Jousi

[RSS]

http://www.youtube.com/watch?v=2zGnxeSbb3g

[Ilkka Seikku]

No jösses!!!!!!!!!!!!!!!!!

[J Menna]

Speedy on sairaaan nopee!

Eiku Lars Anderssen.
Helminä lopussa kääntölaukaus jossa nuoli ja jousi ovat alun asennossa eri käsissä ja hyppylaukaukset. On sekin kova trikki kun ampuu kolmeen samaan aikaan heitettyyn kiekkoon... Taka Hikiällä oltais ällistytty ku hemmo olisi ollut viivalla kiekkorastilla.

Tämä Skandinaavi? just osoittaa että luullut rajat ovat vain mielikuvituksen ja harjoituksen puutetta. Enimmäkseen harjoituksen.

9 1/2 ku kymppiä ei voi antaa.

[J Menna]

Siel on linkki jossa kaveri ampuu buffernuolillaan. Olisi/on paha tussusodassa tämä Lars. Tarkasti 20-30m metriin ja nopiaan ja hypystä tai asennosta kuin asennosta. Yök.
Korotan arvosanan 10-.
Kun kymppiä ei voi antaa.

[Joel]

http://www.youtube.com/watch?v=yyWMexnvILw

[Jakke]

Olipa tuo Andersonin ammunta vakuuttavaa.

Jakke Lehtinen

[Santtu Risku]

Perhana, ehti ensin linkkinsä kanssa. Juuri katselin netin syövereistä ton. Vaikuttavaa ammuntaa, nyt Hankaniemikin uskoo että Hiawatha on hyvinkin voinut ampua 10 nuolta ilmaan ennen kuin ensimmäinen putoaa.

Noi putoamis ja hyppylaukaukset oli melkosen vaikuttavia, samoin kuin kolmen kiekon pudotus. Luovuus, kuka sano ettei nuolet vois olla vetokädessä?

[Kuhmon Ahma]

Kohta alkavat kehitellä rajoituksia montako nuolta jousimetsästäjällä saa olla mukana metsällä

[M.Reinikainen]

Lopussa oli jousen paunat: 30-35#.. Haluaisin todellakin nähdä edes osan tempuista uudelleen toteutettavan yli 50 kypäsel. Muuten ei mitää valittamista. Hienoja laukauksia kaikki.

[J Menna]

Reinikaine:

[Simo Hankaniemi]

Lasikuitujousi, hiilikuitunuolia. Ja kevyt lapsen jousi. Ei kilpaile samassa sarjassa perinteisten kanssa. Ihailtavan nopea kaveri siitä huolimatta. Kyllä jousen paunamäärällä on merkitystä tosielämässä, varsinkin jos mesotaan "muinaisista taistelutaidoista". Lars ei välttämättä pärjäisi tussosodassakaan puolet hitaammalle kaverille, joka ampuisi 60-paunaisella jousella. Varsinkin jos Larsin pitäisi hakea ensin nuolipuut puskista.

[Santtu Risku]

Pontti kai tässä ei todellakaan ole se, onko jousi minkävahvuinen ja mistä tehty. Nuolillakaan ei ole väliä, paitsi tietty jos on ristinokit niissä.
Pointti oli se, että Lars on "keksinyt" miten voi ampua sairaan nopeasti, kuten entisaikojen kuvaukset kertovat joidenkin miesten tehneen. Ponttina ei ole hehkuttaa Larssia, vaan todistaa se mitä monet on epäilleet.
Jos jousiammuntaa on harjoitettu pikkupojasta lähtien, kasvavat jouset pojan mukana, silloin ko. tyylin harjoittaminen ei pitäisi tuottaa sen kummempia ongelmia.
Ja kyllä, Lars varmaankin pieksisi kaikki tän foorumin jäbät tussusodassa, ellei jäätyisi. Sillä ei ole väliä jousen jännittämisen kannalta että onko se 30 paunanen hiilikuitu/lasikuitu vai 30 paunanen puujousi, kunhan veto pysyy määrämitassa.

