Jousi

[Mangrove]

Arminen, K. V. 1914. English and Finnish Dictionary
"embrasure (emb-brei-žur) n. kanuunareikä; ovi- l. ikkunareikä."
http://en.wikipedia.org/wiki/Embrasure

Onko Raaseporin linnanrauniot ainoa paikka Suomessa missä "asereiät" ovat säilyneet? Onko näistä saatavilla mitään mittaustietoja? Raaseporin reiät ovat liian kapeita tykeille, siis ne ovat jousimiehiä varten tehtyjä?

http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Raseborg_castle

[Simo Hankaniemi]

Tuo näyttää tyypilliseltä jousiampujan ampuma-aukolta. Varsijousiampujien aukot voivat olla myös ristin muotoisia, jotta ampumasektori on leveämpi. Kyllä tuosta on tietysti tuliaseellakin voitu ampua, tuskin kuitenkaan tykillä. Sikäli kun tiedän, tykit sijoitettiin keskiajan lopulla yleensä tornien huipulle, mistä ulottuvuus ja näkyvyys olivat parhaimmillaan. Uudella ajalla linnoitustekniikka muuttui, kun tykkien teho oli kasvanut. Linnoitukset tehtiin matalammiksi ja pyöreämuotoisemmiksi sekä ympäröitiin maavalleilla.

[M.Reinikainen]

Turunlinna.

[pyssymies]

Hämeenlinna.

[Juri]

Sumenlinnassakin, Kustaanmiekassa, on ampuma-aukkoja. Ruutipyssyille tosin.

[Mangrove]

[Mangrove]

Hämeen linnan 1300-luvulta peräisin olevasta Kukkotornista löytyy muutama ikkuna joiden voisi päätellä olleen alun perin asereikiä.

[Rakonczay]

Mä olen jo pitkään haaveilut että pääsisi tollasesta aukosta ampumaan. Ei taatusti ole helppoa pitkäjousella eikä varsijousella. Kovin lähelle ikkunaa ei pääse koska jousen kaari alkaa ottamaan kiinni seiniin, kattoon tai lattiaan.

[Tuomo]

Tuota juuri miettinyt, että miten ihmeessä tuollaisista aukoista jousella oikein ammutaan?? Ammuntasektori jää pieneksi ja lapojen osuminen johonkin on suuri riski. Ruutiaseilla tuon aukon käyttö on selkeää ja se tarjoaa myös suojaa mutta jousimiehen luulisi olevan kyllä helpompi ampua vaikka linnan tornista tai muurilta.

Rane, sinun pitää rakentaa sitten joskus omalle pihalle minilinna ja siihen ampumaukot!

[Risto Rautiainen]

Eihän sitä tarttee linnaan päästä ampumaan. Esim se Hämeenlinnan ampuma-aukko on oletettavasti jostain 1200-1300-luvulta muistaakseni. Eikun mittanauhan kanssa paikalle ja tekee kotipihalle samoilla mittasuhteilla vaikka laudasta oman version. Ei tarttee olla hirveen viimeisteltykään kun näkee jo ne homman rajoitteet.

[Rakonczay]

Lapojen osuminen on yksi juttu ja toinen tulee tähtäämisestä. Ammuin pari vuotta sitten jonkun levyseinään tehdyn aukon läpi jousella ja tähtääminen oli todella vaikeaa. Aukko rajoitti stereonäköä aika pahasti.

Mutta jos pihalla on mustanaan Novgorodiliasten jälkeläisiä niin ei kai sitä tarvi edes tähdätä.

[Simo Hankaniemi]

Tuskin noista on pitkällä jousella ammuttu. Varsijousella asia on jo toinen.

[Arwi]

Ja onko tuo reikä ollut aina samanlainen.
Onko mahdollista, että tuota reikää olisi muuteltu ja muurailtu kulloisenkin aikakauden tarpeen mukaan.

[Simo Hankaniemi]

Se on hyvin todennäköistä, että aukkoja on muuteltu kunkin aikakauden tarpeita varten. Näin on tehty oville ja ikkunoillekin, ei vain ampuma-aukoille. Joitakin linnoja rakennettiin vuosisatoja, tehtiin uusia kerroksia, muutettiin portinpaikkoja, laajennettiin jne. Muurauksessa sen pitäisi kyllä näkyä, jos tällaisia muutoksia on tehty ampuma-aukolle.

