Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.04.2009 02:39 Viestin aihe: |
|
|
Varsin näppärän tuntuisia menetelmiä. Täytyypä kokeilla, kun on saarnisia ja tammisia aihioitakin valmiina vaikka kuinka paljon. Ei ole paljonkaan tullut tehdyksi niistä nuolia, kun käsipelillä neliön ympyröiminen on hieman työläämpää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 09.04.2009 09:31 Viestin aihe: |
|
|
Yksinkertainen on kaunista eikä tarvitse tehdä sorvia...
Kaksi viilaako tuossa vikassa on? Jos niin, niin pitää tzekata hakkuun suunta suhteessa pyörimissuuntaan. Sama juttu tietysti tuon sahanterän kanssa. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kale
Liittynyt: 14 Maa 2008 Viestejä: 66
|
Lähetetty: 10.04.2009 00:06 Viestin aihe: |
|
|
Täytyyhän tuota laiskan kokeilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ekkorre
Liittynyt: 22 Huh 2008 Viestejä: 113 Paikkakunta: Raasepori
|
Lähetetty: 12.04.2009 19:58 Viestin aihe: |
|
|
Onnistuu ilman ruuvipenkkiäkin puristamalla käsin tikkua hiekkapaperin välissä. Sormet tosin polttaa helposti. Olen kokeillut myös kavahöylä-porakoneyhdistelmää: Onnistuu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
A.Arffman
Liittynyt: 16 Huh 2009 Viestejä: 129 Paikkakunta: Siilinjärvi
|
Lähetetty: 16.09.2009 21:13 Viestin aihe: |
|
|
Saa kyllä todella helposti hyvää rimaa tuolla ekan videon tyylillä ja just sen paksuista kun tarvii.
Itse käytin teränä kahta iso hampaista kuvio sahan terää.
Myös vesoista saa tuolla tavalla helposti tasapaksuja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
darkus
Liittynyt: 29 Hei 2008 Viestejä: 154 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 16.09.2009 22:59 Viestin aihe: |
|
|
A.Arffman kirjoitti: | Saa kyllä todella helposti hyvää rimaa tuolla ekan videon tyylillä ja just sen paksuista kun tarvii.
Itse käytin teränä kahta iso hampaista kuvio sahan terää.
Myös vesoista saa tuolla tavalla helposti tasapaksuja. |
Joo mä tein mäntylankusta sirkkelillä 10x10mm soiroja jotka sitten rykäsin ton samaisen videon tavalla läpi 8mm jigistä. Mulla on nyt 8 hiottua ja suoraa aihiota, ja aikaa koko touhuun meni jotain puol tuntia.
Syykuviot näytti menevän nuolissani ihan hyvin, täytyy ottaa vielä tarkempaan tutkimukseen. Eiköhän ne käy vaikka syyt pikkasen leikkaiskin jostain läpi.... _________________ Sellasta saa ku itte tekee. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mps989
Liittynyt: 09 Hei 2009 Viestejä: 78 Paikkakunta: Lappeenranta
|
Lähetetty: 13.10.2009 18:50 Viestin aihe: |
|
|
Oli pakko noita kikkoja kokeilla vesanuoliin. Lopputulos oli kuitenkin niin surkea, etten kehtaa laittaa kuvia edes varoittavana esimerkkinä. Saha oli vanha rautasahan pätkä. Sitten porasin 12mm reiän pieneen kalikkaan. Ruuvipenkkiä ei ole, joten jouduin improvisoimaan ruuvipuristimilla ja kevyellä työpöydällä.
Aikaa meni aika lailla reilusti. Lisäksi lopputulos ei ollut tasapaksu, ja aihioon tuli mustia (palaneita) ja punaisia (????) "crestingejä". Viittiskö joku selittää vähän tarkemmin miten on vesanuolensa tasoittanut porakone-sahanterä menetelmällä? Ai niin, puu ei takaosassa oikein kestänyt porakoneen tiukkaa otetta, vaan mureni/lohkeili.
