Jousi

[Juha]

Ostin kokeeksi 1,5mm paksuista pähkinäliuskaa. Mitenkähän tuo pähkinä ominaisuuksiltaan toimisi jousen vatsassa, onko kokemusta?

Alunalkaen etsin mitä tahansa 1-1,5mm paksua liuskaa jousen kahvaa varten, mutta samallapa alko kiinnostaa onko tosta pähkinästä jousen vatsan tai miksi ei selänkin materiaaliksi....

[Juha]

Siis pähkinäviilua, tarkemminsanottuna.....

[jkekoni]

Otaksuma että pähkinäpuuta<Juglans> ei pähkinäpensasta<coryolis>
.

[Juha]

Nyt täytyy vaan sanoo että sitä mikä on yleisempää ja saatavissa puukeskuksesta hyllytavarana Eli en osaa varmuudella sanoa.

[M.Reinikainen]

näyttääkö tältä? https://www.netrauta.fi/ap-pics/productPictures/Netrauta_Kuvakoko1/RT526682-1.jpg

[Juha]

Jep, ehkä livenä hieman harmaammanruskealta mutta ihan sammaa on veikkaisin.

[Juha]

Tuota on tarkoitus kokeilla nyt sitten sen läpitaipuvan 1,3cm paksun pyramidijousen kahvana. Myöskin kahvan kohdalle selkäpuolelle. Siihen päälle sitten pehmeää puuta kuten haapaa ja sen pääle pikkanen kerros hieman kovempaa puuta.

Koitan selvitellä miten saan kahvan pysymään pyramidimallisessa jousessa jos ajan sen sirkkelillä samoin tein 1,3cm paksuksi jolloin veistämisen tarve tippuu aika radikaalisti.

Tästä onkin toinen viestiketju, pitänee palata siellä kokeilujen jälkeen asiaan

[M.Reinikainen]

Kyseessä on siis pähkinäpuu, Walnut (Juglans) Euroopan pähkinä on selvästikkin ihan eri kamaa kuin jenkki..

TTBB sanoo seuraavasti: Walnut, Black, juglans nigra,. 55 Seni-ring-porous, easy to work, elastic for its mass, similar in performance to cherry, but more tension-safe. Will try to chrysal where cherry won't. A wonderful, overlooked bow wood. Bows can de all sapwood or all heardwood or mixed, sapwood taking a bit more set in compression. The off-white sapwood can be worked down to 25% or so of limb thicness, creating appealing contrast wiht the almost black belly. Very high heartwood extractive level, so as wihtsimilar wood, it may be more resistant to water absorpion. It's reported not to warp wiht rising and falling humigity, possibly for this reason.

Southern California Walnut, juglans california, abuot. 55 SG; Northern
California Walnut, juglans hindsii, adout. 55 SG
Walnut(Europe) juglans regia, 56. Design as per black. not as pretty, but makes a nice bow.

Sittten asiaa nimeltä: Wood toxins!
Walnut: Eyes and skin, Wood and wood dust.
Elikkäs suojaimet on hyvä olla mukana (oma kokemus kannustaa myös tähän)

Jekkilässä ovat tehneet aikas montakin "self" jousta, mutta suomessa ilmeisesti vain muutama on onnistunut kyseisen puun kanssa. Tämä ymmärtääkseni johtuu joko vääristä työtavoista tai materiaali valinnoista. Viilutettuja jousia on tehty ties kuinka monta, mutta MINUN tiedossani ei ole yhtään perus hyvää (yli 30paunasta) joka ei olisi vatsasta puristus murtumilla, laminoituna tai jotenkin muuten vahvistettuna kaaripyssynä. Alle nelikymppisen tekee miltein mistvaa, mut ominaisuudet ja käyttö ikä on kyl sit myös samaa luokkaa..

KORJATKAA NY IHMISET JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ!!

Puutavakeskuksesta olen muutama pähkinän taannoin ostanut ja yhteensä neljä kepukkaa tyhnyt. KAIKKI RIKKI! Onko kyseessä sitten teollinen kuivatus vai paska materialii. How knows? Itselläni ei ole enää puhtia alkaa tekemään jousta yhdestäkään ostolankusta. Seuraava Walnut jouse jonka teen ON OLTAVA itse kaadettu tai miä en ala PISTE!

