Jousi

[Simo Hankaniemi]

Kuralan kaikille avoimet primitiiviasekisat ovat jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna.

Lauantaina 29.8. alkaa jousiammuntakisa maastoradalla klo 12.00. Ilmoittautuminen ja välineiden tarkastus ennen kisan alkua noin klo 10 - 11.30. Kisamaksu 5 euroa peritään muilta kuin Kaarle Knuutinpojan Jousiampujat r.y:n jäseniltä.

Säännöt ovat säilyneet ennallaan. Voitte tarkistaa ne foorumin etusivun "Tapahtumia"-osaston säikeistä, jotka liittyvät edellisvuosien kisoihin. Kysykää tässä säikeessä, jos on jotakin epäselvää.

Tulosten laskenta ja palkintojen jako on klo 17-18.00, minkä jälkeen halukkaat voivat jatkaa pituusammuntakilpailulla.

Sunnuntaina 30.8. on vipukeihäskisa ja VARSIJOUSIKISA, sekä Warusseppäin Killan järjestämä kirveenheittokilpailu. Näiden aikataulusta ilmoitetaan vielä tarkemmin. Varsijousiampujien on siis syytä huomata, että näillä aseilla ammutaan vasta sunnuntaina, eikä lauantaina. Tämä sen vuoksi, että on mahdollisuus ampua sekä käsijousella että varsijousella ilman että tarvitsee kantaa molempia aseita samalla kierroksella.

Tervetuloa!

[Lehtis]

Hyviä kisoja toivottelen teille! Samalla harmittelen, etten itse aio/voi osallistua, kun seuramme isännöi samaan aikaan kaksipäiväisiä MaastoSM-kisoja (FITA) kotinurkillani. Aion itsekin olla mukana huvittamassa näitä modernimmilla jäkkäröillä ampuvia tyyppejä. Tovon mukaan joku muukin lonkkariampuja rohkenisi mukaan.

[Martti Auer]

[Simo Hankaniemi]

Sunnuntain osalta aikataulu on seuraava. Varsijousikisa alkaa klo 10.00 ja ilmoittautuminen sitä ennen.

Vipukeihäskisa alkaa 12.30 ja ilmoittautuminen sitä ennen.

Kirveenheittokisa on 14.30 ja ilmoittautuminen sitä ennen. Kirveskisan tulokset julkistetaan noin klo 16.00.

Ja kaikissa näissä kisoissa kilpaillaan omilla välineillä. Paikan päältä ei saa lainavälineitä.

[A.Arffman]

Onkos kisapaikalla tarkempaa osoitetta? Näillä tiedoilla en nimittäin sinne taida löytää

[Ari Rantala]

Jos tulet Treen suunnasta niin lentokentän jälkeen tulee isompi risteys. Älä käänny ekasta rampista vaan vasta sillan jälkeisestä E18 tielle. Muutama kilometri ja tulee 10 tien risteys. Siitä oikealle Hämeen valtatielle kohti Turkua. Olisiko kahtakaan kilometriä kun Kylämäen rakennukset ja mäki näkyy vasemmalla. Eniron tms. karttapalveluun Turku, Kylämäki niin saat ihan kartankin.

[Harri]

Tervehdys,

Tässäpä kisojen tarkempi sijainti Googlen kartalla:
Kuralan Kylämäki

[A.Arffman]

Eiköhän näillä löydetä perille

[Simo Hankaniemi]

Lauantaiksi on valitettavasti lupailtu sateita, joten Kuralan kisoihin tulevien kannattaa suojata jousensa kunnolla kosteutta vastaan ja hyvä on ottaa varalle vaikka jätesäkki tai muuta, millä voi suojata välineet silloin, kun ei ole ampumassa. Sateenvarjokin saattaa olla hyvä idea. Toivottavasti mitään pitkiä yhtenäisiä sateita ei tule, pienet kuurot eivät juuri haittaa.

[Jakke]

Moi!
Meiltä jää Kurala valitettavasti väliin. Pihlajajouseni vaurioitui ja on katkeamaisillaan (yläpinnasta!). Yritin tehdä uuden, mutta aika loppui kesken. Ei mahda mitään.

Toivottavasti saatte hyvän kisan. Koittakaa höykyttää Wäiskiä.

Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

[Jakke]

Ari, kiitos avusta, mutta se ei auta. Kyllä pyssy pitää olla itse tehty. Lisäksi nuolten trimmaaminen ja opettelu jäisivät tekemättä. Minun luonteellani ei onnistu. Kokeilin jo hädissäni yhtä vanhaa parikymmentäpaunaista vaahterapyssyäni mutta ei tullut mitään. Liian jäykät ja painavat nuolet, heittokin vain kuutisenkymmentä metriä.

