Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Kiilanokki

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Nuolet
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 08.04.2010 14:49    Viestin aihe: Kiilanokki Vastaa lainaamalla viestiä

Että tämmöinen.
Vesa-aihio oli perästä sen verran ohkainen (6 mm), että katsoin tarpeelliseksi järjestää nokkiuralle lisää tilaa. Vahvistukseksi kääräisin ympärille hirven jännettä.
Hommassa on vain hankaluutena saada halkio niin keskelle, että kumpikin sakara taipuisi saman verran sivulle. Harjoitusta kai vaan lisää...

Luulisi että tälläistä olisi jossain ennenkin käytetty. Tietääkö kukaan?



Kiilanokki1.JPG
 Description:
 Filesize:  70.99 KB
 Viewed:  5218 Time(s)

Kiilanokki1.JPG


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
heikki



Liittynyt: 09 Kes 2009
Viestejä: 1178
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 08.04.2010 15:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kylläpäs näyttää hyvältä!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 08.04.2010 21:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Myytinmurtajissa oli kerran jakso, jossa testattiin onko Robin Hood oikeasti voinut halkaista nuolen toisella nuolella. Testinuoliin tehtiin nokit juuri tuolla halkaisusysteemillä. Kiilana halkeamassa oli palanen sarvea. Myyttiukot otti lopussa sarven palan poiskin jotta nuoli olisi haljennut helpommin kahtia. Lopulta ainoastaan ontto bambunuoli halkesi kokonaan kahtia toisella nuolella. Testiampuja oli muutens tosi tarkka, joku olympiatason ammuskelija.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 09.04.2010 00:27    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Nokki tehdään yleensä vesan paksumpaan päähän, jolloin turvottamista ei tarvita.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 09.04.2010 14:40    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Nokki tehdään yleensä vesan paksumpaan päähän, jolloin turvottamista ei tarvita.

Paksumpi pää perässä tekee nuolen lento-ominaisuudet aika surkeiksi. Halkaisijaltaan kuusi millinen nuolen varren pää on mielestäni myös turhan heiveröinen, perässä se kuitenkin kestää hyvin.

Paksumpiin vesa-aihiohin sopii Simon systeemi mielestäni paremmin. Näissä paksumpi pää voidaan kaventaa, jolloin nuoleen samalla saadaan barreloitu muoto. Nokki voidaan tällöin jättää paksummaksi, toisaalta suora kavennus on paljon helpompi toteuttaa. Kiilan lisääminen nuolen päähän on helppo ja nopea toimenpide.
8 Millinen varsi ei mielestäni vielä vaadi mitään lisätoimia nokkia varten, paitsi jos ampuu nipistysotteella, 6 millisessä ei materiaali enää tahdo riittää sakaroihin.


Myytinmurtajat käyttivät Englantilaisten sotanuolien tyyppistä nokkivahviketta joka ei ole kiilamainen. Se on tasapaksu sarven kappale, joka liimataan varren päähän sahattuun koloon, nokkiuraan nähden ristikkäin.
Hemmot käyttivät koenuolissaan jääräpäisen sitkeästi Port Ofordin seetristä valmistettuja nuoliaihioita, jotka ovat Ameriikasta. Puun syyrakenteista johtuen POC nuolet eivät halkea koskaan kuin jonkun matkaa päästään. Näitä peräänajoja sattuu meille köpelömmillekin aina silloin tällöin. Robin Hoodin nuolien voisi olettaa olleen jotain kotimaisempaa puulaatua.
Suomessa kilpa-ampuja Heikki Kotiranta ampui 20 jaardin kisoissa muovinokitetun kuusinuolensa halki päästä päähän, paikalla oli useita kymmeniä silminnäkijöitä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 09.04.2010 17:46    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuo voi olla ihan kätevä tapa ohennetuissa nuolissa, mutta näen silti (pienenä) riskinä halkeaman jatkumisen.

TLM

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ari Rantala



Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia

LähetäLähetetty: 09.04.2010 18:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Heikki Kotiranta ampui 20 jaardin kisoissa muovinokitetun kuusinuolensa halki päästä päähän


Heikki on kyllä yksi parhaita tuntemiani jousiampujia mutta silti tuo oli taulukärjellisellä nuolella huisi suoritus. Itseltä on useampiakin nokkeja hajonnut osumista mutta yksikään ei ole haljennut, edes pientä matkaa. Eräs työkaverini oli ekaa kertaa elämässään ampumassa jousella ja ampui kolmennella laukauksella nuolen toisen nuolen sisään. Kaksi ekaa olivat huishaispitkin taulua, että taidosta ei ollut kyse. Nuolina tietysti muovinokkiset onttovartiset muovinuolet.

