Jousi

[J Menna]

Eli yksinkertaisesti, Mihin tähtäät?

Tyhjyyteen?
Tappaaksesi?
Voittaaksesi?
Kuhan ammut vaan vai...

Ja mukaan saattofilosofiat kaikilla mausteilla.

Tämä on vähän sama kuin se paras jousipuu.

[Simo Hankaniemi]

Kyllähän siinä se tappofiilis pitäisi olla, kun kerran ampuu...

[heiluri]

Mitään tähtää...

[patis]

Teki mieli vastata, että tappaakseni mutta totuus on, että about keskelle tulee tähdättyä useimmiten. Täytyy selkeesti muuttaa tähtäämisen filosofiaa.

[heikki]

Patista peesaillen. Kuitenkin vastasin, että mielen tyhjyyteen... tavoitteena on vaan niin totaalikeskittyminen osumapisteeseen, että lihasmuisti alkaa tehdä sen mitä sen kuuluukin. Että kaikki mikä laukausta edeltää menee aina samalla tavalla ja mieli oppii, että ainahan nuoli menee siihen mihin on tarkoituskin.

Vaatii kyllä viel vähän treeniä

[Tuomo]

Täällä tähtäillään mielen tyhjyyteen, ei sentään tyhjämielisyyteen... Tylsää sitä on aina keskellekään tähdätä. Kyllähän ammunta on rauhoittavaa ja ihanne olisi löytää juuri sellainen Heikin kuvailema tila. Välillä kyllä ajatukset vaeltavat vähän liikaa. Toinen hyvä mielen tyhjentäjä on jousten tekeminen, jotenkin se vaatii vielä enemmän keskittymistä kuin ammunta, ehkä se liittyy siihen, että käsillä on vielä enemmän tekemistä kuin ammunnassa.

[Hannu]

Kuten korealaiset asian ilmaisee, "Hwal bae oom ni da", opettelen jousiammuntaa, tai sinnepäin... Koskaan ei siis voi olla täysin valmis...

[Ile]

Höö. Tappaakseni en kai ammu, kun en metsästä (ainakaan vielä).
Kisassa on tietysti pyrkimys kahmia parhaat palkinnot eli tähtään voittoon. Siihen kai pääsee vain jos ampuu about keskelle about joka nuolella. Pitäisi siis välttää niitä virhelaukauksia. Mielen tyhjentyminen jää usein päälle laukaisun jälkeenkin
Oppiakseni ampumisesta jotain uutta lueskelin kerran lehdestä Jakkea somemman mestarinnan mietteitä miellyttävien mielikuvien mietiskelystä kisan aikaisen jännityksen poistamiseksi. Katseltuani erästä kisaa edeltävänä iltana seitsemän samurain seikkailuja, viivalle tullessani muistelin elokuvan rosmoa, joka ratsain rynnisti puukujannetta pitkin kohti kylää puolustavia talonpoikia. Mielessäni ammuin tappaakseni tuon häijyläisen, vaikka nuolet hainkin sitten ympyrätaulusta.
Vaikea on valita noista, mutta ruksaan sittenkin tuon toisen ylhäältä

[joustojouni]

talvel kaks sormee alas.

[joustojouni]

[J Menna]

Vielä kun ei ole juuri saalista kertynyt niin kyllä meikä kilpailuhenkisenä: Voittoon.

Tylysti.

[joustojouni]

aina.ikinä en oo voittoo saanu mut voittoon aina thtän muul eioo viäl kultaa mut kaverit turus vittuilee et ikuinen kakkonen palas reisuiltas juuaa sille.

[Iivana]

Tappohommathan ne on mielessä. Jos meinaa lintupataa syödä, niin siinä ei ole vaihtoehtoja. Joko osuu tai ampuu ohi. Ihan sama minulle ampuuko joku paremmin kuin minä. Minulle riittää, kun osuu koiran haukkumaan lintuun noin 10-15 metristä. Siinä sitä sitten on tekemistä. Yrittää ei voi kuin kerran. Useimmiten. Joskus kestää ampua kahesti, harvemmin. Alkaa olla jo niin lähellä, että usein laukaus paljastaa myös ampujan.

[jousipata]

Alkuun ammuin ihan vaistolla - ohi useimmiten - tähtäämättä. Joku n. kymmenes nuoli osui mihin pitikin. Ammunnanopettelukurssin kieppeillä aloin opettelemaan vähän keskelle tähtäämistäkin. Saaliiseen kyllä, jos etäisyydelle tulee. Ja hollille.

[Joel]

Yritän yhdistää asentoni, vetoni, vapautukseni katseeni keskittymään. Lihasmuistiin vaan.

[M.Reinikainen]

KILL'EM ALL!!!! ja perkeleellinen headbaging siihe loppuun..

[Elina Nurmi]

Täytyy kyllä myös vastata, että mielen tyhjentämiseen eli siihen, ettei mikään ulkopuolinen häiritse keskittymistä. Katson myös sinne minne tahdon osua ja toivon, että lihasmuisti (joka tosin ei ihan vielä ole niin hienosti virittynyt että siihen voisi luottaa) hoitaa teknisen puolen. En koe kuitenkaan että tähtäisin siinä mielessä kuin vaikka pienoispistooliammunnassa tms.

Pieni alkukantainen tappofiilis kyllä aina on - sehän kuuluu asiaan

[evgevin]

Kyllä, minullakin on tappo mielessä. Tykkään ampua enemmän maassa oleviin maaleihin...

[Kuhmon Ahma]

Onko tässä maailman paras vaisto-ampuja?

http://www.iltalehti.fi/lontoon-olympialaiset-2012/2012072715889649_ol.shtml

[Lehtis]

Pitää meidän seura-aktiivien ruveta värväämään uusia harrastajia opaskoiran ja/tai valkoisen kepin kanssa kanssa kulkevista...

[Mahe]

On muuten aika villi tunne kun ekan kerran yhtäkkiä huomaa ampuvansa "tähtäämättä", katse tiukasti maalissa ja laukaukset lähtee lihasmuistista. Mulla tapahtui se tänään ekaa kertaa. Keskittyminen pysyi kasassa kolmen kuuden nuolen sarjan ajan ja hajosi sitten, kepit alkoi lentää ihan minne sattuu ja lopetin ampumisen samantien. Vaan kyllä hymyilytti

Vastasin että oppiakseni, mutta tuo mielen tyhjyyskin sopisi.