Jousi

[Tuomo]

Olen kirjoittamassa eräänlaista puujousen rakentamisen käsikirjaa. Projekti on saanut alkunsa jo ajat sitten, ensin pienenä haaveena, myöhemmin suurena unelmana ja lopulta konkreettisena työnä. Viime keväänä Tietokirjalijat ry. myönsi pienen apurahan tälle projektille, mikä oli periaatteessa hyvin merkittävää, koska se osoitti että puu-/perinnejousiin liittyvällä perusteoksella voisi olla pienten piirien ulkopuolellakin tarvetta.

Olen lähestynyt jo joitakin teistä apua kysymällä ja aikeissa oli julkistaa tämä projekti foorumilla vasta vähän myöhemmin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kaikenlaista kysyttävää ja avunpyyntöä suuntaan ja toiseen tulee sen verran paljon, että parempi julkistaa tämä jo nyt. Kirjasta yleisesti on ollut aiemminkin pohdintaa: ./viewtopic.php?t=1975

Työstän kirjaa yksin ja tarkoituksena on pitää langat omissa käsissä, taittoa myöten. En silti tiedä, enkä osaa todellakaan kaikkea, en edes riittävästi, ja siksi toivoisinkin apua mahdollisimman monelta. En varmasti ole paras mahdollinen henkilö tähän projektiin, siitä huolimatta tämän teen! Motivaattorina toimii halu kirjoittaa, luoda jotain uutta!

Mietin pitkään artikkeliteosta mutta päädyin sittenkin monografiaan. Artikkeliteoksen ongelmana on mielestäni epäyhtenäisyys, niin tyylissä kuin sisällössä ja asiassa. Tiedän, joitakin voi oma tyylini ärsyttää mutta katson, että näin pystyn luomaan paremman synteesin koko jousenrakentamisesta kuin yksittäisiä artikkeleita yhdistämällä. Ei olisi ollut mikään ongelma koota tämän foorumin aktiiveista loistavaa ryhmää kirjoittamaan artikkeliteosta mutta lopulta ajattelin, että haluan tehdä tämän itse. Aika näyttää, miten tässä käy. Mutta silti, teillä on edelleen merkittäväkin mahdollisuus vaikuttaa kirjan sisältöön!

Kirjoitan kirjan enemmän insinöörinä kuin humanistina ja tämä tulee ”valitettavasti” vaikuttamaan sisältöön – lähestymistapa on jousenrakentamisen periaatteissa, tiukan asiallinen, ehkä jopa teoreettisen tieteellinen, lähdeviitteineen, mutta silti konkreettinen, käytäntöä unohtamatta. Jousenrakennukseen, nuoliin, ammuntaan, kaikkeen liittyy paljon uskomuksia, perustelemattomia väittämiä ja jopa virheellistä tietoa – ja niihin kaikkiin pyrin syventymään. Pyrin siis kokoamaan yhteen ja analysoimaan jo olemassa olevaa tietoa sen sijaan, että pyrkisin ”keksimään” kaiken uudestaan. Bakerin tekemän perustutkimuksen kaltaiseen minulla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Tämä on tarkoituksella todella kunnianhimoinen projekti. Lähestyn kirjoittamista niin, että kirjoitan kaiken ja karsin sen jälkeen turhan tauhkan pois. Kirja tulee sisältämään niin perusteet aloittelijalle kuin myös kokeneille jousenrakentajille, ja lisäksi tavoitteena on tuoda vähän jotain ihan uuttakin, niin tietoa kuin näkökulmaa. Sisältö ei tule rajoittumaan pelkästään primitiivi- tai perinnejousiin, vaan haluan kirjoittaa vähän laajemminkin. Yhtenä, jopa idealistisena ajatuksena, on yhtenäistää suomenkielistä sanastoa. Jousiin ja nuoliin liittyvä sanasto on hyvin hajanainen, termit tulevat useimmiten suoraan englannista ja ne ovat moniselitteisiä. Mutta sanasto ei toimi käytännössä, jos sillä ei ole yleistä hyväksyntää, joten tässä asiassa pitää olla aika maltillinen.

Tiedän, että osaamisessani on paljon puutteita, en ole esimerkiksi (vielä) rakentanut yhtään jännejousta joten siksi niistä kirjoittaminen on vielä hieman kyseenalaista. Jousikulttuurien esittelyn jätän vähemmälle, siihen minun tiedot eivät yksinkertaisesti riitä, enkä näe, että sille olisi niin paljon tarvettakaan – kuten Simo joskus on todennut, niin eri kulttuureista voisi kirjoittaa omat kirjansa. Ja on muitakin aukkoja – on suorastaan mieletöntä huomata kuinka pienikin asia voi paisua suureksi muutaman yksinkertaisen miksi-kysymyksen kautta. Esimerkiksi tilleröinti, kun sen purkaa osiin ja yrittää esittää yleistajuisesti, täsmällisesti ja perustellusti niin se on yllättävän hankala ja laaja asia. Tilleröinti-luvussa on tällä hetkellä reilu 30 sivua raakatekstiä – ilman kuvia – ja paljon asiaa puuttuu vielä.

Olen miettinyt, että oikoluetan osia teksteistä julkisesti tällä foorumilla, sekä toki myös yksityisesti niin monella henkilöllä kuin on tarvetta. Kaikenlaisten kysymysten, vastausten ja neuvojen lisäksi tarvitsen erityisesti kuvia ja grafiikkaa. Ja ideoita, palautetta, ehdottomasti kritiikkiäkin. Tarvitsen vähän kaikkea… Oma määräpäivä projektin valmistumiselle on vuoden 2013 loppuun mennessä.

Tässä lopussa on vielä alustava sisällysluettelo selityksineen (selitykset ovat ympäripyöreitä, niistä ei tarvitse välittää), tein sen itselleni helpottamaan kirjan rakenteen hahmottamista.

---------------------------------------------------------------------------------

TAUSTA JA HISTORIA

Esipuhe
Esipuhe tulee olemaan jonkun suomalaisen perinnejousigurun kirjoittama johdatus aiheeseen.

1. Johdanto
Johdannossa esittelen lyhyesti, mistä kirja kertoo – keskeinen sisältö ja tavoitteet.

2. Perinnejousi – historiaa
Perinnejousilla on pitkä ja sotaisa historia. Perinnejousten rauhanomaisempi käyttö kilpailuineen yleistyi vasta 1800-luvulla. Tarkoituksena onkin esitellä kattavasti perinnejousten historiaa ja käyttöä eri puolilla maailmaa. Luvussa esitellään muun muassa englantilainen pitkäjousi, aasialaiset komposiitit, jännejouset, suomalais-ugrilainen jousi sekä lukuisat muut historialliset jousityypit lyhyesti. Lisäksi esittelen kilpa-ammunnan historiaa.

MATERIAALIT

3. Puun ja eri materiaalien ominaisuudet
On erittäin tärkeää tuntea puun ominaisuudet materiaalina, jotta voisi ymmärtää eri puulajien erot, sekä olennaiset, jousen toimintaan vaikuttavat tekijät. Luvussa esitellään puun rakenne, kosteuskäyttäytyminen, eri lujuudet, puun tiheyden merkitys, kasvupaikan merkitys ja niin edelleen. Luku perustuu suomalaisiin perusteoksiin (Puutiede) sekä omiin mittauksiin ja testeihin. Lisäksi lyhyesti eri materiaalien (bambu, rottinki, sarvi, luu, jänne, kasvikuidut) ominaisuudet verrrattua puuhun.

