Jousi

[Varjaagi]

...siis sulituksen koolla?

Laittaisin tänne kuvan ja kysymyksen asiasta mutta koska kysymys on hiilikuitunuolten sulituksesta niin hiukan aristelen ja kysynkin ensin että voinko laittaa myös kuvan esille?

Luuluunuolen ja norminuolen sulituksen tarvittava kokoero on ihan selvä homma....

[Kuhmon Ahma]

Mikä on luuluunuoli?

[Lehtis]

Mahtaako tarkoittaa flu-flu-nuolta, eli ilmaan tai ylöspäin ammuttavaa nuolta, jossa luonnonsulka vain pituuteensa katkottuna, leveys alkuperäisen sulan oma.

[Tuomo]

Ei kai nyt koolla ole väliä, jos sitä osaa käyttää oikein...

Sopiva sulitus on aina vähän mielipidekysymys tai kompromissi. Mitä paremmin nuoli on viritetty ampujalle ja jouselle, sitä pienempi on sulituksen merkitys. Sulituksen tarkoitus on vain vakauttaa nuolen lentoa, joten sulitus pitää valita tarpeiden mukaan.

Nyrkkisääntönä on, että mitä edempänä painopiste on, sitä pienempi sulitus voi olla, ja toisinpäin. Kevyillä ja jäykillä hiilareilla käytetään usein painavaa kärkeä, joten pieni sulitus riittänee aivan hyvin. Ja jos tuntuu, että ei riitä, käytä suurempaa!

Itse käytän puisissa taulunuolissa 70 graanin kärkeä ja 3 tuuman sulitusta, hyvin toimii.

[Varjaagi]

Juu, taitohan se ratkaisee eikä koko mutta kyllä selvästi mittattavaa kokoa täytyy kuitenkin olla edes jonkin verran...

Nuo kokeilemani minisulat on leikattu 5" (parabolic?) sulkien etupäästä n. 2,75" mittaan ja niiden laskettu pinta-ala on tasan puolet normaalisti käyttämieni 3" shield sulkien pinta-alasta.
Sulkien pituusmitat ovat näköjään jonkinsortin nimellismittoja ja vaihtelevat valmistasta riippuen jonkinverran.

Viikolla tein pikakokeita yhdellä nuolella tuulessa ja tuiskussa ja nyt viikonloppuna sitten kunnon testiä 5 nuolen setillä - testaaminen on aina mielenkiintoista ja hauskaa sillä molempina päivänä on tullut ammuttua toistasataa nuolta kun normi päiväannos on 20-40 nuolta 3-5 krt viikossa ja oikein villiintyneenä saatan huidella kuutisenkymmentä keppiä...
Sivutuuli ei ota pienempää sulkaan ja kasat ovat pienempiä kuin isommilla.
Ammuin testiä rinkulatauluun mitä teen ihan tarkoituksellisesti äärimmäisen harvoin ja pikkasen homma oli hakusessa vielä eilen mutta tänään kasat alkoivat napsahdella siihen mihin pitikin, tosin tänään olikin paras mahdollinen sää ampua tasaisen ja hyvän valon sekä täysin tyvenen kelin takia. Taulu oli semmoinen 5 täppäinen jossa rinkulan koko luokkaa 16-18cm.
Minisulilla kasat olivat sellaisia että pääsääntöisesti 4 oli tiukassa nipussa pisteillä (ja joitakin kertoja 25 metristäkin vajaan 10cm valkoisella) ja yksi nuoli karkasi sen parisenkymmentä senttiä yleensä vasemmalle ylös mitä ilmeisimmin laukaisuvirheen takia.
Vieressä taljalla ampuva poika meinasi että varsinkin 25m matkalta minisulkainen nuoli on korvakuulolta nopeammin taulussa kuin isommilla sulilla varustettu - mutta se nyt on semmoista mutua, itse en tätä huomannut.

Mitäkö noilla minisulilla on sitten käyttöä????

Ehkäpä treenaan niillä koska ne ovat huomattavasti herkempiä laukaisuvirheille kuin pidemmät - silloin kun 5 nuolta niputtaa hyvin on laukaisukin parantunut. Myös jotkut tuuliset 3D kisat niillä voisi ampua tai ainakin kisojen tuulisimmat rastit.
Vaatinevat kuitenkin vielä ainakin kunnon paperitestit sillä käsitykseni mukaan pieni sulka ei korjaa archer paradoxia yhtä nopeasti kuin pidempi.

Metsästysnuoliksi niistä ei ilmeisesti ole juuri tuon laukaisuvirheherkkyyden takia - metsällä kun asennot, olosuhteet ja varustus vaihtelevat. Niin ja kärjetkin ovat rujompia lentämään verrattuna taulukärkiin...

Huonolaatuinen (siis paino, suoruus, jäykkyys...) nuoli vaatii siis pidemmän sulan ja vastaavasti lyhyelle sulalle myös jousen ja koko nuolisetin spinen ja painon täytyy olla just eikä melkein sekä ampujan kyettävä toistamaan pito ja laukaisu mahdollisimman hyvin.