[Hannu]

[Kuhmon Ahma]

[Ilkka Seikku]

Veikkaan että engelsmanni olisi ampunut ylipitkältä matkalta kaksi tai kolme nuolta poukkoilen kohti etenevää Larssia ensin reilusti ohi ja sen jälkeen olisikin engelsmanni kaatunut elottomana maahan kun parin sekunnin sisällä olisi muuttunut nuolityynyksi..

[Juri]

[Kuhmon Ahma]

Käyttääkö tuo kaveri nipistysotetta? Se selittäisi osaltaan jousen löysyyden

[suomialex]

Peukalovedolta näyttää... Kun on noin kevyt jousi niin eitarvitse edes peukkurengasta. Noi kaikki nuolenpitotekniikat mitä videolla näytettiin on peruskamaa kys. Ammuntatyylillä mutta vaatii ihan sikapaljon toistoa että saa tahdin noin rivakaksi. Mutta toisaalta mikä jouskalla ampuessa ei perustuisi toistoon.

[Simo Hankaniemi]

Larsin pelleilyllä ei ole mitään tekemistä "muinaisten taistelutaitojen" kanssa. Sen enempää kuin sirkusratsastajan esityksellä on tekemistä muinaisen ratsuväen taistelutaitojen kanssa. Varsin huvittava oli kohta, missä mainitaan "muinaisen ratsusotilaan" kyenneen ampumaan Pelle-Larsin tyylillä nuolia jopa hevosensa kaatuessa. Siis täysissä varusteissa, 70-120 -paunaisella jousella, hevosen selästä putoamisen aikana.

Nuolia ei kannettu rajattomia määriä, vaan yleensä muutamia kymmeniä kun taistelu saattaa kestää päivän. Joitakin poikkeuksellisia hektisiä tilanteita lukuun ottamatta joutuu miettimään aika tarkkaan, milloin ja mihin nuolensa sijoittaa, jos haluaa ampua koko taistelun ajan, eikä vain 10 sekuntia sen alussa. Lakota-soturi Dewey Beard ampui Little Big Hornin taistelussa 25.6.1876 tasan yhden nuolen, ja se osui.

[Ilkka Seikku]

En mä nyt ehkä pelleksi tätä Larsia mollaisi..
Jos nyt oikeen miettii jotain tasangolla käytävää "avomaasotaa", niin tuohon Larsin nopeaan ampumiseen kun vielä yhdistäisi erinomaisen ratsastustaidon, niin olishan se melkolailla epämiellyttävä kokemus ylväimmällekin inkkarille, kun muutama kymmenen samaan tapaan tulittavia ratsumiehiä suihkii ympärillä.. Vaikka olisi vain 20 paunaa jousessa!

Se että voiko tuollasella kevyellä jousella nopeasti ammuskelua verrata johonkin vahvemmalla jousella ammuskeluun on ihan eri juttunsa. Mun nähdäkseni ei voi, mutta ei kai se nyt Larsin auvan häkellyttävää ampumanopeutta pelleilyksi tee..? Mulla tuo ainakin antaa lisää uskoa siihen että mitään yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ampua tai tehdä ylipäänsä mitään, ei voi kukaan määrätä. Aina löytyy joku joka vetää paremmin, nopeammin ja kovemmin.

[pyssymies]

Ihan vastaavaan nopeuteen ei varmasti pääse 60 paunaisella jousella, mutta sanoisin kyllä, että se on miehen voimista kiinni. Meitä kun on ja on aina ollutnormimiehiä ja sitten on niitä helevatan vahvoja sekä nopeita.

[alphaburner]

Itse olen ampunut melko paljon 3-4xvkos,noin 100 ls kerralla 62 ja 65 paunaisilla,58 tuumaisella ja sit tuolla sarvijousella,ja ei se aika kyllä mene vetoon,vaan siihen nuolen asettamiseen jänteelle,joten suurempi merkitys on oppia nopea ja toimiva jänteelle asetus kuin jousen jäykkyys..
ja kyllä sillä 30 paunaisellakin aika kivasti lentää,ja varmaan uppoaa suojattomaan kehoon ikävän syvälle..

[J Menna]

Joo, en minakaan Larssia pelleksi nimittelisi, vaikka videossa oli juuri tuo ampuminen hevosen katuessa...