4. Jousipuut
Miten eri puulajit eroavat toisistaan? Miksi katajajouset hajoavat liian kuivina? Miksi pihlaja hyötyy lämpökäsittelystä? Miten saarni ja vaahtera eroavat toisistaan? Miksi marjakuusi on yksi parhaimmista jousipuista? Mitä hyvältä jousipuulta edellytetään? Tämä luku on erittäin tärkeä, koska jousipuun valinta on olennainen osa perinnejousen rakentamista. Siksi on tärkeää myös ymmärtää, että pelkkä puulajin valinta ei riitä, vaan on osattava valita myös hyvä yksilö. Luvussa esitellään lyhyesti myös puulajin tunnistuksen kannalta olennaiset tiedot kuvineen.

5. Jousipuun valinta, käsittely ja kuivaus
Luvussa käsitellään jousipuun valintaa, niin itse kaadettavan luonnonaihion kuin kaupan lankkutavaran. Vaikka materiaalin perustiedot olisivat tiedossa, niitä on osattava soveltaa käytännössä. Lisäksi luvussa kerrotaan materiaalin käsittelystä sekä kuivauksesta.

TEORIAA

6. Termit ja perussanasto
Luvussa esitellään jousenrakennukseen liittyvät tärkeimmät termit, joita myös käytetään tässä kirjassa. Olennaisen sanaston hallinta on tärkeää, jotta lukija pysyisi tietoisena, mitä kulloinkin tarkoitetaan. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää suomenkielistä termistöä, koska tällä hetkellä monet termit tulevat suoraan englannin kielestä.

7. Jousen ja nuolen teoriaa
Jousen toiminnan fysikaaliset perusteet on selvitetty ensimmäisen kerran vasta 1920-luvulla (Hickmann). Jousen ja nuolien toiminnan ymmärtäminen on tärkeää hyvien jousien rakentamisen kannalta. Lisäksi luvussa esitellään jouseen kohdistuvat rasitukset yleisellä tasolla, jousiampujan paradoksi, lähtönopeus, hyötysuhde ja niin edelleen.

8. Tilleröinti
Tilleröinti on jousenrakennuksen ydin. Tilleröinnissä puukepistä muodostuu jousi. Luvussa esitellään tilleröinnin periaatteet, eri tillerimuodot, tekniikat, apuvälineet, tilleröintivirheet sekä kaikki tilleröintiin olennaisesti liittyvät asiat.

JOUSENRAKENNUS

9. Ensimmäinen jouseni
Ensimmäisen jousen rakentaminen on suuri haaste. Aloittelijalle aivan perusasiatkin saattavat olla vieraita ja siksi tässä luvussa esitellään hyvin täsmälliset ohjeet perusteluineen ensimmäisen jousen rakentamiseksi. Oletuksena on, että lukijalla on tässä kirjassa esitetyt perusasiat hallussa.

10. Yksipuiset jouset
Luvussa esitellään yksipuiset jouset laajemmin – läpitaipuva ja jäykkäkahvainen malli, sekä niiden erilaiset variaatiot. Yksipuinen jousi on yksinkertaisin kaikista malleista mutta samalla kiehtova ja perinteinen.

11. Laminaattijouset
Laminaattijouset vastaavat rakenteeltaan moderneja jousia. Tärkeää on valita oikeat materiaalit, mitoitukset, lisäksi on hallittava liimaustekniikka. Hyvän luonnonmateriaalilaminaattijousen rakentaminen on huomattavasti haastavampaa kuin modernin lasikuitujousen – rakentajan on osattava lukea materiaalia, joka käyttäytyy aina yksilöllisesti. Luvussa esitellään reflex, sekä deflex-reflex -mallin rakentaminen.

12. Komposiittijouset
Komposiittijousilla on pitkä historia. Intiaanit olivat erikoistuneet jännejousiin, Kiinassa, Koreassa, Turkissa tunnettiin sarvi-jännejouset, jotka edustavat perinnejousien monimutkaisinta ja parasta muotoa. Luvussa esitellään komposiittijousien rakentamisen perusperiaatteet sekä materiaalien valinat. Luku keskittyy enimmäkseen jännejousiin, sarvi-jännejouset esitellään yleisimmin, koska niiden rakentamisesta voisi kirjoittaa oman teoksen.

13. Suomalais-Ugrilainen jousi
Suomalais-Ugrilaista jousta pidetään perinteisenä ”suomalaisen” jousen kantaisänä. Jousityypistä on kirjoitettu tieteellisiä artikkeleita ja ansaitsee siten oman lukunsa. Perinteinen suomalais-ugrilainen jousi rakennetaan koivusta ja lylymännystä laminoimalla.

14. Lastenjouset
Lastenjouset rakennetaan samoilla periaatteilla kuin aikuisten jouset mutta silti niissä on omat niksinsä, jotka pitää huomioida.

15. Erikoistekniikat
Jousenrakennukseen liittyy joitakin erikoistekniikoita, joita voi soveltaa melkein mihin jousimalliin tahansa. Luvussa esitellään esimerkiksi kasvikuiduilla ja raakanahalla selystäminen, lämpökäsittely, taivutukset, vastakaarien lisääminen ja niin edelleen.

NUOLET JA MUUT TARVIKKEET, VIIMEISTELY

16. Nuolet
Nuolista voisi kirjoittaa melkein oman kirjansa. Ilman hyviä nuolia jousi on melko turha, koska huonoilla nuolilla on mahdotonta osua tarkasti. Hyvien nuolien rakentaminen on toisinaan jopa haastavampaa kuin jousen rakentaminen. Nuolissa on huomiotava paino, jäykkyys, painopiste, materiaali, suoruus, sulitus ja lyhyesti viritys jouseen sopivaksi. Viritys esitellään tarkemmin ammuntatekniikka -luvussa.

17. Jänne
Jousen jänteen punonta on aikoinaan ollut arvostettua työtä, ja jokaisella jänteenpunojalla oli omat salaisuutensa. Jänne onkin mahdollista tehdä pellavasta, hampusta, nokkosessa, suolista, jänteistä tai vaikka pajun kuoresta. Tässä luvussa esitellään jänteen punonta niin historiallisista kuin moderneistakin materiaaleista. Jänteellä on iso merkitys jousen suorituskyvyn kannalta.

18. Varusteet
Tässä luvussa käsitellään kaikki tarvittavat oheisvarusteet: nuoliviini, rannesuoja, sormiläppä, paunamittarit, nuolten spine-testeri, ja niin edelleen.

19. Jousen ja nuolten viimeistely
Jousen ja nuolten viimeistely, erityisesti pintakäsittely on tärkeä asia. Esimerkiksi puujousen suorituskyky riippuu voimakkaasti puun kosteuspitoisuudesta. Siksi onkin hyvä tuntea eri pintakäsittelyaineiden toiminta ja meritys puun suojaamisessa. Luvussa esitellään niin moderneja kuin perinteisiäkin pintakäsittelyaineita. Lisäksi luvussa esitellään jousen kahvan viimeistely, sekä jousen nokkien tekeminen.