Näytti niin simppeliltä toi metodi, että oon pakostikin aika lahjakas kun tonkin onnistuin tyrimään... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
A.Arffman
Liittynyt: 16 Huh 2009 Viestejä: 129 Paikkakunta: Siilinjärvi
|
Lähetetty: 13.10.2009 18:59 Viestin aihe: |
|
|
Jos haluaa että puu ei hiilly niin rima ei saa hangata puuta vasten siis niitä reiän reunoja. Parempi on jos tekee vaikka metalliin sen reiän.
terät pitää olla teräviä ja saavat olla aika karkeita rautasahanterässä on ehkä liian pieni kuvio. Itse käytän kahta puukkosahan terää ja hyvin toimii... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 14.10.2009 02:15 Viestin aihe: |
|
|
Miksi ihmeessä vesanuolesta pitäisi saada tasapaksu?
Valitset vain sopivan paksuisen vesan, suoristat ja laitat paksumman pään kärjeksi.
Perää kohti kapenevissa varsissa on paljon hienoja etuja. Painopiste on edessä, kärkipää on luja ja kestävä, keveän perän ansiosta nuoli suoristuu paradoksista nopeasti ja tarvitsee vähemmän ohjaavaa sulitusta...
Heitäppä ensin leppäkeihästä ja sitten harjanvartta jos et usko, lento-ominaisuuksilla on melkoinen ero.
Olen itsekin kokeillut tuota pora&terä-metodia. Sahatavaraan tosin, vesoja en viitsi suotta tärvätä. Aika pian selvisi että terän mallilla on tosiaan väliä. Parhaiten toimi isohampainen ja erittäin terävä japanilainen vetosaha, leathermanin saha oli myös hyvä. Tuli myös heti parempaa jälkeä kun kallistin teräkulmaa hieman alaviistoon. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jtahola
Liittynyt: 17 Elo 2006 Viestejä: 320 Paikkakunta: Lempäälä
|
Lähetetty: 14.10.2009 12:04 Viestin aihe: |
|
|
Ja riippuu myös mistä oot porausjigin tehny ja mitä puuta poraat nuolikepiks. Itse tein porausjigin paksusta vanerista ja kokeilin saarniaihioon. Lopputulos oli, että sekä vaneri että saarnikeppi palo pinnasta, oli sen verran kova kovaa vasten. _________________ -JTAhola- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mps989
Liittynyt: 09 Hei 2009 Viestejä: 78 Paikkakunta: Lappeenranta
|
Lähetetty: 14.10.2009 17:28 Viestin aihe: |
|
|
No en sitten taidakaan tehdä niistä tasapaksuja. Etupää vain näyttää aika massiiviselta verrattuna takapäähän. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Liittynyt: 13 Huh 2006 Viestejä: 499 Paikkakunta: Riihimäki
|
Lähetetty: 14.10.2009 18:36 Viestin aihe: |
|
|
Tein juuri puoli tusinaa barreloituja vesanuolia pätkässä esitetyllä laudanpalat ja hiomapaperi- menetelmällä. Paperin karkeus ensin 80, sitten 120 ja lopuksi 220. Paperin kulumisen vuoksi jouduin ohentamaan aihioita paksummasta päästä myös puukolla vuolemalla. Palovaara on tässäkin menetelmässä ilmeinen ja pari pehmeintä nuolivarsiaihiota meni säpäleiksi, kun painoin liian kovaa alaspäin ja varsi jumittui lautojen väliin. Oikean voimankäytön oppii kuitenkin nopeasti ja ensimmäiset varret hajoitettuani hävikkiä ei enää ole tullut. Mielestäni tämä on nopeampi tapa tehdä barreloituja nuppinokkisia nuolia kuin puukolla, viilalla ja hiomapaperilla käsin hinkkaamalla. Sahanterämetodia en ole kokeillut, koska en Jurin tapaan näe järkeä sorvata vesanuolista tasapaksuja. Kahta karkeaa viilaa V-asennossa täytyy sen sijaan vielä joku päivä kokeilla. Luulisi, että ei kärähdä niin helposti kuin hiomaparperi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 14.10.2009 19:00 Viestin aihe: |
|
|
Sellainen kaino huomautus, että kärjessä oleva massa "notkistaa" nuolta ja nokissa oleva ei, mutta se vastaavasti tekee lennosta epävakaamman.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 15.10.2009 22:59 Viestin aihe: |
|
|
Jos kärjen kiinnittää vesan paksumpaan päähän, nokkipäästä ei saa nuppimaista, vaan puuta on hädin tuskin riittävästi. Nokkien nuppimaisuus on primitiivinuolien lähes universaali piirre Englannin esihistoriallisista nuolista Aasian läpi Pohjois-Amerikkaan, unohtamatta Afrikkaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
darkus
Liittynyt: 29 Hei 2008 Viestejä: 154 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 16.10.2009 00:20 Viestin aihe: |
|
|
Mä oon laittanu aina vesanuolissa paksumman pään nokkipääksi. Ihan hienosti ne on lentäneet.