Kuvista olen katsellut, että turkinpojaat ovat tehneet nuoliinsa nokin peräti kahdesta irto-osasta liimaamalla ne sivuille ja vahvistamalla punoksella. Omat irtonokkini olen liittänyt normilla nokkikartioliitoksella mutta voisi kyllä kokeilla tuota jurikikkaa seuraavissa vesanuolissa.

_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 09.04.2010 18:37    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

T. Manner kirjoitti:
Tuo voi olla ihan kätevä tapa ohennetuissa nuolissa, mutta näen silti (pienenä) riskinä halkeaman jatkumisen.

Halkeaman jatkuminen vältetään niin, että sen alareuna nyöritetään tai varmistetaan puristimella ennen kuin kiila työnnetään paikoilleen.
Tämän jälkeen nyörityksen voi jatkaa vielä ylemmäs nokkiuraa kohti, moderneilla liimoilla se ei kuitenkaan ole välttämättä tarpeellista.

Turkkilaiset tosiaan hoitivat homman pituusammuntanuolissaan päinvastaisella menetelmällä. Varren pää viilattiin kahdelta puolelta viistoksi, viisteisiin liimattiin puun palat, nokki muotoiltiin ja vahvistettiin nyörillä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ari Rantala



Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia

LähetäLähetetty: 09.04.2010 18:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Käsittääkseni ideana on, että jänne "työntää" nuolta suoraan varren päästä ja sivupalat ovat vain ohjureita joihin ei juuri voimia kohdistu.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 09.04.2010 21:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Juri kirjoitti:
Myytinmurtajat käyttivät Englantilaisten sotanuolien tyyppistä nokkivahviketta joka ei ole kiilamainen. .


OK, tein sitten ohjelmasta väärän tulkinnan. Päättelin liian hätäisesti, että sarvenpala piti nokkihalkeamaa auki. Katsoin pelkästään katsojien vaatimuksesta tehdyn jatkojakson. Siinä myyttiä testattiin uudelleen jonkun katsojan lähettämän nuolimateriaalin avulla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
heiluri



Liittynyt: 31 Maa 2007
Viestejä: 211

LähetäLähetetty: 10.04.2010 15:01    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuota myytinmurtajien epäonnistumista nuolen halkaisussa en oikein tajua,minullakin sen on tapahtunut neljä-viisi kertaa muovinokkisilla mäntynuolilla,enkä takuulla ole sitä yrittänyt,silkkaa vahinkoa...eikä sitten koe olosuhteissa onnistuta?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ekkorre



Liittynyt: 22 Huh 2008
Viestejä: 113
Paikkakunta: Raasepori

LähetäLähetetty: 10.04.2010 21:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Myytinmurtajat taisivat jaksossa töhöillä, ja liimasivat sarvi"vahvikkeensa" juurikin nokkiuran kanssa samansuuntaisesti. Yrittivät siis tehdä englantilaistyyppistä nokkivahviketta, mutta tyhmä jenkki on aina tyhmä jenkki. Fiksut jenkit sitten erikseen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 18.05.2012 18:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiilanokki numero 2.
Opin tämän Paleoplanetilta, vanhaa intiaanitekniikkaa. Sahasin nuolien perään kapean loven, kietaisin pellavanarua tiukkaan ymparille, keitin kattilassa 15 minuuttia, sitten naputin kiilat loviin ja annoin kuivua pari tuntia. Olisi hyvin voinut olla jyrkempikin taivutus, vaikka nipistysotetta varten



kiilanokki2.jpg
 Description:
 Filesize:  110.86 KB
 Viewed:  4079 Time(s)

kiilanokki2.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Emil Lindfors
Site Admin


Liittynyt: 12 Tam 2007
Viestejä: 93
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 20.05.2012 15:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Juri kirjoitti:
Paksumpi pää perässä tekee nuolen lento-ominaisuudet aika surkeiksi. Halkaisijaltaan kuusi millinen nuolen varren pää on mielestäni myös turhan heiveröinen, perässä se kuitenkin kestää hyvin.