20. Työkalut
Luvussa esitellään kattavasti kaikki jousenrakennuksessa mahdollisesti tarvittavat käsityökalut. Jousenrakennukseen liittyy joitakin erikoistyökaluja. Lisäksi jousentekijän on hyvä tuntea eri työkalujen käyttö ja teroitus. Sähkötyökaluista ei ole tarkempaa esittelyä.

AMMUNTATEKNIIKKA JA HARJOITTELU

21. Ammuntatekniikka
Ammuntatekniikka on laaja ja tärkeä alue, joka olisi myös oman teoksensa arvoinen. Perinnejousiammunta eroaa hieman moderneilla jousilla ammunnasta, vaikka perusperiaatteet ovatkin samat. Tässä luvussa esitellään ammunnan periaatteet sekä erilaisia harjoituksia.

JOUSI KÄYTÖSSÄ, METSÄSTYS JA KILPAILUT

22. Jousimetsästys
Jousimetsästyksellä on tuhansien vuosien historia ja edelleen nimenomaan perinnejousella metsästys on arvostettu, erittäin haastava metsästysmuoto. Luvussa esitelläänkin perinnejousimetsästyksen erityispiirteet, metsästykseen liittyvät lainkohdat sekä suomalaisten perinnejousimetsästäjien näkemyksiä ja kokemuksia.

23. Kilpailut
Kilpailutoiminta on erityisesti Suomessa vireää ja nykyisin perinnejousilla on mahdollista kilpailla kansainvälisellä tasolla aina MM-titteliä myöten kansainvälisen maastojousiammuntaliiton (IFAA) alaisissa kilpailuissa. Lisäksi perinnejousiharrastajilla on lukuisia epävirallisia, omia kilpailuja, jotka voivat perustua johonkin vanhaan kilpailumuotoon. Esimerkiksi Turussa järjestetään vuosittain American Round.

24. Pituusammunta
Pituusammunta on ehkä vanhin kaikista jousiammunnan kilpailumuodoista. Nykyisin pituusammunta on tärkeä kilpailumuoto erityisesti perinnejousiammunnassa. Pituusammunnan historialliset tulokset ovat edelleen vertailukelpoisia, joten ehkä siksi laji on niin kiehtova.

SANASTO JA KIRJALLISUUS

25. Sanasto (suomi-englanti-suomi)
Sanastossa esitellään kaikki perinnejousiin ja jousenrakennukseen liittyvät termit ja sanat, englanniksi ja suomeksi. Suurin osa perinnejousialan kirjallisuudesta on englanniksi, joten sanaston tunteminen auttaa paljon esimerkiksi englanninkielisten foorumeiden seuraamista.

26. Kirjallisuus
Kattava, historiallisiin jousiin liittyvä kirjallisuus- ja artikkeliluettelo. Lisäksi lyhyt esittely kaikista kirjoista. Kussakin luvussa on viittaukset relevantteihin teoksiin.

HAKEMISTO

Hakemisto
Kirjan loppuun tulee vielä kattava hakemisto, jonka perusteella kirjasta on helppo etsiä tietoa lähes minkä tahansa olennaisen sanan perusteella.

[jkekoni]

Kuulostaa mielestäni hyvältä.

>En varmasti ole paras mahdollinen henkilö tähän projektiin
Uskoisin sinulla olevan ihan riittävästi tietotaitoa aisaan.

>jännejouset
Jos sinulla ei ole kokemusta jännejousista, niin mielestäni tosta saa enemmän kuin hyvän kirjan jättämällä asian esittelytasolle. Todennäköisesti tohon projektiin saa ihan riittävästi paukkuja kulumaan ilman jännejousien teon opettelua.

En pidä jännejousia sinänsä rakettitieteenä, vaikka jotkut yrittävät tällaista täällä levittääkin, mutta rakentamalla yhden toimivan ei oikein osaa kertoa mahdollisista ongelmista ja mieten ne korjataan jne tyylisistä asioista. Tietenkin yhtenä mahdollisuutena olisi ulkoistaa yhden kappaleen kirjoitus jollekulle muulle, joss se nyt muutoin on järkevää.

Tollainen projekti kuulostaa todella hienolta, en tosin voi olla miettimättä suomenkielisen kirjan painoksen kokoa ja tollaisen kirjoittamisen vaivan välistä suhdetta.

>Laminaattijouset vastaavat rakenteeltaan moderneja jousia.
Tämä lause hyppäsi itselleni silmään, enkä oikein allekirjoita ideaa.
(no se on irtolause, mutta)

Laminaattijousella on mahdollista tehdä R/D jousi, mutta voi sellaisen tehdä lämpötaivuttamallakin. Sanalla laminaattijousi tarkoitetaan monien kielenkäytössä lasikuitulaminaattia, jopa puulaminaatista ovat monet puhuneet tarkoittaessaan puuytimistä lasikuitujousta. Kannattaa yrittää vääntää peruskäsitteen liian kuin liian vähän rautalangasta.

Modernista jousesta tuleen mieleen minulla ylisuuri kahva, jossa R/D lavat.

Sentit vs tuumat ja paunat vs N tai kg? vai sekayksiköt?

Sana perinnejousi on mielestäni vähän hankala, kun sillä ei ole yksikäsitteistä määritelmää. Onko se tarpeellinen. Huomaan että sitä ei ole otsikossa...

Materiaalien hankinta? Pitäisikö tästä olla kappale ?

[Ari Laakso]

Siis kuulostaa todella hyvältä!

Minusta jännejouset täytyisi ottaa mukaan, koska tehtyään muutaman jousen, moni harrastaja haluaisi kuitenkin tehdä jännejousen, mutta tieto ja kuvat ovat hajallaan netin ihmeellisessä maailmassa.

Jos sinä et kirjoita myös jännejousista..ne pysyvät "rakettitieteenä" ja yksi osa-alue jää auki.
Uskon että saat apua niin paljon kuin tarvitset, ja onhan sinulla jo jännejousien salat pääpiirteittäin selvillä.
Mukana ollaan..

[Tuomo]

Aion toki kirjoittaa jännejousistakin, vaikka minulla ei niistä juuri vielä ole omakohtaista kokemusta, tietoa vain. Tiedon ja kokemuksen raja on vähän häilyvä mutta en koe sitä ongelmaksi, koska tietoa ja kokemusta on täällä vaikka kuinka paljon, se pitää vain kaivaa esiin!

[Smirkelimies]

Olen huomannut joissain muiden alojen tietokirjoissa sponsorisivuja, eli firmojen mainoksia/yhteystietoja. Ehkä yksi aukeama lopussa ei olisi vielä liian kaupallinen.

Suomalaisilta laskuttaisin 300-500 € ja ulkolaisilta 500-1500 € firman koon mukaan. Vai yrittäisikö Grozerilta 2000 €:a.

[Juri]

Hieno juttu että tartut toimeen, tätä kirjaa tarvitaan!
Autan mielelläni missä vain voin.
Otin joskus ison satsin havainnollisia kuvia simppelin lankkujousen teon eri vaiheista, alusta loppuun koko proseduurin. En ole niillekään saanut vielä mitään tehtyä, saat käyttää jos haluat.

[Dzebe]

Ostan heti, kun myyntiin saat kirjan! Kuulostaa paremmalle, kuin hyvälle. Rapakkojoen kaupan moton sanoin: "Liian paljon hyvvee on ihanoo"

[Lehtis]

Valmis kommentoimaan ja yksi eepos mullekin!