Jos paunoja lisattaisiin jouseen 50 paunaan asti olisi kaveri silti varmasti nopeampi kuin kukaan tietamani Suomalainen ja reilusti.

Ja pointtina oli juuri nyt nopeus. Siksi nuo valineet.
Ovathan pituusamuntajouset ja nuolet varsinkin, hyvin erilaisia kuin metsastysvermeet, tauluvermeet jne... Nyt esittelyssa oli tale kaverile sopvin kalusto maksimaaliseen nopeussuoritukseen.

Ja on se vakuuttava. Ei muuta kuin vastaava kalusto kouraan kokeilemaan.
Vierahtaa varmasti se kaksi-kolme vuotta treenatessa ennen kuin 10 nuolta irtoaa maalin alle viidessa sekunnissa.
Se on taman tempun juju.
Nopea ammunta.

[Varjaagi]

Piti ihan katsoa tuo Larssin pätkä kun se on näköjään herättänyt näinkin runsasta mielipiteiden vaihtoa - henk.koht. nopeusammunta jousella ei kiinnosta pätkääkään. Mikäs siinä, joku kasvattaa orgideoita, joku kerää tulitikkulaatikoiden etikettejä, joku entisöi autoja, joku juoksee maratoneja, joku viilettää jäällä polvihousut jalassa ja keppi kädessä, joku katselee tähtiä ja mitä sitä nyt kaikkea näennäisesti järjetöntä voikaan harrastaa. Mutta siitä huolimatta kyllä Larssille täytyy antaa tunnustukseksi kunnon "iso käsi".

[Simo Hankaniemi]

Kuten jo totesinkin, en väheksy Larsin nopeutta sinänsä. Se on samalla tavalla vaikuttavaa kuin se, että joku tanssii vaijerilla 10 m korkeudessa tai ratsastaa hevosella käsillään seisten. Taistelutaidot ovat kuitenkin aivan eri asia. Tästä on paljon sekaannusta. Monet ihmiset nimittävät myös erilaisia 1900-luvulla kehitettyjä tyhjän käden kamppailu-urheilulajeja "taistelutaidoiksi", mitä ne eivät ole. Moni mustan vyön karateka on saanut rumasti turpiinsa elämänsä ensimmäisessä oikeassa taistelussa, missä ei noudateta minkään urheilulajin sääntöjä eikä periaatteita.

Jousitaistelijan pitää pystyä ampumaan jäykällä jousella, nopeasti ja tarkasti. Ja kyettävä pysymään viileänä vihollisen tulituksessa, reagoimaan nopeasti taistelukentän tapahtumiin ja käyttämään hyödyksi taktiset edut. Siihen on pitkä matka siitä, että pelkästään ampuu nopeasti 30-paunaisella jousella kevyitä ja ohuita hiilikuitunuolia.

[Hannu]

Ja jos on uskominen asiantuntijoita, veto jää nopeassa ammunnassa lyhyeksi, jolloin oikea paunamäärä lienee parinkympin tienoilla...
Ei tuolla taistelukentällä paljon tuhoa saa aikaan...

[Ilkka Seikku]

[jkekoni]

Tossa jousessa ei ollut napsahtavaa nuolihyllyä eikä mitään vastaavaa mitä ei ole perinteisemmässä, joten en näe mitään syytä miksi asianomainen ei olisi kyennyt aivan samaan tulinopeuteen lyhytjousella ja puunuolilla, kaaret olisivat tietenkin olleet hieman enemmän kaarevia.

monta nuolta ilmaan samaan aikaan taas riippuu siitä kuinka suuren lähtönopeuden saa jousella. Tässä moderni jousi ja ennenkaikkea kevyt moderni nuoli auttaa. Jos sivuutamme ilmanvastuksen, niin aikaa suoritukseen saa suhteessa ensimmäisen nuolen lähtönopeuteen. Jokaisen laukauksen voi ampua hieman lyhyemmällä vedolla kuin edellisen.

