| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Iivana
Liittynyt: 09 Mar 2009
Viestejä: 715
Paikkakunta: Pohjoinen
|
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa
|
 Lähetetty: 25.03.2010 14:02 Viestin aihe: |
 |
|
Täytyy myöntää etten ymmärrä noita taulukoita.
Mistähän koivu- ja hikkorilajeista on kyse, onko kaikki niputettu liukuvasti samaan syssyyn vai mistä on kyse? Mitä tarkoittaa esim. hikkorin tiheys 0 - 800, voiko puun tiheys olla kehnoimmillaan nolla?
Varsin hämmentävää on myös että koivu saa huomattavasti hikkoria korkeampia arvoja sekä veto- että puristuslujuuksilleen, ei voi pitää paikkaansa! Tai sitten en osaa lukea... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Iivana
Liittynyt: 09 Mar 2009
Viestejä: 715
Paikkakunta: Pohjoinen
|
| Lähetetty: 25.03.2010 15:08 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä se oli nimenomaan eurooppalaisesta koivusta kyse. En kyllä heti uskoisi itsekään, että hikkori olisi esimerkiksi vetolujuudeltaan kehnompaa kuin koivu?
T.Manner varmaan osaa kommentoida näitä taulukoita?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 26.03.2010 11:18 Viestin aihe: |
|
|
Ei ymmärrä T. Mannerkaan. Itse olen jo pitkään käyttänyt FPL:n Wood Handbookia eri arvojen haussa aina kun vaan mahdollista. Nuo tiheydet on ????.
Voi olla, että arvojen hajonta osittain kuvaa tiheyden vaihtelua, mutta se olisi pitänyt sanoa (tämä löytyy WHB:sta), tai sitten koesuunnan vaihtelua, mutta sekin olisi pitänyt sanoa. Kaiken kaikkiaan aika hyödytöntä tietoa.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo
|
| Lähetetty: 29.03.2010 15:47 Viestin aihe: |
|
|
Noi luvut 0-150
ja 35-260
Eivät oikein herätä luottamusta.
Miksiköhän näitä ei voi ilmaista keskiarvona ja -hajontana. Ne kertoisi jotain, tosin tietenkään mikään ei takaa että jakauma olisi millään tavalla normaali tms. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 29.03.2010 18:41 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Ne kertoisi jotain, tosin tietenkään mikään ei takaa että jakauma olisi millään tavalla normaali tms. |
Jos en nyt ihan pieleen muista niin kimmomoduli (jäykkyys) on normaalijakautunut ja lujuus Weibull-. Molemmissa on selvästi määriteltävissä tiheysriippuvuus. Vaikka asia lujuuden suhteen yksinkertaistettaisiin normaaliksi niin sekin olisi paljon parempi kuin nuo täysin käsittämättömät numerot.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Mangrove
Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646
|
| Lähetetty: 27.04.2012 20:01 Viestin aihe: |
|
|
Kuoppamäki, L., Pohjola, E. 1934. Suomen suksi: sen vaiheet, valmistus ja hoito. Käsiteollisuuskirjasto n:o 32. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
Sivut 44-45.
| Lainaus: | [...] Teknillisen korkeakoulun puuteknillisessä laboratoriossa suoritti insinööri O. Santaholma v. 1931 professori Martti Levonin johdolla vertailevia koetutkimuksia koivun ja hikkorin taivutus-, kovuus- ja halkaisulujuuksista. Näistä tutkimuksista, joiden lopullisissa tuloksissa koivu on voitu rinnastaa hikkorin kanssa kilpailukykyiseksi, jos sitä tarkkuudella käsitellään, esitän seuraavaa:
Taivutuksen murtolujuutta eri kosteusasteissa tarkatessa osoittautui hikkori sitkeämmäksi, sitten suorasyinen koivu ja kolmannella sijalla on loimukoivu. Pintakovuuteen katsoen on myös hikkori edellä koivusta. Hikkorissa on sisäpinta kovempaa kuin ulkopinta, koivussa päinvastoin. On siis erittäin tärkeätä, että suksipuun aines otetaan koivusta sahaamalla siten kuin kuvassa 40 on esitettynä rungon läpileikkauspiirroksen alapuolella. [...] Loimukoivun halkaisulujuus on havaittu jokseenkin samaksi kuin hikkorin, mutta suorasyisen koivun edellisiä pienemmäksi. Kun kuitenkin on tullut todetuksi, ettei hikkorisuksea voi tehdä koivusuksea ohuemmaksi edellisen halkaisulujuutta vaarantamatta, on selvinnyt, että koivu normaalioloja varten kelpaa siinä kuin hikkorikin. [...] Tässä esitetyissä kokeiluissa on 14-15 %:n vesipitoisuus havaittu sopivammaksi kuivuusasteeksi. Koska koivulla sillä asteella on parhaat lujuusominaisuudet, on vesipitoisuus koetettava tervapaahtamisen avulla säilyttää tällä asteella. Paahtamiseen on noin + 65°C. [...] |
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Omat asetukset
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
