Jousi

[Gargoyle]

Eli ensimmäinen viesti, ensimmäinen kysymys. Näinhän se menee.

Teen ensimmäistä kertaa nuolia ELB:lle. Miten nuolen pintakäsittely kannattaa tehdä: ensin öljy/vaha ja sitten vasta sulitus vai toisinpäin? Tarttuuko liima eli sulka käsiteltyyn puuhun? Mielestäni ei, mutta toisenlaistakin kylillä puhutaan.

Ja vielä: onko jollakulla hihassa yksinkertaista taulukkoa tai laskuria jolla saisi ohjearvot nuolen spinen, pituuden, kärjen painon etc suhteen? Tuntuu vähän siltä, että jousen teko oli yksinkertaisempaa.

Nöyrimmät kiitokset etukäteen. Tästä se lähtee.

[Santtu Risku]

Ite kyllä aina sulittanu ensin, käsitelly sitten. Spineistä en osaa sanoa, varsinkaan mistään taulukoista. Pitäisi perehtyä tohon nulten tekemiseen kans enemmän, vaikka onhan niitä jonku verran tullu tehtyä.

[Joel]

Se spine on aika henkilökohtainen juttu ja riippuu paljolti ampumatavasta; kallistus, ankkuroinnin sijainti. Tietenkin vaistolla ammuttaessa spine pitää saada kohdalleen tähtäyspisteen kanssa. Sitä voi korjata asennolla tietty. Kapea kahva ei aina edellytä "täysin" samaa spineä nuolissa. Vaihteluväli voi olla yllättävänkin suuri nuolien jäykkyyksissä. Mahdollisimman yhtäläinen paino ja muut aerodynaamiset ominaisuudet tällöin tärkeitä.

[Tuomo]

Itse olen aina tehnyt ensin pintakäsittelyt ja vasta sitten sulitus. Pintakäsittely on paljon mukavampaa, kun ei ole sulkia tiellä. Sulat olen liimannut "virallisilla" (Bohning) sulkaliimoilla, jotka ovat pitäneet hyvin. Jos käytät mehiläisvahaa, tms. vastaavaa pehmeää vahapintaa, niin silloin liiman pitävyys voi nousta ongelmaksi. Mutta kokeilemalla se selviää nopeasti!

Nuolten jäykkyydestä, tee sulattoman nuolen testi. ./viewtopic.php?t=3245 Hanki muutama nuoli, joiden jäykkyys on hieman suurempi kuin jousen jäykkyys paunoina. Kärjitä ja nokita ja ammu noin 10 metristä. Jos nuoli vetää oikealle, se on liian löysä (hanki jäykempi varsi tai kevyempi kärki). Jos taas vasemmalle, niin nuoli on liian jäykkä (löysempi varsi tai painavampi kärki). Tämä on siitä hyvä menetelmä, että ei tarvi arvailla ja samaan pakettiin saa kaikki muuttujat ampujan tekniikasta lähtien. Nuolirikkoja tulee varmasti ja edellyttää ylimääräisten testinuolten hankintaa mutta jos aiot ampua vähänkin tavoitteellisemmin, niin et tule katumaan!

[Ari Rantala]

Linkin takaa löytyy AMO ohjeita ja joitakin taulukoita nuolien osalta. Tarkoitettu lähinnä tähtäinhärveleillä ammuttaville mutta soveltamalla saanee jotakin irti myös perinteisemmän nuolen mitoista ja muista arvoista.

www.texasarchery.org/Documents/AMO/AMOStandards.pdf

[J Menna]

Tuukka Kumpulaisen tarkahko kosteuseristystesti määritteli mehiläisvahan parhaaksi kosteuden suojaksi.
Hyviä kokemuksia siitä on piisannut ja olen mehiläisvahaa käyttänyt nuolien pintakäsittelyyn ja siksi kiinnitän aina kaiken muun ensin ja vahan viimeisenä. Juuri tuo Tuomon mainitsema ongelma voi tulla jos koettaa liimata sukia vahapintaan. Lakan ja maalin päälle sulka tarttunee.

Eli nokki ja kärki- koeammuntaa - mahd lyhennys tai kärjen kevennys - sulitus - nyöritys sulkiin - koeammuntaa - mahd. spinen säätö - koristemaalaukset/vahaukset ja lopuksi nuolen koko vahaus.

Näin meillä.

[Gargoyle]

Kiitokset kaikille.

Kauppiaan kanssa asiaa pähkäilimme ja välituloksena on 30" 11/32 seetriä ("45-50 lbs"), sadan grainin kärkiä, sulkia, tarvikkeita. Kasaan max kolme ensin sulatonta ja sitten sulitettua nuolta. Tuuman verran on vielä varaa lyhentää aihiota ja kärkipainoakin voi vielä muuttaa. Hyvällä tuurilla voin aloittaa sarjatuotannon vielä tänä viikonloppuna.

Hyvä löytö tämä foorumi. Kiitokset.

[Gargoyle]

Ja vielä: onko joku kokeillut puulattiavahaa nuolien pintakäsittelyyn? Vahasin sillä nimittäin jousen ja tuli helkkarin kova, vettähylkivä ja kaunis pinta. Myöhemmin yritin yhtä kohtaa hioa enkä saanut naarmua kummempaa aikaiseksi. Piti asetonilla ensin poistaa se vaha ennen kuin pääsi puuhun käsiksi. Osmo puulattiavaha oli kysymyksessä.

Voiko pintakäsittelyllä, kuten kovalla lakalla tai vahalla, pilata nuolen spinen?

[Ari Rantala]