Ilmanvastus lyhentää aikaa hieman, sillä nuolen nopeus hidastuu matkalla ylös enemmän kuin matkalla alas. (paitsi jos on laskuvarjo tai vastaava)

Hyvä sarvijännejousi on kohtuullisen tehokas vain järeänä (pituusammunta 900m ottommanien ennätys vs 1200m hiilikuidulla). 40# sarvijnnejousi ei ole koskaan tehokas. Voidakseen skaalata 120# jousen 40# jouseksi sitä pitäisi kavetaa 2/3 kauttaaltaan. Jos leveys on taipuvassa lavassa 30mm niin se ei ole mahdollista ilman että jousi rupeaa taipumaan sivuttain. Hiilikuitujousen voi tehdä tehokkaaksi myös kevyenä.

[Santtu Risku]

En ymmärrä Hankaniemen dissausta. Eihän Lars ole missään vaiheessa videoitansa väittänyt olevansa sotataitoja omaava henkilö. Hän vain halusi testata että kykeneekö ihminen ampumaan samalla tavalla, kuin ammoisten aikojen kirjoituksissa mainitaan. Ja todisti että kyllä pystyy.
Jos pikkupojasta asti jousihommia treenaisi joka päivä, ihan käytännössä niin parinkympin puolivälin tienoilla raavas jousitreenattu mies varmasti kykenisi ampumaan sotajousella yhtälailla kun lars ampuu nyt noilla "lastenjousilla".
Lastenjousista kun tuli muuten puhe, niin 30 paunaa ei kyllä ole enää lastenjousi. 30 Paunaa riittää jo peuranmetsästykseenkin. Hankaniemi itse korostaa joissain kirjoituksissaan että erittäin pienitehoinenkin jousi on tappava oikeanlaisella nuolella. Tiedän kyllä että kun on haarniskat päällä niin se ei enää riitä mutta blaablaa. Ja dissaus hiilikuituvehkeistä, mitä ihmeen väliä sillä on tämän nopeusammunnan kanssa? Aikanaan hyvin tehty jousi ja siihen oikeanlaiseksi tehdyt nuolet antaa kyllä ihan yhtälailla hyvn tuloksen kuin tämänpäivän sarjatuotantohiilikuidut.
Ja tarkoitushan ei taistelussa olekaan ampua sitä nuolivarastoa hetki tyhjäksi, mutta tohinassa ja tiimellyksessä se taito tuskin on pahasta että saa kolme nuolta lähtemään noin sekunnissa.

[Varjaagi]

Larssi olisi taatusti pitelemätön tappokone myrkkynuolilla mitä tahansa muinaista armeijaa vastaan

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Jakke]

Mielenkiintoinen keskustelu, joskin Larsin kykyjen vähättely on hapanta.

Lars ampuu yli 60 metriä tavattoman tarkasti 35 (ei 30) paunaisella jousellaan puolen sekunnin tulinopeudella ja pystyy samalla muuttamaan ammunnan suuntaa vastustajan liikkeiden mukaisesti, eikö vain? Tekee mieleni väittää että hän voittaisi vaivattomasti kenet tahansa hitaammin ampuvan, riippumatta jousen jäykkyydestä. Joko tykittäisi sarjan tuolta matkalta tai kävelisi rauhallisesti suuntaa hieman vaihtaen parikymmentä metriä lähemmäksi ja sitten lasottaisi. Vastustaja kerkiää ehkä väistää pari nuolta, mutta sitten tulee noutaja. Veikkaukseni on että vastustaja kerkeäisi ampumaan korkeintaan yhden nuolen. Kuudenkymmenen metrin matkaan siltä taittuisi yli sekunti, eli väistäminen olisi helpohkoa, tosin tuskin edes tarpeellista.

Kuvasta myös näkyy, että halutessaan Larsin vetopituus on melkoinen. Tämä voi tarkoittaa että todellisuudessa jousen paunat nousevat päälle 40 paunaan. Termi "lapsen jousi" on muutenkin harhaanjohtava.

Minusta tässä pätkässä hienosti osoitetaan, että jousella pystyy ampumaan häikäisevän nopeasti ja tarkasti. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, vaikka hienoja suorituksia olen nähnyt ennenkin.

Aivan eri asia olisi sadoista ampujista lähtevä nuolisade. Sille tällä tekniikalla ei pärjää. Mutta sehän tässä keskustelussa ei ole aiheena.

Jakke Lehtinen

[Santtu Risku]

[Ilkka Seikku]

[quote="Simo Hankaniemi"]

[Varjaagi]

aikas hedelmätöntä...