Ensi vuonna uudestaan,
Muistakaa rökittää Wäiski ja Ikäheimo

Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

[Juri]

Minullekin kävi tosi huono tuuri.
Pitkään jo piiputtanut vanha betoninen viemäriputkemme luhistui lopullisesti. Nyt Juri kaivaakin tämän viikonlopun tunnelia talon alle ja toivoo hartaasti että löytää putkesta ehjän paikan ennen kuin pitää mennä lattian läpi. Maanantaihin mennessä pitäisi saada valmista putkifirmaa varten, eikä oikein hyvältä näytä. Kaksi päivää on jo ähelletty kaivinkoneen avustuksella.
Perrr... että moreeni on kivistä, ja paskasaavi on painava.
Sain sentään juuri viritettyä melko hikisen peltirännisysteemin jota pitkin ainakin suurin osa näyttäisi kulkevan kaivolle asti. Pääsee vihdoin suiihkuun ja saa pestyä astiat. Omakoti asumisen riemuja...

Välineet olivat kerrankin kaikki ajoissa valmiina ja kuosissa, hienolla bambunuolisetillä olisi tehnyt mieli rehvastella. Ampuminenkin on taas alkanut hieman sujumaan...

Pitäkää hauskaa, höykyttäkää Wäiskiä ja voihkikaa välillä Jaken ja Jurin kurjia kohtaloita!

[Väiski 480]

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Tulin juuri kotiin ja rata on sitten kunnossa. Ihmeen raskasta hommaa vanhalle ihmiselle tällainen maastoradan rakentaminen. Vaikka eihän se lopputulos nyt mitenkään niin kummalliselta näytä. Pysyisivät vaan nyt ne sateet poissa. On jonkinlainen mahdollisuus, että sadealue ehtii ohi puoleenpäivään mennessä.

Pisin ampumaetäisyys on muuten 34 m. Tällä kertaa ei ole clout-rastia. Jotkut rastit ovat niin helppoja, että melkein hävettää, mutta täytyy ottaa huomioon myös ne vasta-alkajat. Yksi rasti on sellainen, että jos joku osuu, niin on aika mestari tällä alalla.

[Ari Rantala]

Ehdinpäs ekana. Kiitokset järjestäjille ja onnittelut voittajille. Ilmakin suosi ja alun vesisade muuttui ihan hienoksi päiväksi. Omat tavoitteet tulivat saavutetuiksi vaikka pituusammunnassa ei parannusta keväiseen tulokseen tullutkaan. 215m on ihan hyvä tulos sekin. Ehkä eniten harmittaa se fita-maali josta jäi 10-pistettä saamatta...sentään tutuin kohde ampua eikä matkakaan ollut paha. Rata oli ihan ok. Joku kysyikin, että oliko parempi kuin viime vuonna mutta tuollaista on paha arvioida. Jokainen suoritus kun on omansa enkä ainakaan minä osaa laittaa niitä järjestykseen. Ilkeimpinä pidin niitä pipellysmaaleja, harakkaa ja omenoita. En jostakin syystä osaa ampua läheltä pientä maalia...Pitää treenata niitäkin ja ensi vuonna koittaa pokata kiertopalkinto vaihteeksi tänne yläsuomeenkin.

[Long Pete]

Kiitos munkin puolesta järjestäjille. Ekakertalaiselle päivä oli opettavainen ja hauska. Uutta tietoa tuli paljon ja oli mukava tavata muita jousimiehiä.
Pisteitä ei hirveesti herunut, mutta osumia tuli kuitenkin.
Omenaan osuminen kruunasi päivän! Taidan tehdä siitä trofeen...

[Simo Hankaniemi]

Minustakin päivä oli ihan hieno ja Auerin voitto oli yllätys mestarille itselleenkin. Hämmästyttävää oli myös se, että puolikymmentä ampujaa osui siihen varpusen kokoiseen harakkaan. Etäisyys oli muistaakseni parikymmentä metriä.

Pituusammunnassa tuli taas Vilppolalle uusi Suomen-ennätys, 295 m! Auer nousi Klubi 200:n jäseneksi ampumalla 210 m. Minä yllätyin ampumalla 173 m isosulkaisilla leikkurinuolilla, joita ei ole tehty yli 20 m laukauksia varten. Odotin, että ne kantaisivat 130-140 m.