Itse olen aina tehnyt nokin vesan paksumpaan päähän. Hyvin ne ovat tähän asti lentäneet. Jos silti haluaa nuoleen lisää vakautta, voi laittaa painavamman kärjen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 21.05.2012 11:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Nokki paksussa päässä ei tee lento-ominaisuuksia surkeiksi vaan optimaalisiksi. Vain nokki on "paksu", varsi ohennetaan heti nokin jälkeen, joten varresta tulee ns. barreloitu. Eikä vain barreloitu, vaan parhaalla mahdollisella tavalla barreloitu, sillä tällöin kärkipään viiste on luonnostaan pidempi kuin takapään veistetty viiste. Tämä on nuolen aerodynaamisesti paras muoto, mikä on tiedetty tuhansia vuosia. Primitiivistä jousiammuntaa ei tarvitse keksiä itse, kaikki on jo keksitty.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 21.05.2012 17:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Paksupäiden propagandaa! Very Happy
Kyllä nämäkin hienot nokkimallit on keksitty jo ennen muinoin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
evgevin



Liittynyt: 01 Kes 2009
Viestejä: 419
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 21.05.2012 20:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

tein vuosi sitten vesanuolten nokit samalla tavalla kuin Jyri. Hyvin toimivat. Käytin jätskitikkuja tehtävään.

./files/img_5116_204.jpg
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 22.05.2012 18:35    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Nokki paksussa päässä ei tee lento-ominaisuuksia surkeiksi vaan optimaalisiksi. Vain nokki on "paksu", varsi ohennetaan heti nokin jälkeen, joten varresta tulee ns. barreloitu. Eikä vain barreloitu, vaan parhaalla mahdollisella tavalla barreloitu, sillä tällöin kärkipään viiste on luonnostaan pidempi kuin takapään veistetty viiste. Tämä on nuolen aerodynaamisesti paras muoto, mikä on tiedetty tuhansia vuosia. Primitiivistä jousiammuntaa ei tarvitse keksiä itse, kaikki on jo keksitty.


...niin, ja sitäpaitsi suhteellisen vähäisellä vaivalla. Ei tarvitse ruveta keittelyhommiin Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 22.05.2012 23:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En taida olla vieläkään täysin vakuuttunut. Kuinka vesan ohuempaan päähän mahtuu tekemään loven kivestä napsutetulle kärjelle, jos ei edes nokkiuraan riitä materiaalia?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jousipata



Liittynyt: 22 Syy 2008
Viestejä: 862
Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä

LähetäLähetetty: 23.05.2012 01:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

josko se ohuempi pää kärkenä on ollut esim. kuitenkin tarpeeksi paksu kivikärjelle tai luu tai laavakivikärjelle, vaikkapa sen 10 kivikautista yksikköä ja on sen jälestä barreloitu aina nokkipäähän asti jossa paksumpi pää on voinut olla vaikka 12 kivikauden mittayksikköä.
_________________
tzoinnngggg...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ilkka Seikku



Liittynyt: 17 Tam 2007
Viestejä: 944

LähetäLähetetty: 23.05.2012 14:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Juri kirjoitti:
Kiilanokki numero 2.
Opin tämän Paleoplanetilta, vanhaa intiaanitekniikkaa. Sahasin nuolien perään kapean loven, kietaisin pellavanarua tiukkaan ymparille, keitin kattilassa 15 minuuttia, sitten naputin kiilat loviin ja annoin kuivua pari tuntia. Olisi hyvin voinut olla jyrkempikin taivutus, vaikka nipistysotetta varten


Enpä ole ikinä uskaltanut noin tehdä nokkia.
Tämä oli hieno konsti. Tuoreisiin vesoihinhan tuon levityksen voi tehdä samantein.
Suosin muutenkin reilusti levenevää nokkiuraa, nopean jänteelle laiton vuoksi. Tuossa levitystyylissä tuntee varmaankin helposti heti sormissaan miten päin nokkiura menee, eikä tarvitse katsetta irrottaa siitä ohiammutusta elukasta.
Metsästyskautta varten täytyykin nyt tehdä tuolla tavoin nokitettuja nuolia.