Mutta.... mahdollisen mustelman pelko taitaa olla hieman eri asia kuin todellisen kuolemanpelko ja vieläpä tuskallisen sellaisen... Meinaan ettei kenelläkään elävällä suomalaisella ole taatusti jousiTAISTELUkokemusta.

Sen sijaan monella on varmasti jousiOTTELUkokemusta on varmasti monella ja siinähän ei pelätä kuolemaa vaan naarmaisuja ja ehkäpä kilpailullista pientä häpeänpoikasta...

Harkitkaa edes paskanjauhamisen lopettamista...

[Santtu Risku]

Älkääs nyt hiiltykö, tämän foorumin parhaita puolia on mielestäni se, että asian voi sanoa suoraan eikä tarvitse kierrellä ja vihjailla nätisti kaikkien käytösetikettien mukaan. Ei pitäisi tällaisesta keskustelusta kenenkään ottaa hernettä nenäänsä. Ihan asialinjallahan tässä ollaan, näkemyserot kuuluvat asiaan.

[Simo Hankaniemi]

Jousitaistelu ja -ottelu eroavat sikäli, että edellisessä käytetään tappavia tai ainakin haavoittavia kärkiä. Jälkimmäisessä kärkiä, jotka todennäköisesti eivät tapa (murtuneita sormia, kallonmurtumia, silmävammoja, kivuliaita osumia sukupuolielimille, yksi kuolemantapaus).

Spekulointi Larsin suorituksilla jousitaistelussa tai -ottelussa on yhtä turhaa kuin spekuloida sillä, miten joku sirkusratsastaja pärjäisi oikeassa ratsuväkitaistelussa tai vaikka asiallisissa hevosturnajaisissa. Yhtä hyvin voisi spekuloida silläkin, miten Toni Poikolainen pärjäisi jousimetsällä jos hän lähtisi jousimetsälle, tai voittaisiko Hämähäkkimies Batmanin.

Toivotan kaikki jousisodan ja jousiottelun asiantuntijat ja muut kiinnostuneet ottamaan osaa, kun todennäköisesti keväällä järjestämme seuraavan leikkitaistelun. Jousen pitää olla primitiivinen ja nuolien puuta. Jousen paunamäärä on rajoitettu 40 paunaan, jotta kaikilla on samat mahdollisuudet.

[Tuukka Kumpulainen]

Kunto ja kyky tuppaa olemaan lajissa kuin lajissa todella lajispesifiä. 35-paunaisella jousella ampuminen on eri laji kuin 135-paunaisella jousella ampuminen. Lars on valinnut lajinsa. Se, että Lars ampuu 35-paunaisella jousella valtavalla nopeudella tarkkuuttaan menettämättä ei todista, että Lars kykenisi tekemään sotajousen kanssa yhtään mitään. Ei se todista myöskään sitä, että ei kykenisi, mutta eiköhän Lars ammu päivät pitkät juuri sillä jousella, millä ampuu 'Tube-videotkin. Uskon, että jo 70-paunainen nuoren pojan sotajousi sotkisi Larsin viimeisilleen tuunatun tekniikan ihan totaalisesti, ihan kuten maailmanluokan viulistin suoritus hajoaisi, jos joku löisi käteen normaalia pikkasenkin isomman viulun.

Etunojapunnerrusten maailmanennätys on jotain 11 000 toistoa. Ne 56-kiloiset jännekimput, jotka tekee punnerruksen toistoennätyksiä liikemäärän varassa nykien eivät pärjää yhdellekään voimanostajalle penkkipunnerruksessa, vaikka liike on lähes sama ja lajispesifi potenssi luokkaa yli-inhimillinen.

Olisi valtavan mielenkiintoista, jos Lars innostuisi varhaiskantaisesta komposiittijousen käytöstä ja kokeilisi tosissaan, miten hyvin 135-paunaisen sarvijousen ja takokärkiset bambu-/mäntynuolet saa toimimaan. Nyt liikutaan Cool stunt, but what's the relevance? -osastolla.

