Jousi

[Mangrove]

Uuden tutkimuksen mukaan maanviljelyä on harrastettu nykyisen Suomen alueella vähintään 6000 vuotta. Kouvolan Huhdasjärvestä nostetuista kivikautisista näytteistä löydettiin tattarin siitepölyä. Radiohiiliajoituksen perusteella siitepölyä ympäröivä pohjamuta on peräisin Suomusjärven kulttuurin ajalta, ajoitus sijoittuu välille 5260–4260 eKr. Tutkijat päättelivät löydöstä, että maanviljely levisi Suomeen idästä Itä-Aasiasta eikä Lähi-idästä Keski-Euroopan kautta. Mielenkiintoista on, että maanviljely olisi Suomessa siis vanhempaa kuin vanhimmat ruukkulöydöt!

Early Farming in the Northern Boreal Zone: Reassessing the History of Land Use in Southeastern Finland through High-Resolution Pollen Analysis

[Tuukka Kumpulainen]

Huhdasjärven viljelyindikaattorit ovat kyllä erittäin varhaisia, mutta kyse ei ole Suomusjärven kulttuurista eli Etelä- ja Länsi-Suomen mesoliittisesta vaiheesta, vaan neolitikumin alusta. Maanviljely ei tämän(kään) keissin perusteella ole liioin saviastioiden valmistusta vanhempi ilmiö Suomessa vaan samanikäinen. Vanhimmat ajoitetut keramiikat täältä osuvat Huhdasjärven ajoituksiin, vanhinta keramiikkaa on ylipäätään ajoitettu hyvin vähän suhteessa aineiston määrään. Tämä on myös artikkelin kirjoittajien näkemys: kertsu ja viljely tulivat yhdessä Suomeen, ja se merkitsi neoliittisen kivikauden alkua ja mesolitikumin päättymistä Etelä-Suomessa.

[Iivana]

Kiintoisa aihe. Näistä on mukava lukea. Voisit Tuukka kirjoitella muutenkin useammin tänne. Vaikkei suoranaista jousiasiaa olekkaan, niin kiinostaa varmasti suurta osaa porukasta.

[Mangrove]

[Tuukka Kumpulainen]

Tosi on. Kivikauden tutkimus edistyy sellaista vauhtia, että esimerkiksi 1990-luvun alussa kirjoitettu kurantti tietämys ei päde enää paljonkaan.

Suomen kivikauden pituus esimerkiksi venyy venymistään, nyt vanhimmat asuinpaikat ovat noin 11 000 vuotta vanhoja, ja on vain ajan kysymys milloin löytyy vielä pykälää vanhempi leiri tai pari. Suomusjärven kulttuuria pidettiin pitkään Suomen asutuksen alkuna tai vähintään ensimmäisenä arkeologisesti havaittavana kulttuurina, mutta nyt tiedetään, että sitä ennen täällä oli satoja vuosia kestänyt pioneeriasutusjakso, jolloin asutus oli jo tiheää ja vaurastakin tuolloin asutuskelpoisena olleilla alueilla. Tiedetään sekin, että nyt lähinnä keskimesoliittiseksi luonnehdittava Suomusjärven kulttuuri (= arkeologien määrittelemän Suomusjärven kulttuurin esineistö) ei kata läheskään koko Suomea: Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lappi ovat pitkälti sen ulkopuolella.

Muutama kymmenen vuotta sitten ei tiedetty kivikauden taloista juuri mitään, nyt talonpohjia eli asumuspainanteita tunnetaan satoja, talojen rakenteista on tietoa, ja niidenkin ajoittuminen varhaistuu varhaistumistaan: hirsitalo on jopa mesoliittinen innovaatio. Kivikautisen keramiikan ajoituksiin on päästy aivan uudella tavalla kiinni ajoitusmenetelmien kehityksen myötä, ja vanhat käsitykset astiatyyppien ja -tekniikoiden tulosta ja kestosta on murrettu kerta toisensa jälkeen: peräkkäiset keramiikkavaiheet ovatkin rinnakkaisia ilmiöitä ja yhtäjaksoisen kehityksen sijaan aineistossa onkin ajallisia katkoksia, jotka vaativat selityksen.

Kivikautinen maanviljely niin ikään oli 'virallisen totuuden' ulkopuolella näihin päiviin asti aivan kivikauden loppua ja lounaisinta Suomea lukuun ottamatta, vaikka Suomen lähialueilla maanviljely on evidenssin valossa selvästi kivikautinen ilmiö, Suomen kampakeraaminen väestö oli tiiviisti yhteydessä näihin alueisiin, ja Suomessa oli tuohon aikaan paremmat ilmastolliset edellytykset panna maanviljely alulle kuin koskaan sen jälkeen. Ei kampakeraaminen maanviljely Suomessa ole edelleenkään mitenkään yleisesti hyväksytty näkemys, mutta ei sitä voi sivuuttaakaan olankohautuksella, kuten tähän asti on tehty.

[toni]

Tekisi mieli jopa väittää että nykyinen, hieman näköalaton maanviljely suuntaus asettaa koko tulkinnalle lukuisia loogisuuksia sulkevia portteja.