[Ari Rantala]

Melkoisen urakan olet ottamassa. Tuolla sisällöllä kirjasta paisuu massiivinen eepos kun pelkkä perinneosuus olisi jo kirja yksinään.

Eipä sillä, vastaavaa olen suunnitellut itsekin mutta laiskana en ole saanut mitään aikaiseksi. Autan toki missä voin...ja jos siitä ei ole liiaksi vaivaa minulle.
Hieno juttu, että joku pistää tuulemaan ja toivottavasti saat sen vielä joskus kasaankin. Olisi todella mahtavaa, että olisi edes yksi kunnollinen kotimainenkin teos noiden monenkirjavien ulkomaisten joukossa.

Pistähän varaten yksi kirja tekijän omistuskirjoituksella tännekin

[J Menna]

How!

Olen niiiiiiin tätä odottanut!!!! Että kuka alkaisi.

Aina ennemmin kannattaa tarttua härkää sarvista kuin jättää kokeilematta.
Omalla perinnejousikurssillani on viidellä omatekemälläni A 4 liuskalla kuvineen se tieto jolla perusjousi ja jonkinlainen nuoli saadaan aikaiseksi ostotavarasta. Toki puhua pälpätän kolmen päivän aikana tekstiä miltei 200-300 sivun verran, mutta niillä muutamalla sivulla on jo ensijouseen auttavat tiedon jyvät. Ja aina ovat jouset onnistuneet.

Olen vuosia painostanut Simo Hankaniemeä tekemään kirjaa, mutta Simon mielestä alle 300 sivuinen kirja jonkin tietyn alueen preeriaintiaaninen jousista olisi tyly tynkä. Ehkä näin olisikin, ja kukaan kustantaja ei innostuisi niin pienen harrastajapiirin viihdyttämisestä, mutta olisipa ensimmäinen pätevä perinnejousi kirja saanut suomenkileisen julkaisunsa. Simo ei ole ryhtynyt...

Olen jopa miettinyt Adam Karpovitzin kirjan suomentamista itse. Siihen menisi ihan koko päivä, niin en ole sitten alkanut.

Arvostan tarmokasta ajatustasi Tuomo ja kaikki tietoni ja osaamiseni on käytettävissäsi. Miksi et käyttäisi artikkelirakennetta siinä määrin että esim. Muutama tyyppi kokoaa sinulle nasevan paketin jännejousien tekemisestä ja sovellat/valitset/tarkastutat niistä yleispätevimmän paketin. ??? Muodustuvathan Bowyers Bibletkin eri jousityyppeihin perehtyneiden osaamisesta ja mielestäni aika hyvällä menestyksellä.

Esim Hyviä intiaanityyppisiä jännejousia ovat saaneet aikaan tässä maassa tiettävästi noin reilu kymmenisen henkilöä. Ja kyllä se olisi mielestäni pätevää että jousityyppi nojaisi vahvasti johonkin historialliseen malliesimerkkiin olematta liikaa itsesovellettu versio. Kun huomaan jo alustavassa laadinnassasi että teet perusteellistä esittelyä Engl. pitkäjousellekin.

Se että koettaa saada haltuun kaiken kaikista jousityypeistä on tietysti mahdoton yhtälö. Rajaaminen tulee olemaan hankalaa. Hyvien valintojen jälkeen montaa puuttuvaa seikkaa saa kyllä ujutettua sekaan esiteltäessä valitun jousityypin ominaisuuksia ja siteeraamalla sitten että esim Ottomaanien jousissa oli ko. asia näin ja näin. Ja niistä sitten vain sen verran ja asettaa pääpaineen pääjousityyppiin keskitetysti.

Kuten sanoin. Avustan mieluusti.

[Smirkelimies]

Näin kuluttajanäkökulmasta huolestuttaa aiheiden määrä.

Minusta kannattaisi harkita keskittymistä nyt jousen tekemistä opastavaan kirjaan ja toisessa vaiheessa tekisi maaliman hienoimman jousimetsästyskirjan. Siihen jos saisi Iivanan juttuja, ni kyllä varmana lukisin! Jos nyt laitat kirjaan metsästyskappaleen, jääpi aiheen käsittely kovin tyngäksi. Ei sinun tarvi yhdellä kerralla saada kirjaan kaikkea maailman tietoa perinnejousista.

Molemmissa opuksissa saisi olla runsaasti isoja hyviä kuvia ja tiivistettyä tekstiä. En minä muuten jaksa sitä lukkee.

[Juha]

Hyvä TUOMO!

Tee nautiskellen, ei kiireellä. Mulle kans välittömästi kirja kunhan tuleepi valmiiksi, nimmarilla varustettuna tietty

[heikki]

[Tuomo]

Kiitos, hyviä kommentteja. Joo, tiedostan kyllä mahdolliset ongelmat. Liikaa ja liian laajasti kirjoittamalla lopputuloksena voi olla höttöä, joka ei kerro oikein mitään mistään. Ja toisaalta, mihin tahansa aiheeseen voi syventyä aina vain enemmän ja enemmän - jokaisesta em. kappaleesta voisi kirjoittaa oman kirjansa mutta se ei ole enää tarkoituksenmukaista. Aineistoa ja materiaalia on valtavasti ja siitä pyrin suodattamaan jonkinlaisen järkevän kokonaisuuden, jossa yhteisenä nimittäjänä on luonnonmateriaalijouset!

Jousenrakennusoppaita on kirjoitettu TBB-sarjan lisäksi muutamia, alla esimerkkejä. Ensimmäinen liittyy osage-jousiin ja on kattava ohjeistus yksipuisen jousen veistämiseksi, mutta kirjasta puuttuu tietty analyyttisyys, kerrotaan, että tee näin mutta ei pohdita miksi tai muita vaihtoehtoja ja näkökulmia. Toinen on paljon suppeampi, ikäänkuin ohje aloittelijalle.

http://www.amazon.com/The-Making-Selfbows-Stim-Wilcox/dp/1438991991

http://www.amazon.co.uk/Teaching-bow-bend-Making-longbow/dp/B0040YBVI2

Mitä jousimetsästykseen tulee, niin kyllä siitä on pakko joku sivu tekstiä olla, aihe liittyy kuitenkin niin läheisesti perinnejousiin. Jousimetsästyksestä on jo kirjoitettu suomenkielinen kirja, tosin näkökulmana lähes pelkästään taljajousi: http://www.bookplus.fi/kirjat/kylm%C3%A4,_juha/jousimets%C3%A4stys-13165006 Luonnonmateriaalikamppeilla metsästyksestä löytyykin sitten enemmän tietoa englanniksi.

Mutta kattellaan ja kirjoitellaan...

[Smirkelimies]

[jkekoni]

[tuomas]

Hieno homma! Jos paukkuja riittää, niin jossakin kohdassa voisi paneutua hiukan kaikenlaisiin vimpaimiin, mitä jousia koskaan rakentamattomat ihmiset pitävät viisasten kivenä. Kuten nyt vaikka venyväjänteinen jousi (ritsa?) ja muut kuningasideat... Saattaisi säästää jonkun hommaa aloittelevan aikaa ja vaivaa, sytykkeitä syntyy vähemmälläkin.