[alphaburner]

Totuus nyt kuitenkin on että lars ampuu jousellaan aivan hiton nopeasti ja tarkast,ja 60m osuu hyvin ja nopeasti,ja en usko että kukaan meistä pärjäis larsille samalla jousella...tai edes 50...
Ja varmaa on että läpäisee riittävästi 60m leikkurilla...
ja soveltuvuus taistellun riippu maastosta,ja siitä ampuuko vastakkain 2,100,vai 1000 miestä...
Läheltä olis monella metsämiehellä ehtiä ruuti asellakaan larsin nopeuteen ja tarkkuuteen..

[pyssymies]

[Knish]

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllä, oikea sotajousi on noin satapaunainen ja siitä eteenpäin. Tämä on asia, joka on valjennut meille pullan pöhöttämille postmodernisteille vasta viime vuosina. Maailmassa on kaksi suurta sotajousiaineistoa, jotka on käyty analyyttisesti läpi: kaikkien tietämän Mary Rosen sotalaivahylyn pitkäjouset ja Topkapin palatsin komposiittijousikokoelma, Euroopan äärilaidat 1500-luvulla edustettuina. Läntisten ja itäisten sotajousten jäykkyydet lähtevät noin sadasta paunasta, jäykimmät jouset ovat noin 180-paunaisia. 130 - 140-paunainen on semmoinen elämänsä kunnossa olevan ammattijousiampujan työkalu.

Englantilaiset ja turkkilaiset ovat pieni siivu maailman jousikansoista. Mutta myös kiinalaisista mantsujousista on mitattu 100+-jäykkyyksiä, persialaisten aikalaislähteiden jousiluokitukset antavat vaihteluvälin 80 - 160 paunaa, aikalaiskuvaukset sotataitoisten aboriginaalien jousista esittävät samanlaisia arvioita ym. ym. Oma lukunsa ovat erityiset voimaharjoittelujouset komposiittijousten käyttöalueella, näiden jäykkyydet olivat noin 200 paunaa. 200-paunaista jousta kiskomalla 130-paunaisen käyttö alkoi tuntua passelilta.

Lähempää kotoa voi todeta, että maailman ainoan kokonaisena säilyneen skandinaavisen viikinkijousen jäykkyys oli noin 130 paunaa. Rautakauden lopun nuolenkärjet ovat läpi Fennoskandian niin raskaita, että satapaunaiset jouset ovat olleet varmuudella käytössä. Jokainen voi kokeilla, miten hyvin 25 grammaa (400 gr.) painavalla kärjellä varustettu, 10 mm paksu nuoli lähtee 60-paunaisesta jousesta ja miten se lähtee 100-paunaisesta jousesta.

Kun Pope, Young, St. Charles ja kumppanit loivat nykyaikaisen jousimetsästyksen perustan noin 90 vuotta sitten, he totesivat, että rivakasti harjoitteleva jousiampuja voi päästä sinuiksi 80-paunaisen jousen kanssa. Suurin osa pioneereista ampui ja metsästi tätä kevyemmillä jousilla, teho todettiin riittäväksi. Oli ihan perusteltu uskomus, että keskiajan ja esihistorian jousimiehet eivät varmastikaan voineet ampua sen jäykemmillä jousilla kuin hyvin syöneet ja treenanneet nykyajan jousimiehet. Näitten jousten ja niitä seuranneiden jousten käyttötarkoitus ja -konteksti olivat kuitenkin tyystin toiset kuin muinaisina aikoina.

Pope, Knish, Kumpulainen ja muut eivät syntyneet ja kasvaneet kulttuurissa, jossa jousi on yhteiskunnan tärkein kaukoase. Päästäkseen jyvälle muinaisesta realiteetista on visioitava maailma, jossa koko populaation kovimmat jätkät ottavat neljävuotiaana jousen käteen eivätkä lopeta koskaan. Yhteiskuntaa, jossa miehen mitta on jännittää jäykkä jousi ja panna nuoli maaliin, jossa testosteroninkatkuiset teinit kisaa siitä, kuka kesyttää ensimmäisenä sotajousen. Jousikulttuuri oli muinoin massakulttuuria, ja sillä oli massakulttuurin volyymi, vetovoima ja potentiaali. Nyky-yhteiskunnassa jousiammunta on marginaalisista marginaalisin vapaa-ajan harrastus, jossa rankasti de-valikoitunut, koulimaton aikuisporukka käyttää jokusen tunnin viikossa jousella ampuakseen, jos sitäkään. Kuinka kovia jousimiehiä meillä olisi, jos lätkäammattilaiset, keihäsammattilaiset, haulikkoammattilaiset olisivat kaikki jousiampujia ja yhteiskunta olisi rakennettu tekemään kansalaisista jousiammattilaisia alakouluajoista alkaen?