Suomalaiset linnat on rakennettu aikakaudella, jolloin ruotsalaiset olivat valloittaneet maan. Ja ruotsalaisten mukana tuli myös varsijousi, joka ainakin Etelä-Suomessa syrjäytti ilmeisesti melko pian käsijousen sota-aseena. Kun Kaarle Knuutinpoika värväsi miehiä sotaretkelle Etelä-Ruotsiin (tanskalaisia vastaan), niin varusteiden joukossa piti joka miehellä olla varsijousi ja reilut 100 nuolta. Tämä oli siis joskus 1400-luvun alkupuolella. Käsijousta ei mainittu minään vaihtoehtona, joten tästä voisi päätellä, että varsijousi oli jo tuolloin aivan yleinen ja vallitseva jousityyppi.

[Martti Auer]

Ei ne ampuma-aukot ole voineet olla kovin suuria sinällään, koska ne olisivat silloin heikentäneet linnanmuuria tykinkuulia tai piirityslaitteiden heittämiä ammuksia vastaan. Ampuja oli varmaan myös enemmän suojassa tuollaisen pienemmän ampuma-aukon takana, että sinne ei olisi ollut helppoa vain ampua. Jossakin Etelä-Ruotsissa, jonne on rakennettu joku kartano vuonna 1818, niin siinä oli vankka, n. 1,5 metriä paksu kivimuuri perustana ja juuri tuollaisia kaventuvia ampuma-aukkoja joka suuntaan, joista voi ampua musketilla eri sektoreihin, tosin varsijousella vain yhteen sektoriin, ellei sitä varsijousta sitten käännetty pystyasentoon, tuollaisessa tilanteessa, mutta kokeilemallahan se selviää.

Tässä Napoleonin sotien aikoihin rakennetussa, vuoden 1818 kartanossa, aukot olivat ennemminkin pieniä. Neliskanttisia ikkunoita; joissa oli keskellä rauta, ja niissä ikäänkuin sellaisia hyllyjä, joihin olisi voinut laittaa hyvin vaikka musketin piipun lepäämään. Suunniteltu varmaan ennemminkin käytettäväksi musketeille.

Onhan niihin voitu tehdä muutoksia, mutta kyllä niitä rakenneltiin edelleen vielä 1800-luvun alussa.

[Mangrove]

[Simo Hankaniemi]

[Mangrove]

[Simo Hankaniemi]

Kiitos tiedoista, Martti Kujansuu! Hyviä piirroksia. Todennäköiseltä tuntuu, että tulkinnat ovat oikeita, eli että "panssarinuolenkärjet" ovat varsijousen nuoliin ja leikkurit käsijousen nuoliin. Vaikka käytännössä molempia kärkiä voikin käyttää kumpaankin tarkoitukseen.

Tuo ilmeisesti arkeologien keksimä termi "panssarinuolenkärki" ei ole oikein hyvä. Tällainen kärki toimii hyvin raskaassa varsijousessa, missä kenties jopa 1000 paunan potku antaa raskaalle nuolelle hyvän liikemäärän. Kärjen ei tarvitse leikata tietään kohteeseen, vaan se toimii ruhjoen samaan tapaan kuin luoti. On samantekevää, onko vastassa haarniska vai paljas liha, jälkeä syntyy. Tuollainen kärki ei myöskään lähde leijailemaan ja on helppo tehdä. Monet aasialaisten käsijousienkin sotakärjet ovat samantapaisia.

Leikkaava kärki olisi perusteltu varsijousen nuolessa lähinnä suurriistan metsästyksessä.

[jkekoni]

Eihän handbogar voi tarkoittaa kevyttä varsijousta joka ladataan kädellä, ei siis krannkiinilla tai vyöllä?

[wilskman]

Svenska akademiens ordbok ainakin julistaa handbågen eli käsijousen olleen nimenomaan vastakohta armbrostille eli varsijouselle. Tosin tuossa toisessa ketjussa 1500-luvun suomalaisista jousista tuli jo ilmi, että ainakin Hämeenlinnan handbogarien kohdalla tuntuu olevan jotain omituista, joko jousissa tai niitä esitelleen tutkijan tulkinnoissa.

Se miten noista keskiaikaisten linnojen ”ampuma-aukoista” on ammuttu, on ihmetyttänyt monia, myös minua. Voi olla, että nuo kapeimmat olivat monesti pikemminkin tähystysaukkoja ja tietyissä linnojen osissa jopa pelkkiä valoaukkoja.

Tuo panssarinuolenkärki on muistaakseni vanhahtava saksalainen arkeologinen termi, joka on jäänyt Suomessa käyttöön. Niitä näkee Suomen museoissa ja ne näyttävät olevan aika tukevaan varteen eli todennäköisesti kyse on varsijousen vasamien kärjistä.