Tuomas

[jkekoni]

27. Uuden ajan kantamajouset

[jtahola]

Ja kirjaa tännekkin päin, sellasta painotuoretta nimmareilla varustettuna kun ollaan siinä pisteessä. Varmasti mielenkiintoista luettavaa, hieno homma.

[Jakke]

Tuomo,

Tämä on parasta mitä jouskariasiasta olen todella pitkään aikaan kuullut! Toivottavasti jaksat vetää homman finaaliin. En usko, että minulla on tekemisestä yms. kovastikaan annettavaa, mutta jos jotakin tarvitset, anna kuulua. Tiedät kyllä suurinpiirtein, mitä minulta kannattaa kysellä. Kirjan tietenkin hankin.

Jakke Lehtinen

[Simo Hankaniemi]

Menna sanoi aivan oikein, että minusta 300-sivuinen kirja preeriajousista olisi säälittävä tynkä. Eli kannattaa ihan reilusti rajata aihetta. Suosittelen lähtemistä liikkeelle siitä, mikä tullee olemaan kirjan lopullinen sivumäärä. Sen sanelevat aika pitkälle kaupalliset lainalaisuudet, eli kirjan vähittäismyyntihinta ei saisi olla liian iso, muuten menekki kärsii. Kun tiedät, minkä kokoista kirjaa olet tekemässä, niin karsinta alkaa olla helppoa.

Suosittelen, että annat eniten tilaa sellaiselle aineistolle, minkä tiedät parhaiten omista kokemuksistasi. Kokenutkin jousihemmo menee äkkiä metsään, kun siirtyy oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Henkilökohtaiseen kokemukseen nojaaminen tekee kirjasta myös kiinnostavamman kuin jos vain lainataan muiden juttuja sieltä täältä. Tee siitä Tuomon näköinen jousikirja. Kirjoita niistä aiheista, mitkä kiinnostavat sinua eniten. Ei tarvitse ajatella, että sitä ja sitä "pitää olla". Mikään yksittäinen jousikirja ei pysty palvelemaan kaikkia tarpeita. Esimerkiksi jousimetsästys on niin laaja aihe, ettei muutaman sivun kirjoittaminen siitä tuo mitään oleellisesti uutta suomenkieliseen materiaaliin.

Voin tietenkin autella projektissa sen mukaan, kun tarvetta ilmenee.

[Tuomo]

Simolta ihan hyvää kommenttia. Mutta muistutan vielä, että kirjassa tulee näkymään enemmän insinööri kuin humanisti - en halua siitä "omannäköistä" tuotosta, vaan mahdollisimman objektiivisen käsikirjan, joka toivoakseni on pätevä vielä vuosia myöhemminkin. Kuten sanottu, kaikki paperille ja sen jälkeen alkaa karsinta ja tiivistys. Tiedän, että en hallitse kaikkea ja siksi aionkin kaivaa tietoa sieltä mistä sitä irti saa. Jotenkin myös ajattelin, että ei minun tarvitse olla perinnejousialan suurguru, 50 vuoden kokemuksella, jotta voisin yrittää tätä projektia, koska lopputulos ei välttämättä olisi yhtään sen parempi. Tavoitteena on kuitenkin jonkinlainen perusteos jousenrakennuksesta, jotain jolla aloittelija pääse alkuun ja voi jatkaa ensimmäistä ja toista jousta pidemmällekin. Tällä foorumilla on tietoa valtavasti mutta se on pirstaleina ja enemmän tai vähemmän "oikeaa". Haluan kirjoittaa laajasti, koska se toivottavasti johtaa myös asioiden laajaan ymmärtämiseen. Esimerkiksi tilleröinti - mitä tilleröinti on? Mitä se tarkoittaa, mihin sillä pyritään, miksi lonkkari on tilleröity niin kuin on, miten viruma liittyy tilleriin, mitä tilleristä voi päätellä? Tai ammunta, jousen virittäminen, mikä yhteys on jousen virityksellä, tillerillä ja ammuntatuntumalla? En pyri niinkään historialliseen esitykseen, vaan pikemminkin jousenrakennuksen periaatteiden esittämiseen, kontekstina perinnejouset. Jousimetsästys tai komposiittijouset - ei omaa kokemusta - mutta silti voin niistä kirjoittaa sen mitä tiedän ja johdattaa lähdekirjallisuuden kautta kiinnostuneen lukijan eteenpäin. Aloittelijalla ei välttämättä ole mitään käsitystä em. aiheista ja siksi ne on hyvä ottaa esillle, vaikka suppeasti, jotta ne tulevat jotenkin yhdistettyä koko perinnejousten genreen!

Joku muu saa kirjoittaa sen 500 sivuisen kirjan preeriajousista. Tai komposiiteista. Tai mistä tahansa muusta, ja mahtavaa se olisikin, jos olisi olemassa suomenkielistä (perinne)jousikirjallisuutta enemmänkin. Kirjoittaminen sinänsä on jo mukavaa, ja se pakottaa miettimään asioita. Vaikka luulen tietäväni jo paljon, silti huomaan jatkuvasti, kuinka vähän tiedän asioista, sitten kun niitä pitäisi ruveta perustelemaan. Tiedättehän, kun lapsi kysyy, että miksi... Siksi tämä onkin kiehtovaa!

[Ilkka Seikku]

Anna Tuomo palaa vaan!
Todella hienoa jos tuon teoksen teet. Tuen täysin rinnoin urakkaasi!
Ja ihan turha edes miettiä, että onko siinä kaikki mahdollinen ja tuleeko kaikki lukijat olemaan 100%:sen tyytyväisiä. Sellaista kirjaa ei ole olemassakaan. Eli kunnon hurmos päälle ja kirja kansiin. Täytyykin vähän tiivistää tuolla hyllyssä, että mahtuu tämä uusi raamattu sinne!

[Simo Hankaniemi]

Jousenrakennukseen keskittyminen on minusta oikea valinta, koska sehän on tietysti villakoiran ydin. Ja se antaa eniten aloittelijalle. Sen sijaan objektiivisuuden tavoittaminen voi olla vaikeampaa, sillä se edellyttää empiiristen tieteellisten kokeiden kautta saavutettua tietoa. Tietyt fysikaaliset perusjututhan on jo selvitetty 1930-luvulla, joita voi lainata. Mutta Tim Bakerin tulokset ovat jo harmaata aluetta. Hän on hävittänyt tutkimustensa raakadatan, joten kukaan ei voi palata niihin ja selvittää, miten tulokset on saavutettu. Joko uskoo Bakerin väitteisiin tai ei, tai ryhtyy tekemään itse samanlaisia tieteellisiä kokeita.

Baker esim. päätyi tulokseen, että yksipuinen pitkä "pyramidijousi" on maailman paras jousimalli. Jonkin aikaa näitä tuotettiin Suomessakin sadoittain, kunnes ne alkoivat jäädä aloittelijoiden jousiksi. Jousenrakennuksen ja jousenkäytön reaalimaailma onkin monimutkaisempi kuin Bakerin laskelmat ja lähtönopeustulokset. "Paras jousimalli" ei ole pelkkä lähtönopeusjuttu.

Jousenrakennukseen liittyy siten paljon maku- ja näkökulma-asiaa liittyen rakenteeseen, materiaaleihin, muotoiluun jne. Yksi kannattaa äitiä ja toinen tytärtä, kolmas ottaa sekä tyttären että tämän isoäidin.

