdä jousi, ja pyöreä selkä myöskin vähentää kaaren liikkuvaa massaa tehden siitä nopeampi-iskuisen kuin muutoin identtinen neliskanttinen kaari. Tällaista pyöreäselkäistä / litteävatsaista poikkileikkausta suosittelivat jo 1930 - luvulla myös amerikkalaiset fyysikot siihen asti vallalla olleen, poikkileikkaukseltaan päinvastaisen englantilaisen pitkäjousen sijaan.

Miksi pyöreäselkäisiä, pienistä luonnonpuista tehtyjä lattajousia näkee niin harvoin? Ongelma on siinä, että pyöreä selkä keskittää kaareen kohdistuvan vetorasituksen kapealle kaistaleelle selän korkeimpaan kohtaan, jolloin selkä murtuu helposti. Niinpä rakenne sopii lähinnä erityisen vetolujille puille: jalava, hikkori, värimulperi, omenapuu, tuomipihlaja, luumupuu, syreeni, jasmike etc. Tavallisemmilla luonnonpuilla kuten pihlaja, kataja, tuomi tai vaahtera jousen selästä rapsahtaa helposti säle irti mikäli tilleröinnissä on pientä heittoa. Tämäkään ei ole välttämättä katastrofi, olen joskus liimannut ja sitonut pyöreäselkäisen vaahterajousen selkään nousseen säleen paikoilleen ja jousi on taas toiminut moitteetta. Litteäselkäisten lankkujousten selän reunasta lähtevät murtumat ovat monesti hankalampia korjata.