Vanhoja kavereita oli kiva nähdä, mutta tilaisuuden luonteen vuoksi sitä ei ehdi jutella montaa sanaa useimpien kanssa. Ari S:n Mongolian-matkastakin olisi mielellään kuullut enemmän.

Nannan idea keittotarjoilusta sai hyvän vastaanoton, sitä pitää jatkaa tulevissa kisoissa.

[evgevin]

Kiitoksia kaikille omasta puolestani! Erittäin hieno kokemus! Poikani tykkäsi valtavasti. Täytyy ruveta reenamaan, jotta ensi vuona pärjäis paremmin. Kävi paha tuuri - otin lainaaksi kolme nuolta, joista yksi hävisi ja kahdelta hajosi kärjet... Muuten kaikki BRA ja nakkisoppa lämmitti mukaavasti kisojen jälkeen!

[Ari Rantala]

[Juri]

Onnitteluja Martille, oli taatusti hyvin ammuttu!!!
Lyhytjousella, olettaisin?

Hyvä myös että muillakin oli hauskaa!

[Simo Hankaniemi]

[Väiski 480]

Jällein kerran kiitokset järjetäjille ja eritoten ruokahuollon porukalle!

Auerin jousi oli aika viimeisen päälle trimmattu, alalapa taipui pelottavan paljon...

Meikäläisen päänahkaa roikku kyllä vöillä, Ikäheimon päänahka sen sijaan taitaa olla harvinaisempi.

V.

[heikki]

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Joo kuvia kiitos, ja pian!
Parhaimmat onnittelut myös Vilppolalle, 295 metriä on jo todella raju tulos!!! Eipä tainnut olla muita lähituntumassakaan.

Itsellänikin oli kerrassaan ikimuistoinen viikonloppu. Pääsin kaivautumaan noin puolitoista metriä talon alle. Kerran joku sisällä veti vahingossa vessan, onneksi kuulin kohinan ja onnistuin viimetipassa mönkimään alta pois. Vaikuttaa siltä että lystiä riittää vielä joksikin päiväksi.

[Jakke]

Huomenta Espoosta,

Kun katson tulosluetteloa ja muistelen eri ampujien tyylejä, minusta kisan suuri juttu oli myös se, että Auer edustaa "inkkarityylin" koulukuntaa. Tästä aiheesta täällä on aina silloin tällöin ollut keskustelua. Kisatulos osoittaa, että molemmilla tavoilla voi ampua erittäin hyvin. Kyse on pikemminkin ampujasta kuin tyylistä. Arin jaettu kolmas sijoitus on kyllä myös huomionarvoinen asia. Hänen kehityksensä on ollut todella nopeata.

Onnitteluni!

Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

[jtahola]

Onnittelut Makelle, mietinkin että joko menee 300m rikki.

Olis kiva saada kuvia ja tietoja (materiaalit, paunat jne) pituusammuntajousista ... näitä jousia kun harvemmin näkee muussa ammunnassa. Ja nuolista kans.

[Martti Auer]

Vilppola tosiaan dominoi pituusammuntaa ja sai aikaan uuden suomenennätyksenkin, ehkä 300 m menee jossakin vaiheessa rikki.

Kiitos vain onnitteluista, viikonloppu oli yllätyksiä täynnä. Olin myös itse yllättynyt siitä vaahterastani, jolla kilpailin. Siinä vaikutti olevan kipakkuutta.

Oli minulla toinenkin jousi mukana 134 cm pitkä jännejousi, 56 paunaa 67 cm vetopituudella. Sillä oli tarkoitus alunperin kilpailla, mutta sain sen vaahteran valmiiksi ja osallistuin sillä ja ehdin saamaan siihen hieman tuntumaa. Luonnonpuusta, alunperin n. 8 cm paksusta, se kuivui 1,5 vuotta, kaadettu helmikuussa, veistin sen melko tuoreeltaan jonkin sortin aihioksi.

Nuoletkin olivat ihan kohdallaan. Seetrisetti oli mukana 65 paunan jouselle, muitakin nuolia oli, yht. 19 kpl, valitsin kuitenkin seetrisetin. Seetrinuolilla oli painoa 28 grammaa.

Osallistuin myös pituusammuntaan vaahterajousellani, ja ammuin sillä 210 metriä. Jousessa on 60 paunaa 67 cm vetopituudella: lähtönopeus sillä vetopituudella, oli kun siellä oli nopeusmittari, 164 jalkaa sekunnissa. Pituutta jousella on 150 cm.