[J Menna]

[Tuomo]

Pysytäänpäs nyt aiheessa, minulle riittää ihan jouset... Eli, minulla on toive: Haluaisin jousia lainaan! Jos ja kun tulette Taka-Hikiän kisaan, niin toisitteko mukananne ylimääräisiä jousi nurkista ja kaapeista? Toki jousia voi toimittaa pitkin vuotta, kisoissa tai milloin vain. Jouset tulisivat siis lainaan – ammuttavaksi, tutkittavaksi ja kuvattavaksi, ja palauttaisin ne jossakin vaiheessa, viimeistään ensi kesänä.

Minulla on toki omia jousia mutta ei ollenkaan riittävästi tai riittävän erilaisia. Uskoisin, että teillä lojuu siellä sun täällä upeita jousia vaikka kuinka paljon tyhjän panttina! Tarkoituksena olisi siis tutkia ja analysoida, kuvata ja testata jousia. Toivoisin myös rikkoutuneita tai muuten epäonnistuneita jousia – niistäkin on paljon opittavaa. Samoin toivoisin jousia, joita voin muokata – paahtaa vatsan, kaventaa kärkiä, jopa tilleröidä ja niin edelleen.

Palauttaisin jousia pitkin vuotta, viimeistään vaikka Kuralan kisoihin mennessä. Jos henkilökohtaisesti palautus ei onnistu tai tarvitset jousta aiemmin, palautan jousen postitse ja maksan kulut. Jos jousi hajoaa, korvaan toki sen. Jos jousta saa muokata, niin se on tietenkin ilmaista ja siihen kuuluu viimeistely ja pintakäsittely. Kaikille jousille voin antaa vaikka krono-tuloksen, 10 graania per pauna –nuolella tai vaihtoehtoisesti jousen mukana toimitettavalla, omalla nuolella (vaikka metsästysnuoli, tms.). Saman ampujan ampumana tulokset olisivat ainakin suurin piirtein vertailukelpoisia. Käsittelen jousia huolellisesti ja säilytän niitä sisällä talossa, kellarissa, jossa suhteellinen kosteus pyörii 40-50 % paikkeilla, toki jos on erityisohjeita, niin niitä noudatan.

Jos tuot jousen tai jousia, niin laittaisitko jousen yhteyteen omat tietosi, jousen tiedot sekä mitä jouselle saa tehdä ja mitä mahdollisesti ei ja toivottu palautus. Jousista vielä, että minulta loppuu (valitettavasti) vetokyky siinä noin 65 paunan ja 28 tuuman paikkeilla – kevyemmillä jousilla menee 30 tuumaakin. Jäykempiäkin voi toki antaa, mutta en voi enkä välttämättä halua niillä ampua.

Laitetaan vielä loppuporkkana: Arvon jossakin vaiheessa ensi keväänä kaikkien jousia toimittaneiden kesken jousimateriaalia, kuten bambua, puuta, nuolitarviketta, taulua, työkalua, tms., vähän voittajan toiveiden mukaan. Yhdellä jousella saa yhden arvan, kahdella kaksi ja niin edelleen!

[Tuomo]

Yksi toivomus lisää:

Olisiko kellään The Glade -lehden numeroita 94-97? Lehden artikkeleissa kerrotaan Chris Boytonin jousista ja kiinnostaisi kovasti. Alkuperäinen lehti tai kopio, paperisena tai digitaalisena, mikä tahansa käy.

[Iivana]

Minulla olisi yksi jännejousi, jota saisi tilleröidä. Hiasin viimeistellessä hiekkapaperilla vähän liikaa vastakaarien reunoista ja taipuu nyt liikaa kärjistä. Sitä saisi tilleröidä ym. Siitä oli niitä kuviakin täällä foorumilla.
Tässä on nyt niin paljon muuta rakenneltavaa, ettei kerkiä jousihommia miettiä hyvään toviin.
Sillä varauksella että jos kelpaa. Palautuksella ei sitten sinänsä ole mikään kiire.

[Tuomo]

Projekti edistyy, hissukseen mutta varmasti. Lähes joka päivä tulee jotain kirjoitettua, pohdittua tai tehtyä kirjan eteen. Materiaalia tuntuu kertyvän "ihan tajuttomasti", joten jotain karsintaa pitää tehdä jossakin vaiheessa. Paljon löytyy myös sellaista mutu-tietoa, joka epäilyttää heti, tai suorastaan virheellistä tietoa. Mutta eri lähteitä ja omia kokemuksia ja tutkimuksia yhdistelemällä toivottavasti jonkinlainen "totuus" löytyy. Joka tapauksessa, tavoitteet ovat korkealla!

Yksi luku, Ensimmäinen jouseni, on jo esitarkastuksessa, katsotaan mitä sieltä tulee palautteena... Ajattelin jossakin vaiheessa, laittaa muutaman luvun tänne foorumillekin riepoteltavaksi. Ehkä kesään mennessä.

Pari toivetta taas: Onko tulevilla lukijoilla jotain toiveita sisällön suhteen? Mitä nyt voisi tulla mieleen, mikä kaipaa selvennystä tai mikä kiinnostaa? Kaikkeen en tietenkään pysty mutta hyvä toiveita on silti kuunnella! Tällä hetkellä työ etenee vielä aika hyvin tuon alkuperäisin sisällysluetteloluonnoksen suhteen.

Toiseksi, jos täällä pyörii joku innostunut, joka ei ole tehnyt vielä ensimmäistäkään joustaan (tai on tehnyt jo ensimmäisensä), niin voisin antaa luettavaksi ja testattavaksi tuon luvun "Ensimmäinen jouseni". Jos kiinnostaa, niin laita vaikka yksityisviestiä.

Kolmanneksi, valokuvia otan mielelläni vastaan. Periaatteena, että käytän kuvaa vain kerran, kirjassa, muuten kaikki oikeudet säilyvät kuvaajalla. Korvausta en voi maksaa mutta kuvaaja saa toki kaiken kunnian kuvasta! Eli jos arkiston kätköistä löytyy hyviä kuvia, niin laita vaikka yksityisviestiä, sovitaan asiasta tarkemmin sitten.

[Jukka Koivusaari]

[Tuomo]

No niin, tuolta löytyy ensimmäinen versio pdf-muodossa.

http://sdrv.ms/XMQEV0

Se ei ole valmis versio. Varsinkin taitto elää vielä, sekä kuvat, tekstikin ehkä vielä hieman. En ole vielä viilannut tuota kovinkaan paljon, koska tarvitsen itselleni jonkinlaisen hahmotelman, jota on helppo muokata.

Mutta kertokaahan mielipiteitänne, täällä julkisesti tai sähköpostitse. Kuuntelen palautetta oikein mielelläni ja hyvin perustellut kommentit ovat parhaita!

Esimerkiksi, mitä puuttuu, mitä on liikaa. Millaisia kuvia, ja niin edelleen. Kaikkea en voi tuossa luvussa kertoa, vaan suuri osa ns. perustiedosta (kuten jänteen teko) tulee löytymään muualta.

[Tuomo]

Olipas iso tiedosto... Pakkasin sitä kolmannekseen, niin se on mukavammin ladattavissa.

