Jousi

[Rakonczay]

Uhkasin laittaa kuvia uudesta treenimestastani. Tässä niitä nyt tulee

[Tuomo]

Komea on talo! Milloinkas tuo on rakennettu?

Onko tuossa kahdella suunnalla vapaata tilaa, eli ei naapureita?

[Lehtis]

Hienoa! Tulevien vuosien askareet varmistettu perinneomakotitalon muodossa.

[Rakonczay]

Talo on rakennettu 1922.
Yksi rajanaapuri on. Toisella puolella on Kuusaan ja Voikkaan välinen tie. takapiha rajoittuu isoon ammattikoulun ja urheilukeskuksen puistoon.

Pientä askaretta on tosiaan jo tehty ja pitkän tähtäimen listalla on vaikka kuinka lisää.

[heikki]

Onnittelut! Kivan näköinen paikka.

[Lehtis]

Ja kun uhkaa huveta tekemiset, jostain Kymijoen varresta sauna- tai kesämökkitontti...

[Varjaagi]

Kivijalasta päätellen kysymyksessä voi olla alunperin jokin valtion tai suurkonserni/laitoksen rakennuttama hirsitalo. Onko sinulla tietoa talon historiasta?

Taloa on joko peruskorjatttu jossakin välissä laajasti ja oikeaoppisesti tai sitten aikaisemmat omistajat ovat olleet poikkeuksellisen huolellisia talonpitäjiä ja pitäneet siitä kunnolla huolta aikaa, vaivaa ja kustannuksia säästämättä.

Ei muuta kuin onneksi olkoon hienosta talosta ja jatka talonpitoa samaan malliin!!!

[Rakonczay]

Voikkaan paperitehtaan teettämä talo...
Joo kaikkee puuhommaa on tiedossa.

[Ari Rantala]

Ryhdikkään näköinen talo ikäisekseen. Uusi katto, ehjä piippu ja hyvä maalipinta. Ikkunatkin näyttäisivät uusituilta. Ulkoisesti näyttäisi siltä, että puuhastelun voi keskittää laajahkoon piha-alueeseen pyknäämällä taustoja ja pitämällä viidakon kurissa. Päältä ajettava leikkuri on sitten ihan must noinkin laajalle piha-alueelle. Mieluiten sellainen etuleikkurimalli jolla pääsee kätsästi pöpelikköjen juureenkin.

[Iivana]

Hieno talo, miellyttää ainakin minun silmää. Hakkaa nykydesignin mennen tullen.
Toivottavasti sisustuskin on tehty kokonaisuuteen sopivasti?

[Juha]

Tuolla tiuksellahan vois jo ottaa pikku elukkakytiksetkin, ei tarvis mennä merta edemmäs kalaan.....

[Rakonczay]

joo mielenkiinnolla odottelen että ilmestyykö hankeen rusakon jälkiä. Yksi näköhavainto on 100 m päässä pihasta.

[Juha]

Elä turhaan oota ku laita ilmestymään Pikku ruokinta sinne ysyvän lumen aikoihin niin alkaa jälkee tulla, ei ne tarvi kun kourallisen pari kauranjyviä niin hakeutuvat kyllä murkinalle. Tai vaikka vaan lintujen ruokintapisteen, tossa vanhempieni luona majailee pari suurikokosta rusakkoa kun napostelevat mitä lintulaudalta tippuupi maahan....vähän kutittelisi kyllä käydä "moikaamassa" rusakkoja.

[Rakonczay]

Sain torstaina Tuomolta uuden Bambu-Bulletwood jousen ja pitihän sitä lähteä kokeilemaan. Pakkasta -7 ja tuisku maalin suunnasta vastaan.

Jousi on jopa parempi heittoinen kuin edellinen Tuomon minulle tekemä jousi. Priminuolisetti vie kuvan mukaan vähän vasemmalle. Ehkä hieman jäykemmät muovinokkinuolet pitää hyvin keskilinjan. Tämä eka testi oli 18 metristä.
Seuraavaksi kokeilin yhden setin 40 metristä. Kaksi nuolta yli pakan ja kaksi taulun yläreunassa. Pakka näkyy kuvassa taaempana. Yritin ottaa tähtäyksen 40:stä pakan yläreunaan ja nuoli vei suoraan sinne. Kuvittelin että nuoli putoaa tolla matkalla tähtäyspisteestä 20-30 cm mutta niin ei käynyt.

[Rakonczay]

Edellisestä jäi pois oleellisia tietoja: uusi ja vanha jousi ovat molemmat 45-46# 28" ja nuolet 50-55#

[pyssymies]

[Rakonczay]

Joo niin mullakin oli ennen kuin Tuomo alkoi tehdä noita hirveitä tykkejä joista nuoli lähtee vihasesti liikkeelle.