_________________
www.rautasarvi.fi
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Santtu Risku



Liittynyt: 31 Tou 2006
Viestejä: 1659
Paikkakunta: Inari

LähetäLähetetty: 23.05.2012 19:37    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

ottaa sen verran paksun vesan että saa kärjen siihen. as simple as that. Itse olen aina halkaissut vesan ja hionut halkeaman loveksi johon kärki mahtuu, aina on mahtunut vesan ohuempaan päähän.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 24.05.2012 22:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En ole koskaan kohdannut tilannetta, että en saisi kärkeä kiinni vesan ohuempaan päähän. Olen tehnyt vesanuolia vuodesta 1972. Niitä on tullut tehdyksi monta sataa, en tiedä kuinka monta. Vesa pitää valita siten, että ohuempaan päähän jää riittävästi paksuutta.

Vesanuolet ovat yleensä lyhyitä, 55-62 cm, mikä helpottaa hommaa monin tavoin niin sopivien vesojen löytymisen suhteen kuin työmäärässäkin. Kivikärjen pitää olla myös oikealla tavalla tehty, eli varttamiskohta tehdään kiven ohuempaan päähän, eikä paksumpaan, kuten valkonaamat usein tekevät. Ohut V-muotoinen kivikärjen kanta on todella helppoa istuttaa ohueenkin päähän ihan vain halkaisemalla pää, työntämällä kärki paikalleen liiman kanssa ja sitomalla se märällä jänteellä. Jänteen päälle laitetaan liimaa.

Vai mainitsi joku Paleoplanetilla tuota kiilanokkia "intiaaniperinteeksi". Se on minulle täysin uusi tieto, tuijoteltuani intiaaninuolia vuosikymmeniä. En usko, että kukaan intiaani olisi ryhtynyt moiseen puuhaan, kun on helpompi ja parempi vaihtoehto olemassa. Intiaanit olivat erittäin pragmaattisia, sillä ne jotka eivät olleet, kuolivat pian pois jatkamatta sukuaan. Valkonaamoilla on tapana kehitellä tarpeettoman monimutkaisia ratkaisuja yksinkertaisiin ongelmiin. Tämä on mahdollista, koska ratkaisut eivät joudu todellisuuden raakaan testiin elävässä elämässä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 24.05.2012 23:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minua kiinnostavat kaikki hyvät konstit, olivatpa mistä kulttuurista tai maailmankolkasta tahansa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Martti Auer



Liittynyt: 27 Hei 2004
Viestejä: 2043
Paikkakunta: takapajula

LähetäLähetetty: 25.05.2012 15:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mä en oikein tajua tätä, ne huutaa suureen ääneen, että paksumpi pää kärjessä parantaa nuolen lento-ominaisuuksia ja ne on tehny semmosia ja myyny semmosia varsia. Paksumpi pää kärjessä ja ohuempi perässä, ei mitenkään barreloituja. Mä ostin niitä sitten vuonna 6 12 kpl. Tein niistä 9 kpl niin että kärki paksummassa päässä, ne lenteli miten sattuu 160 grainisilla messinki kärjillä, olin tehnyt myös 3 niistä päinvastoin, kun tiesin aikaisemmasta, joihin 125 grainin kärjet, niin ne lensi aivan hyvin. Eihän se varmaan hyvää tee, jos kärjessä on jo painoa ja sinne lisätään painoa, lento-ominaisuudet olivat huonot, huom. aerodynamiikkaa tietävänä, osaan lentää myös lentokoneella. Varmaan spinetyksen kannalta. Voihan se olla jos laittaa kevyemmän kärjen, niin voi lisätä varressa kestävyyttä kärjen takaa, mistä nuoli voi helposti katketa, ehkä siinäkin on jotkut säädöt.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 25.05.2012 17:01    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Vai mainitsi joku Paleoplanetilla tuota kiilanokkia "intiaaniperinteeksi"

En ikävä kyllä enää löydä kyseistä aihetta PP:lta. Alkuperäinen postaaja ei esittänyt minkäänlaisia väitteitä, mutta kaksi perinnetietoisen oloista Ameriikan alkuperäiskansalaista innostui nokkimallista aivan mahdottomasti. Sanoivat että tämä on heidän mielestään ainut mahdollinen selitys kuinka jotkut tietyt museonuolet ovat voitu tehdä. Nokkien sakaraidon taivutus oli jutun kuvissa paljon jyrkempi kuin minulla.
Voidaan kyllä sanoa että huomion kipeydessäni "hieman" ylitulkitsin nokkien intiaani-autenttisuutta. Enhän minä näistä intiaanijutuista tiedä juuri mitään. Ihmetyttää silti että tekivätkö kaikki heimot ympäri mannerta nuolensa täsmälleen samalla tavalla?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 26.05.2012 14:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Juri kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti:
Vai mainitsi joku Paleoplanetilla tuota kiilanokkia "intiaaniperinteeksi"