Tästäkin huolimatta viime vuosina on osoitettu ihan käytännössä, että kuka tahansa päivittäin treenaava sotajousiampuja voi ottaa 130-paunaisen jousen haltuun. 60 tai 80 paunaa ei olekaan sellainen raja kuin sen pitkään uskottiin olevan. Omalta osaltani totesin muutama vuosi sitten, että pelkkä punttien kanssa pelaaminen riittää siihen, että 110-paunaisella pitkäjousella voi ampua kymmenkunta hallittua laukausta peräkanaa. Alkeellisella treenillä sai alkeellisen sotajousiosaamisen. 60-paunaisella jousella ampuvalle nykymetsästäjälle voi olla kova pala uskoa, että ennen vanhaan jouset olivat kaksi kertaa jäykempiä. Harrastelija ja ammattilainen ovat vaan eri otuksia. Kokeilla voi vaikka, miten pitkälle miesten keihäs lentää ja verrata sitä keihäänheittäjän kaariin. 60-paunainen jousi oli sotajousikulttuuriin kasvaneille ihmisille lelu, kuten johtava aasialaisten komposiittijousten tutkija ja rakentaja Adam Karpowicz luonnehti. 70-paunainen siis käy nuoren pojan ensimmäiseksi sotajouseksi, kuten mainitsin.

Muinaiset porukat eivät käyttäneet 130-paunaisia jousia silkan machoilun nimissä. Jousen oli heitettävä nuoli yhtä kauas ja lujaa kuin vastapuolella, mielellään kauemmaksi ja lujempaa. Jousella ei täytynyt ampua nuolta läpi alastomasta peurasta 25 metrin päästä vaan ampua nuoli metallihaarniskasta läpi 125 metrin päästä. Ei onnistunut alle satapaunaisella jousella.

Jätän Simolle kommentoitavaksi myytin 45-paunaisista apassien sotajousista.

[Varjaagi]

Taatusti täyttä totta - aikakaudet ovat erit ja niin myös niiden asettamat vaatimukset. Lueskelin joskus muinoin mongolien jousimiehistä kertovaa kirjaa. Siinä oli aika seikkaperäisesti kerrottu jousiampujan tie naperosta kelvolliseksi jousiampujaksi. Jopa fyysinen ulkomuoto kertoi kuka on kunnon jousimies - vartalo muokkaantui vuosikymmenten harjoittelun myötä hieman toispuoleiseksi. Kirjan mukaan käytössä oli kahdenlaisia nuolia - tusinatavaraa nuolisateisiin ja sitten varsinaista snaipperikamaa. Ja sehän onkin oikeastaan aika selvä juttu koska isossa taistelussa saattoi kulua kymmeniätuhansia nuolia - kukas ne kaikki olisi kyennyt sovittamaan erikseen jokaiseen jouseen hyvällä sulituksella ja varsien barreloimisella?
Kirjan vai olisko se ollut peräti vaatimaton suomennos kopioituna lukemisesta on aikaa kolmisenkymmentä vuotta eikä minulla ole hajuakaan sen tekijästä.

Mutta siitä huolimatta Larssi on sairaan nopea sälli...

[Kuhmon Ahma]

Apassien sotimistyyli kai poikkesi radikaalisti englantilaisten ja mongolien tyylistä ja mahdollisesti vastassa ei ollut järeästi haarniskoitu vastustaja.

[Simo Hankaniemi]

Mihin perustuu puhe "apassien 45-paunaisista sotajousista"? Missä on nähtävänä apache-jousi, jota aikamies on todistettavasti käyttänyt sodassa ja jonka paunamäärä on 45?