Eihän sen mittaisen, yksinkertaisen puujousen pitäisi periaatteessa kestää kuin 64 cm veto, mutta rohkenin jännittää sitä tilleripuussa pari kertaa, 29 tuumaa, jolloin siinä oli 70 paunaa, jousi ei ollut siitä moksiskaan, mitään murtumia ei ole tullut vatsapuolelle. Sitä pitäisi ehkä tilleröidä hieman uudestaan, siinä oli raakatilleri, jos tilleri muuttuu ammuttaessa, alalapa todellakin taipui hieman enemmän jo alunperinkin, jätin sen sellaiseksi, en alkanut sitä vielä hienosäätämään siinä vaiheessa, mutta hyvinhän tuo vaikutti pelittävän.

Kilpailu oli ihan kiva ja oli kovia nimiä voitettavana ja antoivat hyvää vastusta.

Voin laittaa siitä jousesta kuvia, jossakin vaiheessa.

[jtahola]

Ooops, unohdin onnitella Marttia erittäin hyvästä suorituksesta, vaikka ampui meitin porukassa

[toni]

Hemmetti. Missasin ilmeisen jännittävän skaban. Ensikski onnee Auerille ja Vilppolalle.
Mulla oli hiven Jurin teemaan liittyen, ns.talo projektit pahasti kesken.

Tein muuttoa tuoreeseen kämppääni, polkupyörä ja sen peräkärri yhdistelmällä, ja koitin hoidella tulevan Inari reissuni eteenpäin organisointia, jonne lähtö on tänään.

Tähän kämppään liittyen vedän mukaan uuden ennätys yrityksen:
Tuoreella yksiölläni on asuin pinta-alaa seitsemän neliötä:)
muutaman päivä tuota tuli kateltua, että pitäsikö tälle nyt itkee vai nauraa, mutta nyt se tuntuu oikein kotoisalta:)

Peseytymis mahista ei ole ja paskalla joutuu käymään polvet mukavasti suuhun soviteltuna. En vaihtais pois. Tää on onnee....

[Martti Auer]

[Jakke]

Todella kovilta nuo tulokset vaikuttavat. En pysty niitä vertaaman omiini koska en ole tuolla tavalla testannut. Tyypillisesti ammun 40 cm tauluun eri matkoilta, usein satunnaisen määrän nuolia.
Mielenkiintoinen tuo keskustelusi jousista. Minulla on kokemusta vain pitkistä jousista, joko itse tehdystä pihlajasta tai nuolihyllyllisestä Long Bow:sta. Syyni pitkiin jousiin on pikkupoikana oppimani pitkä veto (nykyisin 30,5 tuumaa). Tein ensin lyhyempiä jousia, mutta ne murtuivat vatsasta -tietenkin.
En ole huomannut tuloksissa olennaista eroa näiden kahden jousityypin välillä, eli hyllyn tai käden päältä ammuttaessa, en myöskään nokin osalta. Minusta olennaisin juttu on itsestään selvä, eli yhdistelmä ampuja-nuoli-jousi: kaikkien pitää olla vireessä.
Olen ampunut usean metsästystä harrastavan kaverin kanssa ja joka kerran häkellyn ja ihailen tätä ampumatyyliä. Vaikka se ei ole minun laji, luulen, että sama juttu pätee. Jos yksi tekijä klikkaa, koko homma menee pieleen.

Ensi kesänä uudestaan,
Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

Pistemäärätulosta arvioitaessa olisi hyvä tietää miten pistealueet taulussa saldoa kartuttavat. 300 pistettä=maksimi=30nuolta->spotista 10pistettä...mutta miten kertymää tuli muista osumista?

Sain tuossa taannoin kylän pentujen vihat hetkeksi niskoilleni kun menin sanomaan, että spottiosumasta saisi vain viisi pistettä. Katselivat silleen hitaasti ja joku tokaisi, että kyllä kympistä saa aina kymmenen pistettä. En jatkanut kinastelua kun olivat niin varmoja asiastaan

Piha-ammunnassa ammun yleensä kuuden nuolen sarjoja kolmelta eri matkalta. Tekee ihan hyvää vaihtaa matkaa ja totutella koron arviointiin eikä vain plätistää samaa matkaa samalla korolla.

Jurin neuvo talliammuntaan jossa maali on lähellä oli se, että pienentää maalia. Toimii hienosti muuten mutta kun matka ei muutu ei muutu korkokaan.

[Martti Auer]

Sisempi keltainen 10 p., sisempi punainen 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1. Tietysti muinoin englannissa värit määrittelivät ne pisteet mihin väreille osuu, mutta sittemmin taulu jaettiin, aikaisemmin oli väriosumista, ehkä se meni näin, keltainen 10, punainen 7, sininen 5, musta 3 ja valkoinen rajattu 1 piste. Amercan roundissa se on kai jaettu näihin väriosumiin käsittääkseni, mitä niistä nyt sitten saikin pisteitä.

