Jousi

[Smirkelimies]

Pitäisi huomenna vääntäytyä jousimetsästäjien 3-D maastokisoihin Oulunsaloon. Enpä olekaan ampunut ennen kisoissa tai tuolla radalla ylipäätään. Pari vuotta sitten kävin tutustumassa rataan mutta sitä on muutettu. Jänskättää nähdä miten muut ampuu vaistolla.

Onneksi voi syyttää perinnesettiä jos ei mene putkeen, Juha ampuu puujouskalla , loppu porukka lasikuitukamppeilla.

Kisoja ennen vissiin kuuluu herkistellä edellisenä päivänä. Ammunta tuntu aika tahmelta kun on pitänyt olla töissä ja väsyttää aikaset herätykset. Mutta meni miten meni, saapahan kokemusta kisahommasta. Luulisi että eniten ratkaisisi pitkän aikavälin harjottelu eikä viime hetken hermolaakit.

[Varjaagi]

Ampua sitä pitää osata lasikuitukamppeillakin - ei se kusilaitu sitä nuolta itsestään pistä nappiin...

Välineenä primikamppeet ovat tietysti vaikeampia, minä jos kuka tiedän sen kokemuksesta ja siksipä olen tavallaan jopa hiukan kateellinen primimiehille.
Mitä noita muutamia kisoja on kiertänyt niin näköjään ei edes tonnin huipputekninen vastakaari ja parinkolmenkympin hiilikuitunuoli tuo niitä pisteitä vaan taidolla nekin on otettava eikä tuurilla ole asian kanssa mitään tekemistä. Juice osaa sanoa saman asian näin: "Jumalauta, siinä soitti mies ja vehkeet eikä pelkkä nimi...."

Tsemppiä Smirgelille ja heitellään huomenna keppejä vähän sinne sun tänne...

[Varjaagi]

"Luulisi että eniten ratkaisisi pitkän aikavälin harjottelu eikä viime hetken hermolaakit." - Smirgelimies

Näinhän se on, viikkojen ja kuukausien tai jopa vuosien takaiset nuolet ne kisoja ratkaisevat eikä edellisillan tai edes -viikon paniikkitreenit. Tai no joo, viimehetken paniikkiräpelykset voivat nekin ratkaista kisan aiheuttaen epäonnistumisia.

Minä ammuin huonohkon osakierroksen radalla torstaina ja tänään kokonaista 4 nuolta. Koko viikolle määrä taisi jäädä 70-80 nuolen kieppeille ja edellisviikko meni ankkurikäden keskaria kasaan liimaillessa mutta mieli on luottavainen ja kun tämänpäiväinen herkistelytreeni meni 110% putkeen niin mikäs tässä...mies on tikissä. Vai onko...

[Smirkelimies]

Pari kuvaa. Oli kolme puujousella ampujaa, ja muutama lasikuituvaistojousi päälle. Varjaagi oli vissiin vaistoluokan toinen ja Juha kolmas! Onneksi olkoon. Kovia ampujia ja vaativa rata, koska ammuttiin yksi nuoli/maali ja yleensä vain pienestä vitaalialueesta sai pisteitä.

Yllättävän paljon fysiikan päälle käypästä mutta kivaa tämä metsässä ampuilu. Tarttis alkaa harjotella 3-D:tä. 11 pisteestä on hyvä parantaa kun voittaja ampu jotain 35 pisteen huitteilla.

[Smirkelimies]

Pari epäselvää kuvaa. Vaijerirataa liikkuvaan hanheen oli pirullinen ampua kun laskuituukot piti jousta valmiina vireessä ennen maalin liikkeelle laittamista mutta puujouskaa ei raskinu ja sähläsin nuolen ohi.

Ständit oli myös hankalan tuntusia, hassasin matalammalta naurettavan lähellä olevan pupusen kokonaan yms., perttana. Varjaagi tossa kuvassa ampuu ja olihan tarkkaa työtä. 3 pisteen rinki oli monesti kolikon kokonen ja siihen parhaat ampu monesti.

Välillä tuntu että pienempään osuu melkein paremmin kuin peuraan, harjottelua tarttee paljo. Rinkulataulu on näköjään sittenkin hieman eriasia kuin 30 ömppiä metässä.

Olin muutens viides, vaistossa oli 6 osallistujaa.