On tässä opetettelemista...

[Simo Hankaniemi]

[Varjaagi]

Juu, näin minä ajattelin varsinkin kun minisulat oli kiinni hiilarissa mutta kaitpa asiani tuli selväksi alle tuhannen sanan...

[Varjaagi]

Taidan hiukan laajentaa tuota testiä, jahka ehdin ja on hyviä kelejä, siten että ammun nopeudet minisulilla, 3" ja 4" ja jos varastosta löytyy niin vielä 5" sulillakin V1, V10 ja V20. Näkeepähän että oliko pojan mutuväite minisulkaisten nuolten paremmasta nopeudesta ihan tuulesta temmattu vai ei...

[Kuhmon Ahma]

Kevyessä nuolessa vaikuttaa varmasti. 500 gr nuolessa tuskin suurta merkitystä tavallisimmilla riistalaukasumatkoilla

[Varjaagi]

Mun nuolet on semmoisia "keskiraskaita" eli 430 grainisia +- 2 grainia.

Mukkanuolen 6 puunuolen setin painovaihtelu on 310-385grainin välillä eli todella keskiverroksihan nuo mun hiilarit menee...

[pyssymies]

[Tuomo]

Jos kronotat eri tavalla sulitettuja nuolia, niin kronon pitäisi olla siellä 20 metrin päässä, jotta eroja tulisi. Sulituksen koko ei vaikuta nuolen massaan, vaan se hidastaa nuolta ilmanvastuksen takia. Siksi, jos kronotetaan normaalisti, eli krono on siinä 1-2 metrin päässä, niin eroja ei tule. Tämä siis vielä mutua... Keväämmällä olisi kyllä tarkoitus testata tätäkin ihan kunnolla, eli krono kaukana! Mutta hyvä jos saat jotain dataa!

Onko nuo puunuolten painot pelkästään aihioiden painoja? Kuulostaa kyllä kevyiltä. Ja mänty on painavampaa suhteessa jäykkyyteen kuin kuusi. Itse olen saanut kuusinuolet puristettua noin 350 graaniin - jäykkyys 40 paunaa, 70 graanin kärki, 3 tuuman sulitus ja 27 tuuman vedolle mitoitettu. Oikein virittämällä voisi päästä kyllä lähelle 300 graania mutta siinä ei ole enää oikein järkeä.

[Varjaagi]

Se V1 on vaan sen takia että on joku nopeus mistä lähdetään ja V10 sitten "väliaikatieto" ja V20 sitten se lopullien verrokki.

Kyllä nuo puunuolten painot on ihan valmiiden nuolien painoja taulukärjillä - mikäli muista oikein pituus 28". Minusta ne eivät ole mitenkään keveitä mutta painoerot ovat suorastaan miten sitä nyt sanoisi...no "painokelvottomat"...

[Tuomo]

Ahaa, eli V1, V10 ja V20 tarkoittivat siis metrejä/jaardeja, eli kuinka kaukana krono on jousesta? Tee ihmeessä testi ja kirjaa tulokset, olen oikein kiinnostunut!

[Varjaagi]

Ei niitä puunuolia ole mitenkään tilattu kevytversioina vaan "tarttisin setin hemmetin hyviä semmosia ja semmosia nuolia"...

[Varjaagi]

Juu, pösykkä hommeleissa käytetään tuota iso V-kirjainta ja numeroa kiinteästi sen perässä ilmaisemaan nopeutta sillä etäisyydellä mikä on numero. Itse mittaan aina kamppeiden nopeudet että nuolenkärki/aseen piipunsuu on tietyllä etäisyydellä 1. anturista. Enkä lähde vartailemaan muiden saamiin nopeuksiin koska ei ole varmaa tietoa miten muut ovat sen tehneet ja mitä kalustoa ovat käyttäneet.
Sitten on muilla vielä ne lapinlisät, vatasen vähennykset yms muut hommat...

[Kuhmon Ahma]

[Tuomo]

Varjaagi, tilasitko ihan valmiita nuolia? Aika iso painovaihtelu kyllä, yli 20 % jos suhteutetaan kevyimpään nuoleen. Itse pyrin omissa nuolissa noin 2-3 % painoeroihin. Tilaamalla 100 aihion bokseja saa valinnanvaraa lajitteluun!

Absoluuttisella kronotuloksella ei ole merkitystä, minua kiinnostaakin vain suhteellinen muutos. Siinä ei ampujalla tai kalustolla ole niin väliä.

[Varjaagi]

Juu ihan valmiita ja vain sen 6 kpl - uteliaisuuttani.

Just sitä suhteellista nopeuden laskua tässä haetaan.

[Varjaagi]

Onkos tuo niin että todella hyvä puunuolisetti on livenä huomattavasti kalliimpi kuin hyvä hiilarisetti?