[Tuomo]

Tästä on ollut aiemminkin juttua, mutta nuolen jäykkyyttä ei kannata valita minkään ikivanhan nyrkkisäännön perusteella. Se saattaa toimia, jos kahva on ylileveä, jousi laiska ja osumatarkkuudella ei ole niin väliä.

Ampukaahan nyt muutama sulaton nuoli, niin näette millaisia nuolia jousenne oikein haluaa. Siihen, miten nuoli käyttäytyy, vaikuttaa moni muuttuja, kuten jousi, ampuja ja nuolen parametrit, joten yhtä ja yleispätevää sääntöä on mahdotonta antaa. Esimerkiksi sisäammuntanuoleni ovat jäykkyydeltään 62 # ja ulkonuolet 40 # - kummankin sarjan sulaton nuoli käyttäytyy samoin. Jäykkyyseron syynä on tietenkin se, että nuolet ovat aivan erilaiset! 38-paunaisella ammun...

Rane on ampunut sen verran paljon, että osaa ihan näppituntumalta sanoa, mikä toimii ja mikä ei. Eli kokemus on johdattanut valitsemaan riittävän jäykät nuoliaihiot.

[pyssymies]

[Lehtis]

Tuo nuolen jäykkyyden arvohan on ilmaistu vastaamaan 28 tuuman vetoa. Sama tikku lyhyemmällä vedolla käyttäytyy jäykkänä ja pitemmällä notkeana. Tuuma lisää tai pois vedosta vastaa karkeasti 5 paunaa lisää tai pois nuolen jäykkyyteen.

Sitten 125 gr kärki vs. 100 gr kärki vastaa myös karkeasti 5 paunan näennäistä muutosta nuolen jäykkyyteen; kevyempi kärki = jäykempi nuoli. Tässä täytyy myös muistaa nuolen painopisteen muutos, kun kärjen paino muuttuu.

Kolmanneksi kookas 5 tuuman sulitus "jäykistää" myös nuolta 4 tuuman sulitukseen verrattuna vastaavasti sen karkean 5 paunaa.

Neljänneksi, lisäämällä nuoleen pituutta, se notkistuu taas 5 paunaa per tuuma. Tässä on vielä huomattava, että "yli"pitkä nuoli yhdessä pitkien sulkien kanssa rauhoittaa nuolen lennon nopeasti ja ainakin omalla kokemusella ovat helpompia ampua, kuin juuri vetopituuteen katkotuilla nuolilla, joilla laukaisuvirheet helposti korostuvat. (Ammun itse mieluummin hieman raskaampia pitkähköjä nuolia riittävän vahvalla jousella, kuin kikkailen keventämällä nuolia äärimmilleen... )

Kun mukaan otetaan vielä jousen kahvan paksuus, eli paksumpi kahva vaatii notkeamman nuolen, kuin kaposampi, puhumattakaan ikkunallisesta jousesta. Alkaa muuttujia olla aika paljon...

Nyrkkisäännöthän kertovat, että 28 tuuman vedolla kannattaa ottaa yksipuiselle jouselle 10 paunaa jousta keveämpi nuoli (11/32", 125 gr kärki, 4" sulat tai 5/16", 100 gr kärki, 3" sulat), ikkunalliselle ja/tai laminoidulle jouselle jousen kanssa saman vahvuinen nuoli ja vastakäyrälle tai hyvälle reflex-deflex-jouselle 10 paunaa jäykempi nuolivarsi. Lähtemällä tästä liikkeelle ja yhdistelemällä noita edellä mainittuja juttuja, löytyy se sopiva yhdistelmä ennen pitkää.

[Tuomo]

Pieni täsmennys Esan hyvään tietopakettiin. Vetopituudella ei ole mitään merkitystä, vaan nuolen pituudella. Jos jousen jäykkyys on vaikkapa 50 paunaa 20 tuuman vedolla ja toisen jousen 50 paunaa 30 tuuman vedolla, niin samanlaiset nuolet toimivat noissa periaatteessa samalla tavalla (jos jouset ovat siis muuten identtiset). Usein vain ampuja tekee nuolistaan vetopituuden mittaisia, joten siksi lyhyen vedon jousissa riittää notkeampikin aihio.

Jos minulla olisi valta, niin poistaisin koko puunuolten ihmeellisen jäykkyysmäärittelyn, joka perustuu paunoihin. Siirtyisin modernien nuolen määrittelyyn, jossa nuolen jäykkyys ilmoitetaan suoraan taipuman perusteella. Se olisi paljon selkeämpää, helpompaa ja yksinkertaisempaa. Ei olisi mitään sekoilua paunojen kanssa, joilla ei mitään yhtymäkohtaa todellisuuteen. Ne ovat jo ihan järjesvastaisiakin - miten ihmeessä nuolen jäykkyys voi olla vaikka 40 paunaa???