[Juha]

Sota on kovaa ja ratsuväki raakaa. Omasta ammunnastani voin näin itsekritiikillä sanoo että useempi "varma" rasti kusi ihan kinttuun, ammuin mm avauslaakin villisiasta kokonaan ohi ja se oli lähellä ja ihan ketun iso vitaali...mut se meni sitten niin. Samalla tavalla pummasin standilta sen jäniksenkuva, vähintäänkin pisteen jos kahdenkin paikka. Ok, spekuloinnit sikseen. Kisassa aina paineet kasvaa ja 30 rastin kisassa käydään myös sitä henkistä sylipainii oman ittensä kanssa, varsinkin jos on ampunut pummeja rasti tolkulla. Mun kesän tavoite tuolle radalle on 20-25 pistettä ja siittä nyt jäätiin ainakin se 4 pojoo. Eli kaikenkaikkiaan kisa meni jotenkuten, mutta ei sitä luokkaa mitä oon itselleni ajatellut asettaa.

Muiden puujouskaukkeleiden osalta voi todeta että on hieno ja kisahenkee osoittava veto tulla kisaamaan ilman yhtään ratakokemusta kyseiseltä radalta. Siihen kun lisää vielä standikokemuksesta täydet nolla pojoo eli ekaa kertaa muut ammuskeli standilta yms niin hatunnoston paikka kuitenkin, oli pisteitä sitten minkä verran hyvänsä. Eli esim Smirkelinpojot noi factat huomioiden on musta ihan ok harjoitus kyseisellä radalla (suhteutettuna mun tulokseen oisit samalla harjoittelumäärällä voinut jo voittaa). Rata nyt ei muutenkaan pienine vitaalialuieneen esim ahma ja peurat ja karhu (pienennetty vitaalirinki) oo mikään primimiehen toiveuni eikä toki muidenkaan.

Hienoo on kuitenkin se että keli oli hyvä ja porukkahenki myös. Mä ammun niin kauan kisaa kun se on hauskaa ja teen sitä omaa juttuu, jos jossain välissä alkaa mennä verenmaku suussa niin alan sitten vaikka keilaamaan tai jotain.

Niin ja ei sitä tiedä jos jossain välissä kokeilisi tota modernii reflex deflex Mukkanuolen Puskajussiikin taistelutantereella, kyllä silläkin saa kieli keskellä suuta paahtaa jos haluaa tasasta sarjaa ampuu. Itseasiassa vaimoke veti 5 nuolella tänään (piti lähtee sen kanssa kisaan heti meidän kisan jälkeen kun halus) 47 pistettä Samickin Lion vastakaarellaan 15m matkalta fitatauluun ja pesi mut selvästi, VAIKKA ammuinkin modernilla vastakaarella harmittavasti 46 pojoo, heh heh. Se on niin pienestä kiinni.

Sen verran jos saa primijousista ja moderneista jousista rinnakkain sanoo niin mun mielestä on selvä etu ampuu molemmilla, hyvin pelaavasta modernista jousesta saa hyviä ideoita primijouseen ja nuoliin. Ton Mukkanuolen pehmeevetosen Puskajussin innoittamana tein esim tän nykyisen puujouseni joka on pirun pehmee vetää, paunoja 44-45 ja nakkaa ihan ok keveähköä nuolta. Jos osaa ampuu suht hyvin näillä kaupan vehkeillä niin tietää että tekniikka on kohillaan, sit se on vaan siirrettävä ja sovellettava primijousiin ja tuunattava jousi ja nuolet kuntoon. Puujousien viehätys on aina niiden tekemisessä, testaamisessa yms ja sitten kun niillä toivonmukaan joskus oppii ampuunkin tarkemmin niin mikäs siinä, jouskarihomma saa syvyyttä kun on omin käsin tehnyt kaiken ja niillä peleillä voi myös ampuu tarkasti.

Mä oon primimeis tai semi primi, miten se ny määritellään, aina. Mutta on aika herkkuu välillä vedellä tollasella teollisella nätisti nakkaavalla ja varmatoimisella vastakaarellakin.

Seuraavissa kisoissa sitten primillä se 20 pojon raja rikki...

[Smirkelimies]

Jep.

Jos olisi palkittu nätein jousi, minusta jouska-kuvassa näkyvä pihlajajouska olisi pitänyt palkita, se oli yksinkertasen nätti! On näköjään taitavia puujousen veistäjiä, jotka ei foorumeilla kirjottele.