[Moska]

Nopeastihan tuo latautui. Pikku läppärin näytöltä hiukan hankala lukea niin syvennyn paremmin kun menen pöytäkoneelle, mutta erittäin kiinnostavaa asiaa vaikuttaa olevan

[M.Reinikainen]

Päällepäin vaikuttaa erittäin lupaavalle. Paneudun luettavaan syvemmin illemmalla, nyt pitää lähtee ulos keräileen preeria nuolia.

[Kuhmon Ahma]

Kyllä tuolla ohjeella pitäisi nuolenviskuulaite syntyä. Tilleröintiosiossa suositeltiin jänteen solmuksi tukkikytkyä, joka ei välttämättä ole kaikille tuttu..

Sopisiko kirjaan oma lukunsa sidoksista ja solmuista?

[Tuomo]

Solmut ja muut sellaiset tulevat Jänne-lukuun. Nykyinen (siis uusin versio) sisällysluettelo on kyllä jokseenkin kattava, jopa haastava...! Jos jotakin tekstissä mainitsen, niin se ei jää selittämättä. Aion myös olla kirjoittamatta yhtään mitään mitä en itse ymmärrä tai kykene uskottavasti perustelemaan tai omien tai muiden luotettavien kokemusten mukaan pysty todistamaan. Paljon on vielä siis työtä jäljellä.

Raakatekstiä on suhteellisen helppo kirjoittaa. Mutta todellinen työ on perusteluissa, testeissä, viitteiden kaivamisessa ja niin edelleen. Kun kirjoitin kolme sivua nuolen nokista (eikä siinä ollut vielä historiasta mitään), niin tuli mieleen, että meneekö tämä jo vähän överiksi... Eipä silti, kivaa on!

[J Menna]

Nyt kuule Tuomo näyttää hyvältä. Oikea mies otti asiakseen kirjan teon. Jos muut luvut tulevat olemaan yhtä hyviä - havainnollisa hyvine kuvineen jne niin mainiota.
Kuten sanoin, voin laittaa panokseni kirjaasi muutamin piirroksin jos haluat. Joskus nimittäin piirros on havainnollisempi kuin valokuva.

[Kaunisvesi]

Jo nyt nähty pätkä tuota tulevaa kirjaa ilahdutti suuresti tämmöistä uutta jousen tekijää. Tilausjonossa ollaan.

[Tuomo]

Hyvä, että kelpaa! Mutta laittakaa nyt vähän kritiikkiäkin, niin ei tarvitse sitten joskus huonoja kohtia julkaista. Sen jälkeen korjaaminen onkin jo hankalampaa.

Muutama on kysynyt Bakerin jutun luvallisuudesta. Luvat on tietenkin kunnossa ja muutenkin tarkoituksena on olla tekijänoikeuksien kanssa tarkkana. Yhtään laitonta kuvaa ei tule olemaan, en siis aio täyttää kirjaa netistä ladatuilla nimettömillä huonolaatuisilla kuvilla! Samoin pyrin käyttämään ja merkitsemään mahdolliset lähteet aina tarvittaessa. Jos kerran tehdään, niin tehdään sitten kunnolla, tulee itsellekin parempi mieli!

[J Menna]

Ei tuosta osaa vielä kummaa kritiikkiä vetää.

Kuhan alkaa olla koko kattaus hyppysissä niin sitten varmaan alkaa marinaa ilmenemän että: miksei sitä ja tätä mainita ja miksi joku asia niin laveasti taas esillä...

Silloin samat seikat pitää kutiinsa kuten muutenki: Siinä näkijä, missä tekijä. Eli itse Tuomo teet lopullisen niputuksen. Työ aina tekijänsä näköinen ja homma on laajuudessaan haastava.

On siis mielestäni enempi kyse mitä haluaa painottaa:

a) Jonkilaisen jousen tekemistä mistä vain helposti saatavista materiaaleista.
b) Suomalaisista puista valmistettavan jokamiehen yksipuisen perusjousen.
c) Historialliseti tarkan replikan valmistaminen mahd. alkuperäisllä materiaaleilla.
d) Kivikauden jousen kivikauden työvälineillä.
jne...

Tuossa vain muutamia suuntia joihin painotusta voi viedä. Tekijä tietää mitä tekee. Ja taitaa olla niin että olet valinnut peusjousilinjan ja se on hyvä. Edes sellasista kun kukaan ei ole suomeksi kirjaa tehnyt. Nippelimpää tietoa ja pienimmille spesiaaliryhmille suunnattuja jatko-osia voi sitten harkita jatkossa.

[heikki]

Kyllä on hyvää tekstiä!

Sellainen kritiikin paikka, että nokkien viimeistelystä ei ollut juurikaan puhetta. Josko vaikka melkein kädestä pitäen näyttäisi, millaiset niistä kannattaa tehdä, koska paksut lavankärjet on aika tyypillinen näky tuolla kentällä.
Ja kun kerran kritiikkiä pyysit, niin mua häiritsee puhuminen milleistä ja senteistä, kun voisi olla mm ja cm... joku vielä luulee, että puhutaan milliamppeereista

[Tuomo]

Hyvä, hyvä! Yksiköistä Heikki taisikin jo mainita aiemmin, pääsi unohtumaan.

Mietin viime viikolla pitkään teoksen rakennetta ja totesin, että tavoittelen kuuta taivaalta... Tarkoituksenani ei ole siis kirjoittaa pelkästään ohjekirjaa vaan myös yleisistä periaatteista, historiasta, taustasta, luoda synteesi kaikesta! Eli se mitä tavoittelen on, että lukija voisi ymmärtää jotakin jousenrakennuksen sisimmästä.

Tässä on itselle tehty hahmotelma tilleröinti-luvun sisällöstä. Se ei ole tarkka, täsmällinen tai yritä sitä ollakaan, vaan vain luonnos, asioita, jotka ovat tulleet mieleen ja jotka vaativat tarkempaa selvitystä. Mutta tuosta lähdetään. Lihavoitujen otsakkeiden on tarkoitus olla omia lukujaan. Tuohon tulee siis lisäksi vähintään yhtä laaja teoria-osa...

Tai tässä on vielä oletetut pääosat:

Johdanto
1. Johdatus puujousten maailmaan
2. Historiaa
3. Teoriaa
4. Materiaalit
5. Tilleröinti
6. Jousen rakentaminen
7. Nuolet
8. Jousiammunta
9. Sekalaiset
10. Sanasto, viitteet, kirjallisuus ja hakemisto


Osa 5. Tilleröinti
Tässä luvussa kerrotaan kaikki puujousten tilleröinnistä. Jousenrakennus on periaatteessa puukepin saattamista taipuvaan muotoon, eli jousenrakennuskielellä tilleröintiä. Tilleröinti, nimenomaan käytännön kannalta, mitä teoriaosassa esitetty asia tarkoittaa oikeasti?