[Jakke]

Moi,

Jotta Esan hyvä sepustus ei olisi liian yksinkertainen... Joissakin maissa "ylipitkä" nuoli on kielletty. Perusteluna on ollut, että se ei kuulemma ole vaistoammuntaa, koska nuolen kärjen saa lähelle keskipistettä. Toisaalta niissä maissa missä se ei ole kielletty, niitä käytetään lyhyillä matkoilla ammuttaessa. En itse pysty oikeastaan kommentoimaan, koska oma vetopituuteni on aika lähellä kaupallisten aihioiden maksimipituutta. Ei siis ole kokemusta. Argentiinan kisoissa erityisesti argentiinalaiset käyttivät ylipitkiä nuolia. Ampuivat hyvin lyhyillä matkoilla, mutta kärsivät pitkillä. Viron sisähallin EM- kisoissa lonkkariluokan voittaja ampui hyvin pitkillä nuolilla. Oli niitä muitakin.
Itse yritän tehdä sellaiset nuolet, että pärjään niillä sekä ulkona että sisällä. Itse asiassa talvikauden harjoitteluni tähtää kesäkauden kisoihin.
On muuten aika huvittavaa, että eri maissa voi olla omia sovellutuksia sääntöihin. Sitten he järjestävät kansainvälisiä kisoja, jonne tulee ulkopuolisia jotka sitten ampuvat eri säännöillä kuin paikalliset.

Ota tuosta selvää,

Jakke Lehtinen

[Lehtis]

Väitän vastaan Tuomolle: Vetopituudella on merkitystä! Juuri eilen hallilla oli vierailuryhmä tutustumassa jousiammunaan ja jo heillä oli havaittavissa se, että kun veto oli kunnolla poskella ankkurissa, niin nuolet sattuivat suunnilleen sinne, minne pitikin. Muutaman kerran, kun en ennättänyt hätiin ja oppilas jätti vedon selvästi vajaaksi, niin jo olivat nuolet selkeästi vasemmalla, eli nuoli käyttäytyi jäykkänä, vaikka tähtäysmuuten oli nuolta pitkin.

Pitempi veto = piempi jänteen saatto = enemmän paunoja nuolen takana = nuoli notkistuu = sama nuoli eri vetopituudella käyttäytyy eri tavoin. Huomaan sen itsekin omilla välineillä, jos veto jää vajaaksi, niin vasemmalle vetää.

[Tuomo]

Minäkin väitän vastaan: Vetopituudella ei ole väliä, kun valitaan jouseen sopivaa nuolta, vaan nuolen pituus ratkaisee. Esan esimerkki todistaa tämän. Kun veto jää vajaaksi, on myös jousen jäykkyys ko. vedolla pienempi kuin täydellä vedolla. Tällöin täydellä vedolla sopiva nuoli käyttäytyy vajaalla vedolla (vajailla paunoilla) jäykemmin. Tokihan on selvää, että sama nuoli samasta jousesta ammuttuna käyttäytyy eri vetopituuksilla eri tavalla. Mutta kyse olikin nuolen valinnasta, johon Esan tietopaketti liittyi, jolloin ampujan ei tarvitse miettiä vetopituutta, vaan nuolen pituutta (sekä toki kärjen painoa, sulitusta, tms. parametreja).

Äh, kun luin Esan viestin uudelleen, olihan asia ilmaistu siellä aivan oikein. Ymmärsin vain sen vähän väärin... Olisihan minun pitänyt tietää, että kyllä Esa osaa asiansa!

[T. Manner]

Sen lisäksi, että vetopituus vaikuttaa nurjauttavaan voimaan niin vajaalla vedolla myös nuolen nurjahdus on eri vaiheessa kahvaan nähden kuin täydellä. Eli voi kolista vaikka nuoli niiaisikin kunnolla kun se tapahtuu väärässä kohden.

[Lehtis]

[Rakonczay]

Kävin eilen ekaa kertaa ampumassa Kymen Jousien maastoradalla. Pakkasta oli sellaset -6C. Ihan hyvin tarkeni ampua paljain käsin.
Kolme muutakin lonkkarimiestä oli siellä lumihankeen uraa tarpomassa samana päivänä.
Rihimäellä ei saatu edes kesällä aikaiseksi yhteistä maastotreeniä ja Kouvolassa hullut tarpoo lumihangessa
Maaleina oli kaikenlaista metsästysaiheista ja pakkojen materiaali vaihteli. Oli myös liikkuvia maaleja ja blunttimaaleja.

[Lehtis]

Koita saada ne muut myös kisoihin mukaan, jos kerran treenaavatkin...