En ikävä kyllä enää löydä kyseistä aihetta PP:lta. Alkuperäinen postaaja ei esittänyt minkäänlaisia väitteitä, mutta kaksi perinnetietoisen oloista Ameriikan alkuperäiskansalaista innostui nokkimallista aivan mahdottomasti. Sanoivat että tämä on heidän mielestään ainut mahdollinen selitys kuinka jotkut tietyt museonuolet ovat voitu tehdä. Nokkien sakaraidon taivutus oli jutun kuvissa paljon jyrkempi kuin minulla.
Voidaan kyllä sanoa että huomion kipeydessäni "hieman" ylitulkitsin nokkien intiaani-autenttisuutta. Enhän minä näistä intiaanijutuista tiedä juuri mitään. Ihmetyttää silti että tekivätkö kaikki heimot ympäri mannerta nuolensa täsmälleen samalla tavalla?


Amerikan nykyintiaanien "perinnetietous" on yleensä valitettavasti täysin olematon. Mikä ei tarkoita, etteivätkö he olisi suuna päänä keksimässä sitä "perinnetietoa" aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Hyvin harva nykyintiaani on valmis viettämään lukemattomia unettomia öitä kirjapinojen äärellä tai tutkimaan esineitä museoissa. Harva heistä on myöskään itse tehnyt esim. juuri jousia ja nuolia. Ja vielä harvempi on tehnyt nuolia vesoista. Kysyin esim. eräältä aktiiviselta perinnejousi-intiaanilta facebookissa, että mistä vesoista hänen plains-nuolensa on tehty. Mies ylpeilee varusteidensa "museokelpoisuudella". Hän sitten myönsi, etteivät nuolet olleet vesaa, vaan lohkottu poppelipölkystä. Sama perinnemies selitti, ettei vanneraudasta saa nuolenkärkiä, ko. maininnat kirjallisuudessa ovat hänen mielestään virheellisiä. Kerroin sitten, että olen tehnyt vanneraudasta plains-tyylisiä kärkiä 1970-luvulta saakka.

Tietenkään kaikki eivät tehneet nuolia samalla tavalla. Niitä tehtiin ruo´osta siellä, missä sitä oli hyvin saatavilla, ja paksuista puista halkomalla ja vesoista. Kaikkien nokit eivät olleet samanlaisia, mutta yleensä ne ovat tasankojen vesanuolissa enemmän tai vähemmän nuppimaisia. Eteläisillä tasangoilla nokki on yleensä Y-kirjaimen muotoinen, sivulta katsottuna ei ole vastaavaa muotoa vaan nokki on saman levyinen kuin varsi. Myös eri miehillä nokin muoto hieman vaihteli, kuten se vaihtelee nykyajankin tekijöillä.

Tuo paksu nokki ja barreloitu varren muoto on varsin yleismaailmallinen. Niitä on Brittein saarilta Kiinaan ja Intiaan sekä Siperiasta Afrikkaan. Ja Amerikkahan on jo mainittu. Tietysti on myös muunlaisia nuolia näillä samoilla alueilla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Martti Auer



Liittynyt: 27 Hei 2004
Viestejä: 2043
Paikkakunta: takapajula

LähetäLähetetty: 02.06.2012 19:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jos se paksunee se nuoli kärkeä kohti, jossa painopistettä ikäänkuin siirrettäisiin kärkeä kohti, niin sen pitäisi vähentää sitä nuolen vispausta, että sen takia ne niin saattaa tehdä, mutta kyllä se nuoli toimii ihan hyvin toisinkinpäin, niin en mä enää uskalla tehdä kokeita tuollaisilla nuolilla, mutta onko se sitten se kevennetty perä, joka vähentäisikin sitä jousiampujan paradoksia; kun siinä nuoli lähtee vispaamaan kuin kalanpyrstö, jota ei esiintyisi lainkaan peukalo-otteella ampuessa. Luulis, että jos siinä on liikaa painoa päässä, niin se taivuttaisi nuolta liikaakin. Onko se sitten painopisteen muuttamista lähemmäksi kärkeä, vai onko se huuhaata, ollaanko siinä metsästämässä villihanhia, vai onko se kevennetty perä pelkästään, tuollaisissa asioissa on niin paljon muuttujia, että ei niistä aina tiedä.