[Martti Auer]

Huipulla tuulee.

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Minäkään en tunne American Roundin historiaa paljonkaan. Tätä kisaahan ei enää harrasteta muualla kuin Suomessa. FITA on syrjäyttänyt sen ajat sitten "normaalissa" jousiammunnassa. AR on mukaelma vanhoista englantilaisista tarkkuuskilpailuista (mm. York Round), matkat vaan ovat lyhyempiä.

Siinä vaiheessa kun AR tuli muotiin USA:ssa 1800-luvun jälkipuolella, niin tuskin muita jousia niissä piireissä käytettiin kuin englantilaistyyppisiä pitkäjousia. Se oli sitä aikaa, kun valkonaamat eivät olleet huomaavinaankaan muita jousiperinteitä. Yksipuinen ELB oli "maailman hienoin jousi".

[Martti Auer]

[Martti Auer]

Olin taas ampumassa Raakalla, sain tulokseksi tällä kertaa 242 pistettä, täytyy laittaa tavoitteeksi 260 pistettä, siihen voi olla sitten tosi tyytyväinen.

Huomasin myös että ei näillä nuolihyllyllisillä "pitkäjousilla" tarvitse ampua jousi pystyssä, vaan kallellaan, Byron Fergusonkin ampuu sellaisella kallellaan, eikä tällä taida olla edes lukittua kyynärpäätä.

Silloin saa selkälihakset paljon paremmin toimimaan ja vapautumaan, kun ampuu jousi kallellaan, muuten käyttää aivan liian yksipuolisesti lihaksistoa.

Tiedä mistä tämä fita-tyyli sitten onkaan kotoisin, turhan kevyet paunamäärät jousissa?

Raakalla on jo ammuttu aika paljon, siihen ei ole muodostunut lainkaan puristusmurtumia tai mitään vatsapuolelle, siinä ei ole juurikaan settiä, hyvin kestävältä vaikuttaa. Salaisuutena siihen ehkä on että Raaka on kuivattu niinkuin pitää ja kaadettu helmikuussa, olen huomannut että huonosti kuivattuun puuhun ilmestyy helposti puristusmurtumia vatsapuolelle, sekä tämä voi ottaa aika paljon settiä.

Olen ottanut aivan aavistuksen jousen ylälavan vatsapuolelta pikkuisen hiomapaperilla, jousen tilleri on kuitenkin muuttunut, kuten epäilinkin, eli jousi on nyt paremmin tillerissä, kun sillä on pelkästään ammuttu, en alkanut sitä erityisemmin tilleröimään, ennenkuin sillä on ammuttu tarpeeksi.

Tein jousen alunperin sellaiseksi, että siinä on heikoin kohta vahvin kohta, alunperin vahvempi osa ja muutenkin kestävämpi tekee siinä enemmän työtä, miksi jousi kestää.

[Martti Auer]

Hei,

Olin taas ampumassa, ammuin nyt sellaisella näin kuivilla pakkasilmoilla, 60" 67 cm vetopituudella, 134 cm pitkällä, sillä parjatulla luumupuujännejousella, joka on edelleenkin ehjä, valmistusvuosi 2006, niin puunuolilla, puunokeilla nuolissa, kuten pitääkin, niin sain tulokseksi sellaisella jousella 245 pistettä, 30 nuolta, etäisyys 18 m.

Ammuin myös sellaisella lasikuituvahvisteisella pitkäjousella, jossa nuolihylly, alumiininuolet, 275 pistettä.

Eli aivan selvää kehitystä havaittavissa.

[Martti Auer]

Siis 60#, paunaa siinä 134 cm pitkässä luumupuujännejousessa.

[Martti Auer]

5 kymppiä ja 8 ysiä luumupuujännejousella. 13 kymppiä ja 10 ysiä pitkäjousella.

[Ari Rantala]

Jännejousen keskiarvo on siis 9,38 ja pitkiksen 9,56. Ero on melko pieni että siitä voisi päätellä mitään jousien keskinäisestä tarkkuudesta.

Itselläni ero samalla jousella ammuttujen sarjojen välillä on usein suurempi. Harmittavaa sinänsä, että yleensä kun se ihannesarja tulee...ketään ei ole näkemässä sitä

[Martti Auer]

Ai niin, se pitkäjousi on 45#.

[Martti Auer]