-darkus _________________ Sellasta saa ku itte tekee. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 16.10.2009 02:14 Viestin aihe: |
|
|
Simo Hankaniemi kirjoitti: | os kärjen kiinnittää vesan paksumpaan päähän, nokkipäästä ei saa nuppimaista, vaan puuta on hädin tuskin riittävästi. Nokkien nuppimaisuus on primitiivinuolien lähes universaali piirre Englannin esihistoriallisista nuolista Aasian läpi Pohjois-Amerikkaan, unohtamatta Afrikkaa. |
Paksumpi pää on siis ohennettu nokkia kohden, joka on jätetty paksuksi. Ymmärtäisin nuolien muuten olleen kumpaankin päähän kapenevia ja keskeltä paksumpia, eli barreloituja.
Nokin nuppimaisuus oli heille ilmeisesti hyvin tärkeä asia, tuskin ovat pelkästään koristetarkoitukseen moista vaivaa nähneet.
Viittaa vahvasti nipistysotteeseen päin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 16.10.2009 03:23 Viestin aihe: |
|
|
Juri kirjoitti: | Simo Hankaniemi kirjoitti: | os kärjen kiinnittää vesan paksumpaan päähän, nokkipäästä ei saa nuppimaista, vaan puuta on hädin tuskin riittävästi. Nokkien nuppimaisuus on primitiivinuolien lähes universaali piirre Englannin esihistoriallisista nuolista Aasian läpi Pohjois-Amerikkaan, unohtamatta Afrikkaa. |
Paksumpi pää on siis ohennettu nokkia kohden, joka on jätetty paksuksi. Ymmärtäisin nuolien muuten olleen kumpaankin päähän kapenevia ja keskeltä paksumpia, eli barreloituja.
Nokin nuppimaisuus oli heille ilmeisesti hyvin tärkeä asia, tuskin ovat pelkästään koristetarkoitukseen moista vaivaa nähneet.
Viittaa vahvasti nipistysotteeseen päin. |
Joo, barreloituja ovat lähes aina. Nuppimaisuus tekee nokista kestävän ja siihen on helppo tarttua ja asettaa nuoli jänteelle, kiireessäkin. Nuppimaisuus tekee mahdolliseksi V-muotoisen jänneuran, joka myös helpottaa ja nopeuttaa nuolen asettamista jänteelle. Nuppimaisia nokkeja ovat käyttäneet paitsi erilaisia nipistysotteita myös klassista nuoliotetta käyttävät. Ja on se ollut käytössä myös peukalo-otteisilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 16.10.2009 04:21 Viestin aihe: |
|
|
Ei ole yhtään huono keksintö ole tuo barrelointikaan.
Saadaan jäykkyyteensä nähden kevyt ja nopea nuoli. Myös nuolen venkoilu loppuu keveiden päiden ansiosta jo lyhyellä matkalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 17.10.2009 01:14 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: |
Ei ole yhtään huono keksintö ole tuo barrelointikaan. |
Ei ole ei. Ja ainakin mun nuolissani se tulee ihan itsekseen kun varsi on 9-9,5mm ja kärjet 8mm. Pitää ohentaa nuolen kärkiosaa jotta kärki istuu sulavasti varteen.
Barreloidun nuolen spine on arvoitus minulle. Kuinka paljon se muuttuu tai oikeastaan kuinka paljon "löysemmän" siitä voi tehdä nopeamman vakaantumisen etc. ansiosta? _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 17.10.2009 03:38 Viestin aihe: |
|
|
Spine on se mikä on. Eli merkitystä on vain sillä kuinka paljon nuoli taipuu kokonaisuudessaan, keskeltä mitattuna.