Barrelointi nyt ainakin kai vähentää tätä jousampujan paradoksia, ym, voisi kuvitella, jne. Pedro esim. barreloi aina nuolet, jolloin tämä ei ehkä tarvitse ylipitkiä nuolia tai vastaavaa. Olen kuitenkin huomannut että pitempi painavampi nuoli kantaa vähän pidemmälle, jossa etuosaa on vähän kevennetty tai se on puolibarreloitu, mitä lyhyempi, kevyempi määrämittainen, barreloimaton tai parallelli nuoli. Mutta nämä pituusjousiampujathan, on kai siinä jonkin sortin experttejä, jossakin vaiheessa nämä vannoivat pidemmän, "puolibarreloidun" nuolen puolesta, joissa pidempi, kevennetty viiste kärkeen, mutta nykyään nämä sanovat; että ei sen nuolen niin pitkä tarvitse olla, kunhan se on vain jotenkin hyvin barreloitu tai on sukkula ikäänkuin. Nuolia barreloitiin jo keskiajalla, barreloituja nuolia on kaytetty myös jo kivikautisissa kulttuureissa, jossakin vaiheessa modernilla ajalla, jotkut yrittivät patentoida barreloidun nuolen, mutta se olikin keksitty jo keskiajalla.

Antaisiko tämä kuitenkaan vastausta tähän nuolenvarteen, joka paksunisi kärkeä kohti, aerodynaamisesti tuollainen ei ainakaan pelitä. Siinä tuollaisessa nuolessa ilmavirtaus, ottaa enemmän vastusta siihen kärjen paksumpaan etuosaan; jolloin tuuli voi heitellä periaatteessa tuollaisia nuolia minne sattuu; kun se tuuli ohjaa sitä nuolta sen kärjestä, eikä niinkään perästä, niistä sulituksista, ym, joten ei voi olla kovinkaan optimi.

_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Martti Auer



Liittynyt: 27 Hei 2004
Viestejä: 2043
Paikkakunta: takapajula

LähetäLähetetty: 02.06.2012 23:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Esim. jos kärjessä on sellainen pitkähkö, mutta ehkä vähänkin turhan leveä sellainen leikkuri, niin tämä ottaa tuuleen aika helposti ja lentää aivan sivuunkin ja minne sattuu, sellainen on ns. lehmäkärki, siksi niissä ei voi olla ihan mitä tahansa kärkiä. Tietysti jos sellainen nuolenvarsi paksunee kärkeä kohden, niin silloin tämä on sellainen ns. lehmärkärki aika pitkälle, siinä on liikaa pinta-alaa tuulelle ottaa, eivät ne olleet liioiteltujakaan, vaan standardeja ja siihen käyttöön tarkoitettuja nämä nuolenvarret, joita käytin kokeessani, että siinä ei ole tai ollut varsinaisesti edes varmaan sen kärjen painolla merkitystä tai edes raskaammat kärjet, 160 grainin kärki on kohtalaisen painava taulukärki, eivät ikäänkuin riittäneet "vakiinnuttamaan" näiden nuolten lentoa niinkään. Vaan kyllä siinä oli kysymys varmaan tällaisesta ns. lehmäkärjestä ns., siinä oli liikaa pinta-alaa kärjessä tuulella ottaa keskimäärin, koelaukaukset suoritettiin ulkona. Ehkä sellainen nuolenvarsi joka paksunee kärkeä kohti saattaa toimia jollakin sisäammuntaradalla, mutta en sanoisi kuitenkaan että pelkästään sen nuolen paksuuntuminen kärkeä kohti vakiinnuttaisi sen nuolen lentoa. Kyllähän raskaammat kärjet voivat ehkä periaatteessa "vakauttaa" nuolen lentoa tai saavat ne menemään ehkä enemmän haluttuun suuntaan jossakin suhteessa, mutta en sanoisi että jokin raskas kärkikään sitä nyt niin tekisi, vaikuttaa hieman hassulta teorialta.

Tein ne aika huolella, mutta ihmettelin kyllä, että olipas harvinaisen huono setti. Ei siinä ollut kuin 1 tai 2 nuolta, jotka lensivät vähänniinkuin pitääkin, mutta hyvä että sekin tuli selväksi.

Vesanuolet, jos otetaan huomioon, niin niissä nuolenvesoissa, niin se nokki tulee aina paksumpaan päähän ja se kärki ohuempaan.

_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Nuolet Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com