-johdanto
-määritelmät ja käsitteet
-historiaa
-tillerin ja tilleröinnin merkitys
-ammuttavuus
-jousen kestävyys
-heittonopeus
-rasitukset
-erot lasikuitulonkkareihin
-tillerin teoriaa
-staattinen tilleri
-dynaaminen tilleri
-jousen geometria
-symmetrinen tilleri
-asymmetrinen tilleri
-positiivinen/negatiivinen tilleri
-täydellinen tilleri!
-muut
-jousen malli
-ote kahvasta
-tilleriprofiilit
-etuprofiilin vaikutus tilleriprofiiliin
-läpitaipuva, elb
-jäykkäkahvainen, elliptinen
-kärkitoiminen
-holmegaard
-möllegabet
-reflex
-deflex/reflex
-duoflex
-kyodo
-miten tilleröidään, tilleröintiprosessi
-tilleröinnin periaatteet
-lattiatilleröinti
-pitkällä jänteellä tilleröinti
-varsinainen tilleröinti
-tilleröintipuun geometria, eri vaihtoehdot
-tilleröinti tilleripuussa
-jousi tilleripuussa
-jumppaaminen tilleripuussa
-ammunta vajaalla vedolla
-Steve Gardnerin massakaava
-Steve Gardnerin no-set -tilleröinti
-Jim Hamm -tilleröinti
-erikoistapaukset
-oksat
-mutkat
-bambun solmut
-tilleröintivirheet ja niiden korjaaminen
-sarana
-kieroutuminen
-epätasapaino
-viruma
-puristusmurtumat
-liian löysä jousi
-liian jäykkä jousi
-lämpökäsittely
-viilutus
-taivutukset
-tilleröinnin apuvälineet
-tilleripuu
-tilleritikku
-peili
-digikamera
-tiller block
-viruman seuraaminen
-kuuntelu

[Juha]

Jaahas, mäkinpäs luen ton vedoksen nyt ajatuksella kun on aikaa, vaikka en takaa osaavani siihen mitään ns auttavaa kommentoida, katotaas.

[Juha]

Jos haluat kommentteja vain sähköpostitse niin ilmoottele foorumilla Jos et niin: Yksi asia pisti silmään. Kun puusta poistetaan kaarna ja nila mainitsit että sen voi tehdä esim puukolla. Olisiko hyvä tähdentää asiaa niin että esimerkiksi suht tylsällä hieman kuperalaitaisella esineellä puun kuorinta onnistuu (tuore puu) todella hyvin ja ei ole vaaraa että terävä rauna veistää lustosta palan pois, jolloin puu on vääjäämtäää heti heikompi kyseisestä kohdasta?

Milläs kaikella sitä ite on noita märkiä runkoja kuorinyt....ööö poron sarvella ihan vaan hankaamalla sarvea voimakkaasti kaarnaa vasten jne....siis tylsähköllä esineellä joka ei mitenkään voi vioittaa puuainesta.

En tiedä osasinko selittää.

Mut todella loistavaa kun teet tota, alko muurahaiset jousta pöksyissä kun tajusin että tosta tulee jotain sellaista mitä aloittelijana (vieläkin) ois niin kipeesti kaivannut. Esim laatikossa oleva teksti jousen pituuden ja vetopituuden välisestä suhteesta, sekä paksuuden ja leveyden vaikutuksista jousen jäykkyyteen....siinä ne on hienosti tiivistettynä (itsehän totesin tämän kantapään kautta useamman kerran kokeilemalla summassa esim viilutuksen tuomaa jäykkyyttä jouseen jne).

Hyvä juttu!

[Juha]

HEP! Etpäs maininnutkaan puukkoa, sori! Mutta ehkä tuossa olisi hyvä antaa vinkkiä turvallisesta tavasta kuoria puu? Kuva pari ehkä....

Taisin napata sen puukon omissa ajatuksissani siihen

[Juha]

Vedin tossa jokunen aika sitten rummuntekokurssin ja siellä oli tuoreita koivunoksia yms mistä tehtiin rumpukapulat. Oli yllättävää huomata että lähes kaikki tekijät hämmästyivät miten kuoren sai kapuloista pois hankaamalla vuolemisen sijaan. Kellekkään en antanut puukkoa käteen siihen hommaan tai jos puukko oli niin käytettiin sitä puukon selkää, ei terää.

Olen aika varma että hyvin moni olisi omatoimisesti ottanut nimenomaan sen puukon ja vuolla nyhertänyt kepin puhtaaksi, lopputuloksena sitten enemmän tai vähemmän raadellun näköinen kepukka.

Tuota ajatusta vasten aattelin mainita asiasta tähän jousentekoonkin liittyen.

[Simo Hankaniemi]

Tekisin taitosta hieman ilmavamman, enemmän tilaa kuvien ympärille, jotta teksti ei "ahdista" kuvaa. Jos sivumäärä on vakio ja materiaalia on paljon, niin mieluummin supistaisin tekstiä sen verran, että ei tule ahtamisen vaikutelmaa.

Kuvien sisällön pitäisi mielestäni olla aika tiukasti sidoksissa tekstiin. Iljan kuva on komea ja se saisi kernaasti olla mukana jossakin kohtaa kirjassa, mutta se ei liity tekstiin, jossa kuvaillaan ja muistellaan lapsuuden ensimmäistä jousta. Siinä yhteydessä pitäisi olla kuva lapsesta perinteisen lapsenjousen kanssa. Jos kirjoittajasta itsestään löytyisi tällainen kuva, niin se voisi olla paras vaihtoehto. Jos sopivaa kuvaa ei löydy, niin onhan Tuomolla poika, josta voisi ottaa kuvan ensimmäisen jousen kanssa. Tällainen lapsikuva toisi myös lukijalle heti mieleen juuri niitä omia lapsuusmuistoja, joihin tekstissäkin viitataan.[/quote]

[Esa Konga]

Moi,

Super! ei voi muuta sanoa. Hyvä yhdistää ymmärrystä ja taustaa antava teksti + Bakerin resepti = tee näin.

Palautetta kun pyysit, nää on vähän detskuja ja voi olla että hypin hajanaisesti sivujen välillä ja missasin jotain: "Kun puu on kuiva" voisi kertoa mistä sen tietää... siis kuinka kauan kuivattaa tai kun paino ei laske jne. Toinen juttu tuo pihjala on mun mielestä vähän ohut. Tai siis vaan itse tehny paksumista, joita on ihan yhtä hyvin saatavilla. Kirveellä ja puukolla ohut varmaan helpompi, mutta siis tuli vaan mieleen.

Esa

[Smirkelimies]

-Yleisvaikutelma on hyvin laadukas, suorastaan ammattimainen.
-Olen Simon kanssa samaa mieltä siitä että sivut ovat aika täyteen tupatut.
-En jaksanut lukea Bakerin ohjetta koska englanninkielinen pätkä sisälsi vaikeita sanoja.
-Olen itse tehnyt yleensä jousiin tuplanokin toiseen päähän jotta jousi on helppo virittää viritysnarulla. Uutta jäykkää kaarta on aika kenkku laittaa eka kertaa jänteelle muuten, varsinkin ekakertalaisen.
-Kieli on sujuvaa. Kuvat tarkkoja ja mielenkiintoisia.
-Oisi ainesta vaikka englanninkieliseen käännökseen. Jos kirja lähtee maailmanmarkkinoille, toivottavasti kirjan kuvissa ja tarinassa on suomalaista tatsia. Pihlajajuttu oli siksi hyvä, jenkkiohjeita on jo niin paljo netissä yms.

[Ari Rantala]

Tää on samaa mieltä Simon kanssa siitä, että sivut vaikuttavat kovin "ahtailta" kaikkine kuvineen ja teksteineen. Hieman väljennystä niin näyttää paremmalta. Hyvältä se näyttää kyllä nytkin mutta ainahan voi parantaa