Jos haluat jollekin tietylle spinearvolle barreloidun nuolen, joudut valitsemaan ensin noin kymmenen paunaa jäykemmän tasapaksun- tai hieman vähemmän jäykän kapenevan vesaaihion. Päiden ohennusten jälkeen sinulla tulisi olla juuri sopivan jäykkyinen nuolen varsi.
Et siis pelaa notkeudella vaan painolla.
Tätä voisi verrata keppiin missä on painot kummassakin päässä, tai nuoleen joka on keskeltä ohut ja paksunee päihin päin. Painavat päät saavat nuolen käyttäytymään notkeammin sekä venkoilemaan laukauksen jälkeen huomattavasti pidempään kuin vastakkainen tapaus. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 17.10.2009 12:04 Viestin aihe: |
|
|
Asia ei ole ihan noin yksinkertainen, nuolen paradoksi on nurjahdusilmiö ja sen aiheuttaja on nyt massa ja sen jakautuma ja taivutusjäykkyys pistää hanttiin. Tuo mitä Juri sanoo on sinne päin, mutta ei kaikissa tilanteissa aivan oikein, ei se kyllä oikeastaan väärinkään ole. Hieman hullu tilanne.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 17.10.2009 13:14 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: |
Spine on se mikä on. Eli merkitystä on vain sillä kuinka paljon nuoli taipuu kokonaisuudessaan, keskeltä mitattuna. |
Tuolla sitä on pelattava kun paremminkaan sitä en osaa mitata. Barreloidussa nuolessa taipuma keskittyy ohennettuihin päihin eikä keskelle kuten norminuolessa.
Mulla on parikin reippaasti barreloitua nuolta pärähtänyt päreiksi laukaisussa takapäästään. Nykyään ohennan perää maltillisesti ja kaventuminen kärkeä kohden on reilumpaa. Barrelointityylillä (etupää kapenee mutta takapää ei) on muistaakseni joku nimikin mutta en nyt muista sitä... _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 17.10.2009 16:29 Viestin aihe: |
|
|
Ari Rantala kirjoitti: | Barreloidussa nuolessa taipuma keskittyy ohennettuihin päihin eikä keskelle kuten norminuolessa. |
Ei se ihan niinkään ole. Päät eivät kuitenkaan taivu niin helpolla kuin keskikohta. Niistä voi ottaa yllättävän paljon tavaraa pois ilman että nuolen taipumaan tulee mitään muutosta.
Samantapainen tilanne kuin jousen kärjissä, vipuvarren päissä, hieman hullu tilanne.
Etupään kapenemisesta en tiedä, mutta takapään kaventaminen on mm.. sotajousipiireissä aika suosittua. Tälläisiä vain perästä kavennettuja nuolia kutsutaan nimellä "bobtailed arrows". |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 17.10.2009 19:06 Viestin aihe: |
|
|
Muistutan, että ampumatilanteessa nuolen kuormana on kärjen ja varren massat ei mikään kolmipistetaivutus kuten spine-mittauksessa.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 17.10.2009 22:48 Viestin aihe: |
|
|
Olisiko sinulla ehdottaa jotain parempaan menetelmää nuolen taipuisuuden mittaamiseen, jotain mikä olisi lähempänä todellista tilannetta?
Millä tavoin arvelisit nuolen todellisen taipuman poikkeavan siitä mitä tapahtuu spinemittarissa?
Puhummeko nyt vain teoreettisella tasolla, vai vaikuttaako asia ihan käytäntöön?
Onko elämä jopa vieläkin vaikeampaa kuin luulin? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 18.10.2009 00:14 Viestin aihe: |
|
|
Ei se ole juurikaan vaikeampaa kuin yleensä luullaan.
Luulen, että ero tavallisen ja barreloidun nuolen välillä (varsinkin kevyellä kärjellä) on niin suuri, että normaali spine-mittaus ei pistä asioita oikeaan järjestykseen. Tämä kuuluu taas niihin asioihin joiden ainoa käytännöllinen laskentatapa on FEM, mutta olen tässä kerran vuosia sitten tehnyt tuon suuntaisia laskuja ja ne antoivat yllättävänkin suuria eroja.