Apachet käyttivät jousia sodassa hyvin satunnaisesti sen jälkeen, kun makasiinikiväärit yleistyivät 1870-luvulla. Jouset olivat sen jälkeen lähinnä nuorten poikien aseita, joilla sodassa ammuttiin tulinuolia meksikolaisten olkikattoihin. Lisäksi jousilla kyllä edelleen metsästettiin, pienriistaa ja kauriita.

Suurin osa museoissa olevista jousista on kerätty 1900-luvun alkukymmenillä, eikä niihin liity juuri mitään dokumentaatiota. Pääsääntöisesti nämä jouset eivät ole koskaan sotaa nähneetkään. Ja monia ei ole ilmeisesti käytetty lainkaan, koska niissä ei näy mitään käytön merkkejä. Tästä huolimatta monet säilyneet jouset näyttävät pirun jäykiltä sellaisen silmään, joka on tehnyt juuri vastaavanlaisia aseita.

Kun Pope teki "jousitutkimuksensa" 1920-luvulla, hänellä oli sekalaisen aineistonsa joukossa muistaakseni yksi apacheille attribuoitu jousi, jonka paunamäärä oli 28 paunaa. Tämän perusteella hän sitten teki päätelmän, että jaahas, apache-jouset olivat siis tällaisia. Jousi saattoi olla 7-vuotiaan ase. Minulla on 22-kaliberinen Geco-karbiini vuodelta 1919, jollaisia suojeluskunnissa käytettiin ampumaharjoitteluun. Joku ulkomaalainen voisi sen perusteella tehdä päätelmän, että tällaisia olivat siis suomalaisten kiväärit Talvisodassa.

Vaimoni käyttää muutaman kerran vuodessa 44-paunaista jännejousta ja nykäisee sen helposti täyteen vetoon, vaikka ei käytännössä harjoittele ollenkaan. Tänä vuonnakaan hän ei ole ampunut varmaan sataakaan nuolta. On täysin absurdia uskoa, että ammattitappaja riskeeraisi henkensä käyttämällä sodassa jousta, jollaista valkonaama-nainenkin pystyy käyttämään ilman juuri mitään treeniä. Kun vastapuolelta on odotettavissa nuolia ja musketinkuulia.

Apachet eivät esim. 1800-luvulla ryhmittyneet tasamaalle rintamaksi ampumaan nuolia kohti vihollista, vaan sodankäynti oli pääsääntöisesti väijyttämistä. Mutta kyllä siinäkin nuolta täytyy pystyä tehokkaasti sylkäisemään reilusti pidemmälle kuin 20 m. Bourke kertoo eräästä väijytyksestä, mihin hänen osastonsa joutui. Apachet ampuivat silloin nuolia 150 jaardin etäisyydeltä.

[Hannu]

Atarnilla on Larssista ollut myös juttua, joten sieltä vapaasti lainattuna:

Yleensä sotatilanteessa ei käytetty noin nopeaa tekniikkaa, nuolia oli se 3 kädessä.

Kevyellä jousella ja tuollaisella huippunopealla tekniikalla viihdytettiin isoja pomoja ja näytettiin taitoja.

Larssilla on myös ilmeisesti modatut nokit?

Todistettavasti sotajouset on kaikkialla olleet mieluummin yli-, kuin alle 100#.

Nämä siis asiantuntijoiden ajatuksia...

[Knish]

[Simo Hankaniemi]

[Jakke]

Moi vielä,

Minua tämä keskustelu on jäänyt vielä hieman vaivaamaan ja siksi palaan siihen uudestaan. Kysynkin Simolta kahta asiaa:
Miksi Larsin suorituksella kamppailussa ei kannata spekuloida? Toistan väitteeni, missä mainitsin että hän mielestäni voittaisi hitaamman mennentullen.

Toiseksi kysyn, pysytkö sanojesi takana, missä hieman epäsuorasti väität, että voittaisit hänet, jos ammut jäykemmällä jousella.

Keskustelu eteni intiaanisotiin, haarniskoihin, nuolisateisiin..., mitkä sinänsä ovat mielenkiintoisia asioita. Mutta ne jättivät Larsin suorituksen arvioinnin varjoonsa ja jätti keskustelun auki.

Jouskariterveisin,

Jakke Lehtinen