[Juha]

Hieno pihlajakampe. Kolahteli nuolet hieman, spinet ei mun mielestä olleet aivan kohdillaan, vaan niitäpä ehtii säätämään Tuo muotoilu oli pyramidimallinen jäykällä kahvalla kuitenkin niin että fade outit alkoivat aika nopeesti kahvan jälkeen ottaa taipumaa. Oon jostain lueskellut (olikos TBB4) että tuollainen pyramidimallinen jousi jossa olisi myös miedosti läpitaipuva kahva, on melkosen nopeesti heittävä peli. Mutta kuten aina näissä jutuissa on se ok toiminnallisuuden ja huippuhyvän toiminnallisuuden välinen ero puolen millin, ellei vähemmänkin päässä jos oikeista kohdista osais joustaan duunata. Ja sitten kun siihen sotkee vielä puulajien ominaisuudet ja muu niin no joo... Mut jousi oli/on kyllä nätti.

[jousipata]

olipa mielenkiintoisia kisatarinoita primipojilla ja miksei puoliprimipojilla kans, jos ittensä semmosiksi laskevat. nykku ite olen tullu taas asumhaan tänne misä puhuthaan hoon päältä enempi, niin joku oulun seutu vois olla ihan kohtuu matkan päässä käyä jouseilemassa joskus. vaikka päivä kaks hariotella 3D-raala ja jokku kisat jos sattuis kohilheen, niin käyä puujousimassa iliman mithän tavotheita omaksi ja toisten huviksi.

mitä itte hariotellu kusilaitu- ja puujousila erikshen ja samana päivänäki perätysten, niin saa siittä vertailukohtaa, mutta pikkusen erilainen on oltava kullekin jousele ammunta- ja tähtäystapa. varsinki ku puuvehettä ei viitti kovin montaa sekuntia pittää jännityksesä.

kuvasa ollu yksinkertanen pihilajajouskari on jotenki niin makia aina nähä. ja iteki tiiän joitaki puujousia tekeviä joila ei ole mithän nettiä eiväkkä ees tiiä näistä palstoista, mutta on taito kehittyny hyppyshinsä tekemälä ja opettelemala.

[Juha]

Eiköhän Oulusta heimoveljille aina yösija löydy jos kisaamaan haluaapi

[Juha]

Niin ja tosiaan mitä tähtäystapojen eroon tulee niin totta sekin. En osannut aluksi ampua tolla modernilla vastakaarella kun kallistelin sitä primijousityyliin enkä pitänyt juuri väliä tähtäämisen ja vapauttamisen kanssa. Tähtäämisessä itsessään on myös jotain pientä eroa tuon ikkunaleikkauksen johdosta, en vaan osaa hahmottaa vielä mikä se pikku ero siinä on verrattuna puujouseen. Tietenkin primijousissakin on jo jäykkyysluokkien takia eroa siinä tähtäys/vapauttaminen tyylissä. Oma jousi kun on max 45 paunainen niin tähtäähän sillä vaikka minuutin, eri asia sitten mikä puujousen heitto olisi minuutin tähtäyksen jälkeen....Varmaankin tähtäyksen aika jollain 80 paunaisella primillä ei juuri jätä valinnavaraa, se on veto ja vapautus tyylinen juttu. Noi modernit jouset ei samaan tapaan väsy vaikka tähtäät kuin kauan, jos vaan paunoja ei oo liikaa et jaksaa tsuumailla sen maalin rauhassa. Itselleni suurin oppi modernissa vastakaaressa on ollut se että jousi ja nuolet on valmiiksi sovitettu yhteen, tähdätä voi kiireettömämmin ja koko suorituksen kannalta on paljon vähemmän huomioitavia muuttujia kun koittaa pollata sitä et missä ja mitä pitää parantaa tai muuttaa

[Smirkelimies]

Oli hyvä että ammuttiin sekaryhmissä, joissa oli taljoja, lasikuituvastakaaria ja puujouska. Ei se niin sanottu ole että taljalla ampuu joka tilanteessa paremmin kuin puujouskalla. Esim tommoseen kurppaan paukutettiin muutamasta metristä aika tasaväkisesti kaikilla pyssyillä. Se oli minulle yllätys. Jäi se vähä kaivelemaan kun 1 piste olisi muuttunut kolmeksi jos nuoli olisi osunut pari senttiä eri kohtaan, mutta harmituksia jäi varmaan kaikille.

Taljan heittonopeus on kyllä vaikuttava. Ero huippuampujien ja meikeläisen välillä oli suorituksen tasaisuudessa läpi kisan. Perustekniikka ja välineet näyttäisi toimivan jotenkuten ok, mutta välillä tuli vaellettua pimiässä laaksossa. Ehkä kunnon nollaputki tekee hyvääkin, putoaapahan maanpinnalle hyvän alun jälkeen.

