Jousi

[jkekoni]

Kaadoin itselleni 9-11cm paksun 2.5m pitkän vaahteratukin.

Halkaisin sen lyömällä raivauskirveen (lue vesurin) puun ytimen läpi moskulalla hakaten, saadakseni kaksi stavea jousien tekemiseen.

Havaitsin että tukki on noin 30 astetta kiero. Tieto lisää tuskaa, jos olisin käyttänyt jännesahaa, niin tätä ei olisi tarvinnut tietää.

Onko ainoa mahdollisuus halkoa jousi-aihio luonnollisten halkaisuuntien mukaan ja ruveta höyryttämään suoraksi?
Koska vaahtera on helppo halkaista, se myös halkeaa itsekseen helposti?

Voiko höyryttämien korvata puun pitkällä saunottamisella?

Toi on ehtinyt kuivua jo päivän kuorineen ja päivän ilman kuorta, joten enää ei voine käytää suoraksi kuivaamista?

Sisänsä puuta olisi tarpeeksi myös suoraksi veistämiseen...

[Juri]

Halkaisit puun aivan oikein. Jos siinä on kierrettä eli propellia, niin siinä sitten on. 30 astetta ei pitäisi olla vielä liian paha, saattaa kyllä lisätä handshokkia. Tärkeintä on että jänne kulkee lyhyen matkansa nuolen kohdalla mahdollisimman yhdensuuntaisesti. Puun halkaisijan perusteella vaikuttaa siltä että selkä on hyvin pyöreä.
Jos kuitenkin haluat korjata propellia esim. höyryttämällä, niin suosittelen että teet sen kahvan kohdalta. Ohenna kahva ensin lähelle lopullista mittaansa. Laita koolingin päälle puunappulat joiden kulma on hieman yli toivomasi taipuman. Höyrytä kahvaa riittävän kauan ja kiinnitä jousi vikkelästi puristimilla nappuloita vasten. Vaahteraa on varsin helppo taivuttaa höyryllä. Tähän suuntaan sekä sivuttaiset taivutukset ovat pysyviä, taipuvien kohtienkin vastakäyristyksistä jää osa.
Kaksi vuorokautta kuivunut staavi ei ole vielä kuivunut juuri laisinkaan, mutta muottiin kuivattamisen vaikutuksista minulla ei ole kokemuksia.

[Simo Hankaniemi]

Jos puu on kuivunut vasta päivän ilman kuoria, niin kyllä sen voi vielä pakottaa muottiin. Ohenna "staavi" melko lähelle lopullista mittaa paksuuden suhteen, mutta jätä leveys nykyiselleen. Sitten vain kiinnität sen puristimien avulla muottiin. Voit tietysti tehdä myös Jurin neuvomalla tavalla.

Olen tehnyt aika paljon jousia puista, jotka ovat enemmän tai vähemmän kieroja. En ole antanut asian vaivata. Osasta kieroutta pääsee eroon leikkaamalla puuta enemmän pois toiselta sivulta. Kierous on yleensä pelkkä esteettinen haitta. Eräskin jousipuu oli niin kiero, että jousi ei olisi pysynyt edes jänteellä, mutta sain siitä toimivan aseen ihan vain kaventamalla aihiota toispuoleisesti. Nopea ja helppo homma.

Picasso sanoi, ettei jokaisen teoksen tarvitse olla mestariluomus ja se pitää paikkansa myös jousten suhteen.

[Tuukka Kumpulainen]

Arvioisin noin puolessa tekemistäni jousista (kotimaisia luonnonpuita lähes kaikki) olleen selvästi havaittavaa propelliutta. Mitään vaikutusta jousen tarkkuuteen, heittoon tai miellyttävyyteen en ole havainnut tällä olevan. Haitta on esteettistä laatua: jousi näyttää huonosti tehdyltä vaikka ei sitä olekaan.

Mieleen muistuu Robert Elmerin (kahdeksankertainen Amerikan jousiammuntamestari aikaan jolloin kaikki ampuivat puujousilla) kertomus jousesta joka oli niin kiero että "kääntyi poikittain jännitettäessä". Elmer voitti tällä jousella useita kisoja niin tarkkuutta kuin pituuttakin ammuttaessa.