Kronotusta ei ole ehtinyt tehdä mutta vuoroin ammutuilla seteillä on muodostunut mielikuva että 25 metristä minisulitetut nuolet käyvät 15-25cm ylemmäs eli nopeusero voi olla aika huomattava. Korkoeroa alkaa tulemaan siinä 15m jälkeen - 2-3m myöhemmin kuin luuluunuolilla verrattuna 3" normisulitukseen.

[Tuomo]

En nyt sanoisi että huomattavasti kalliimpi. Hyvistä hiilareista en tiedä mutta hiilikuitunuolien hinnat vaihtelivat 7-40 euroa per yksi nuoli. Jos tilaat suuresta maailmasta parhaita puunuolia mitä rahalla saa, niin kai ne siinä noin 10-15 euroa per nuoli maksavat. Ja ensiksi pitää määritellä, että mitä tarkoittaa todella hyvä puunuolisetti?

[Varjaagi]

Niin siinäpä se, taitaa olla vähän semmoinen henk.koht. juttukin joiltain osin.

Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ja joku onneton jopa pojastakin...

Omille nuolille mulla on tärkeimpinä vaatimuksina tasainen toiminta kaikissa olosuhteissa, kestävyys ja vaivattomuus.

[Lehtis]

Tuohon hiilikuidun hintaan vielä nokki, kärki ja sulat päälle.

Hyvä, itse osto-osista kasattu puunuoli maksaa n. 5 euroa tai vähän yli, riippuen siitä mistä ja millaisissa erissä on osat hankkinut.

[Kuhmon Ahma]

Riippuu ihan miten ampuu ja mitä. Maastoharjoittelussa voi ostetuilla puunuolilla ampuminen tulla kalliimmaksi, koska kestävyys ei liene hyvän hiilarin luokkaa

[Varjaagi]

Nokki ja insertti kuuluu hiilareissa aina putken hintaan ja sulkiin ja (taulu)kärkeen menee sitten se 1,5-2 euroa.

[Lehtis]

Puunuolia voi korjata, hiilareita ei. Kärjen läheltä katkenneita voi jatkaa ja perään ammuttuille riittää usein osien liimaus ja uusi nokki. Tuo jatkopalan käyttö ei ole ollenkaan utopiaa, sillä eri puolilla maailmaa on käytetty erilaisia yhdistelmiä, kuten ruokovarsi ja kovapuinen etuosa kärkineen.

[Kuhmon Ahma]

[heikki]

Nuolenvarren katkennut pää kolmen tuuman matkalta viistoksi ja vastaavanlainen kappale erikeepperillä siihen uudesta rimasta. Kestää, mutta tosi paha saada suoraan. Nokin korjauksessa onnistuu helpommin ja siinä riittää tietysti lyhytkin viiste, narua vähän päälle toki. Voit myös hioa katkenneen pään kiilaksi ja tunkea sen sitten korjauspalaan sahattuun pitkittäisuraan ja liimaa väliin. Syntyy sellainen v-liitos. Helpompi saada suoraan mutta työläämpi tehdä.

Tällä tyylillä on kestänyt ainakin alle 50 paunan jousilla ampumisen, mutta ei niistä ihan uuden veroisia saa, paitsi nokkikorjatut ovat kuin uusia.

[Kuhmon Ahma]

Tuo V-liitos kuulostaisi varmemmalta ratkaisulta. Kestääkö Erikeepperillä? Viritettäessä kahvan taakse yltävää murtumaa ei liene viisasta yrittää korjata..

[heikki]

Erikeepperi kestää, jos nuolen varressa ei ole mitään vikaa. Minulla kun nuolet on juuri määrämittaisia 28 tuuman vedon mukaan, niin olen kyllä korjannut myös sellaisia, jotka on katkennut heti kohta keskikohdan etupuolelta. Olen järkeillyt, että keveähköillä jousillani ja keveillä nuolenkärjillä ei millään saa aikaan sellaista nurjahdus(?)voimaa, että huolella tehty ja liimattu v-liitos pärskähtelisi. Pitäähän niitä nuolia tietysti muutenkin aina väliin silmäillä alkavien vaurioiden varalta.

[Tuomo]

Korjaukseen käytetään myös kartioliitoksia. Siihen on olemassa ihan oma työkalunsa: http://www.arrow-fix.com/ sekä http://www.archers-review.com/arrows-and-arrow-making/arrow-fix-tool-repair-broken-arrow-shafts

Näin joskus kuvan, jossa oli tehty tuolla välineellä ja liitoksella toimiva nuoli noin kymmenestä pienestä pätkästä!

Itse en ole nuolivarsia vielä korjannut. Jos on katkennut, niin varsi on katkennut aivan kärjen takaa ja olen jättänyt nuoliini yhden kerran katkeamisvaran. Jos pitäisi korjata, niin käyttäisin kyllä V-liitosta. Sillähän tehdään välillä nuolen etuosa jostakin vähän painavammasta puusta (eli ns. foreshaft).