Kurpparastilla oli tommonen iso noppa taustana, semmosen haluaisin itselle, Tuommosta voi heitellä maaliksi eri etäisyyksille.

No ny tietää miksi etelän äijät aina kouhkaa kisoista palstalla niin kauhiasti, kyllähän tuo elämyksellinen tapahtuma on.

[heikki]

[Tuomo]

Mukava lukea raporttia pohjoisenkin kisoista! Kyllähän kilpailu on kivaa, ja nimenomaan siksi, että siellä näkee vähän muitakin ihmisiä. Pelkkä huviammuskelu on pitemmän päälle vähän tylsää, tavoite, oli se sitten kisat tai metsästys, tekee ammuskelusta heti erilaista. Joo, tosilähimaalit voivat olla joskus todella hankalia...

[Smirkelimies]

[Juha]

Tuttuja tuntemuksia Smirkelillä. Sen 6 tai 7 kertaa mitä olen tälle vuotta radalla käynyt ei mikään kierros ole ollut samanlainen ja ne pisteosumat jakautuvat täysin eri tavalla joka reenikerralla eri rastien osalta. Sitä itse on laskenut ns varmat rastit ja monesti on käynyt niin että ne päksähtelee sitten 0 pojoilla. Vastaavasti taas jokin melko vaikee nakki kuten esim karhu kaukaa tai kettu polvelta vitikon läpi on saattanut napsahtaa 3 pojon rinkiin. Turhautuminen tahtoo hiippailla siellä mielen laitamilla rankan nollaputken aikana, mut joka ammunnan jälkeen oon koittanut ns nollata tilanteen, joka rasti on uusi kisa.

Omalla kohdallani sorruin pistelaskentaan varsinkin radan loppuosuudella. Pakonomainen pisteiden hamuaminen näkyi sitten hätäsinä vapautuksina, puoliolemattomana tähtäämisenä ja ties minä.

Kyllä tuo rata opettaa niin oppilasta kuin mestariakin ja aika hyvää treeniä myös itsetuntemuksen osalta kun koittaa pollata omaa käyttäytymistä ns kärpäsperspektiivistä. Seuraavaan kisaan lähden puhtaasti pisteitä miettimättä enkä oleta yhtään mitään minkään rastin kohdalla, neutraalilla suhtautumisella taitaa saada tasasimman kisafiiliksen ja ehkäpä jopa sen kauden parhaan tuloksenkin tasalaatuisella ammunnalla.

Käydäänpä ratalla pommittelemassa kahdestaan jokin päivä

[Varjaagi]

Mukavaa että "primipojatkin" tykkäsi kisoista

Kun ampuu "yhden nuolen-kisaa" niin kovaa peliähän se on - peli on SJML:n säännöillä melkein raakaa mutta esim. Baltic Arrowin säännöillä suorastaan brutaalia kun hudista tai raanakosta tulee miinusta ja pisteitä pekästään tappavasta vitaaliosumasta. Henk.koht. pidän ehdottomasti brutaalimmasta hommasta

Henkka sai tosiaankin lainaan vuodeksi vaistosarjan kiertopalkinnon mutta ensi vuoden kisoissa teen virallisen testamentin jolla se luovutetaan ainoastaan pojanpojalleni Eerolle viimeistään vuonna 2020.

Oma kisa oli, kuten jo etukäteen tiesinkin, taistelua silmälasien ja 100-150 nuolen avulla etsityn uuden ankkuroinnin kanssa. Treenistä se kävi kisakin ja JOS olisi ollut vaikkapa 5 rastia lisää niin eipä olisi Henkka...
Kisan alkupuolella tuli huteja/ykkösiä sen verran että meinasin työntää lasit taskuun ja vetää sulan ankkuroinnissa nenäpäähän mutta päätin että sisulla mennään vaikka nollapojoilla... Lopputuloksissa mun pisteet 34 ja voittajalla 37 eli molemmilla todella hyvää sjml:n cup-kisa tasoa eli +1p/rasti.

Meillä alkaa olemaan primimiehiä ihan kivasti porukassa ja mikä parasta koko porukan henki on semmoinen että joka jätkää arvostetaan välineeseen katsomatta.

[Juha]

Tuo on kyllä yksi tosi hieno asia seurassa että jousien moninaisuutta ei karsasteta, päinvastoin jokainen luokka on tervetullut juttuun mukaan.

[Varjaagi]

Mää oon kyllä pikkuhiljaa harkinnut että pitäisköhän kutsua koolle Oulunseudun Lasikuturecurve Metsästysseuran perustava kokous - se olisi varmaankin hyvä idea