Ero menee niin päin, että kolmipiste mittauksessa saatu tulos antaa barreloidulle nuolelle (kärjestä) liian notkeita tuloksia.
Kaipa tässä pitäisi virittää yksi FEM toimivaksi niin saisi näitä ratkaistuksi.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 18.10.2009 01:10 Viestin aihe: |
|
|
Barreloitu nuoli taipuu spinemittarissa päistään mutta ei juurikaan keskeltä.
Laukaisussa taas taipumaa tulee eniten nuolen takaosaan kärjen ja varren massojen vaikutuksesta mutta kärkiosa ei taivu juurikaan.
Outoa jos raskaskärkisissä sotanuolissa on suosittu peräosan ohentamista kestävyyden kustannuksella...tai ehkä se on perustunut kokemukseen siitä mitä nuolivarsi kestää ja on silti mahdollisimman kevyt. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jousipata
Liittynyt: 22 Syy 2008 Viestejä: 862 Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Lähetetty: 08.04.2012 04:31 Viestin aihe: |
|
|
olisitko Manner tullut sitten laskeneeksi FEMiä? tai FEMillä? mikä se FEM eli viisi tai FEMinisti sitten onkaan
Ari, eikös jossain ollut juttua, että sotanuoliin joskus jossain kahinassa, tehtiin myös reilu barrelointi kärkeen jottei vihollinen voisi käyttää nuolta ampumalla takaisin, koska se - katkesi yleensä kärjestään. _________________ tzoinnngggg... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 09.04.2012 16:27 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | olisitko Manner tullut sitten laskeneeksi FEMiä? tai FEMillä? mikä se FEM eli viisi tai FEMinisti sitten onkaan Rolling Eyes |
Manner on ollut vähän laiska ja ei ole laskenut vähään aikaan mitään. FEM = Finite Element Method, tapa laskea lujjuslaskuja (ja ratkoa muitakin osittaisfiffisyhtälöitä) tietokoneella.
Jos kärki on oikein raska niin ns. Eulerin sauvan nurjahdus luultavasti kuvaa nuolen käyttäytymistä aika hyvin, tähän löytyy valmiita taulukkoarvoja alan kirjoista. Jos kärki on hyvin kevyt niin tapaus vastaa täysin vapaan sauvan nurjahdusta omasta hitaudesta, siihenkin on valmiita kaavoja, mutta ne eivät ole kovin tarkkoja koska nuolen paksuuden muuttaminen muutta jäykkyyden lisäksi myös massajakautumaa, joka pitäisi ottaa täysin huomioon.
Otetaan homma harkintaan jospa vaikka vähän ahkeroituisi. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Leppis
Liittynyt: 19 Syy 2011 Viestejä: 24
|
Lähetetty: 11.04.2012 22:00 Viestin aihe: |
|
|
Ikkunattomassa jousessa jänteen nuoleen vaikuttava voima ei kulje aivan nuolen painopisteen kautta. Pitäisi tuosta poikkeamasta aiheutuva momenttikin huomioida ja ynnätä Eulerin kaavaan jotenkin. Hiemankin epäkeskeinen kuormitus (voiman suunta ei kulje nuolen keskiakselia pitkin) vähentää tuota tarvittavaa nurjahdusvoimaa aika rajusti. Kaarestakin taitaa tulla hetkeksi jonkinlaista tukivoimaa. Onnea laskentaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 12.04.2012 12:55 Viestin aihe: |
|
|
Paremmat ohjelmat kyllä selviävät tuosta pienestä suuntavirheestäkin ja tulos on tietyssä mielessä hyvä, mutta nurjahduksen laskenta on parhaimmillaankin jonkinlaista arvausta koska todellisuudessa esim. hyvin pieni esikäyristys vaikuttaa tulokseen rajusti.
Lasketut tulokset ovat kuitenkin keskenään hyvinkin vertailukelpoisia, joten jonkin tekijän vaikutuksen saa kyllä hyvin esiin. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|