[M.Reinikainen]

Ps. SG on mittayksikkö jolla jaetaan puut eri tiheys/kovuus luokaan.
60 SG on vähän niin kuin NOLLA piste josta katsotaan joko ylös tai alaspäin puun tiheys luokkaa.
Keskiluokkaa olevat yleis hyvät puut vaihtelevat 45-75 SG välillä.

Esimerkkejä:
amerikanlehmus: 37 SG
kataja40- 50 SG
jalava (Europ, vuori): 60 SG
saarni: 61 SG
tammi (europ, valko):67 SG
yew (europ, baccata): 66 SG normi, parhaimmillaan (erittäin tiheä) 80 SG
syreeni: 82 SG
wenge: 88 SG
ebony: 90 SG

[jkekoni]

Ei vaan SG on specific gravity. Eli 0.5sg on 500kg/m^3. Vertailuna on vesi joka siis on 1.0sg. Tossa taulukossa on 60SG kun pitäisi olla 0.60 SG. HUOM: Voi olla yli 1. Esim bulletwood. Tällainen puu uppoaa veteen kuivana(!!).

http://en.wikipedia.org/wiki/Specific_gravity

Ei ole mitään tekemistä kovuuden kanssa (tai painavammat puut ovat yleensä mutta eivät aina kovempia, Esim vaahtera ja marjakuusi). Kovuutta varten on janka ja brinel yksiköt.

[jkekoni]

Tein pähkinäpuusta 180cm jousen 70# @ 29", 7cm feideistä pyramidilapa. Kesti aikansa ja hajosi.

Pyöreä selkä, ei seurattu syitä, mutta kulku suht hyvä.

Olin suht aloittelija tolloin, enkä tajunnut että 7cm pyramidi vastaa vain 5cm puolesta lavasta kapenevaa jousta.

Tohon olis pitänyt laittaa vain 55#, tai kaventaa lapaa vasta puolesta lavasta.

Lisäksi annoin ton kaverille kiskotavaksi. Kaveri osoittautui vahvemmaksi, mutta jousi ei tuolloin vielä hajonnut vaan kaksi ammuntaa myöhemmin.

[jkekoni]

[Juha]

Kiitti Mikke ja jkekoni.

Juu, kokeilut jatkuu heti kunhan saan 10 rumpukehää nahkoineen yms alta pois.....

Pääasiassa ajattelin nimenomaan kahvan materiaaliksi tuota.

Joo, suojaiment ja teollinen ilmanpuhdistin (tarkotettu 100 neliön tiloihin ja mulla on 20 neliöö) löytyy, pitää käyttää vähän maskii ja puhdistinta muutenkin kun tekee noita jousia.

[M.Reinikainen]

No minä vähän aikaa mietinkin et mikä toi SG olikaan. Jotenkin sen ymmärsin liittyvän puun "tiheyteen" (kykyyn imeä vettä) mut jotenki toi taulukot alko vaa hyppii silmissä

Ulkomuistista on nykyään vaikee muistaa mitään. Kiitos oikasusta!

[pyssymies]

[M.Reinikainen]

Kumpaakin lajia kasvaa suomessa useampi lajike kuin yks ja ainoo. Itse olen käsitellyt neljää eri jalava lajiketta, mutta tietääkseni vain kahta eri saarnea. Saarnien kohdalla en huomannut mitään merkittäviä eroja mutta jalavalla ero olivat erittäin huomattavat.

TTBB: olevan "SG" indikaattoriin oli merkattu tilasto tiedot 7:mälle eri jalava lajikkeelle,
Ulmus procera: 49
U, american: 50
U, rudra: 53
U, gladra: 60 (vuorijalava)
U, thomasii: 63
U, crassifolia: 64
U, alata: 66

Ja saarnea 6 lajiketta,
Fraxnus nigra: 49
F, pensylvanica: 56
F, latifolia: 56
F, quadrangulata: 58
F, american: 59
F, excelsior: 61


Se mitä SUOMEN puutavara kaupoista saa on lähes yksinomaan nimellä Jalava/Amerikan jalava/punajalavaa (Ulmus american???)

ja saarnissa on joskun lukenut joko F, american /F, excelsior..

Etä ota nyt noistakin selvää mitä mahtavat myydä tääl turun seudul ku eiväi itekkää tarkkaan tiijä...

Minä ota omani vihreänä korvesta.