Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

Archery Action -lehdessä (kesä 2006) julkaistu artikkeli "A longbow defies the Swastika" paljastaa, kuinka vielä toisen maailmansodan taisteluissa jousi oli sotilaskäytössä, ainakin kerran.

Brittiläinen kapteeni Jack Churchill oli ottanut Ranskaan mukaansa 100-paunaisen pitkäjousensa ja metsästysnuolensa, joille tulikin sitten käyttöä maata miehittävien saksalaisten kurituksessa. Useiden yöllisten pitkän matkan laukausten (joiden lopputuloksesta ei ole tietoa) jälkeen Churchill ampui varmuudella toukokuussa 1940 saksalaissotilaan 30 metristä jousellaan. Nuoli lävisti sotilaan rintakehän kuolettavasti.

[Caper]

Aika jeppe.

Kiinnostaisi tietää tilanteesta enemmän, oliko sakemanni tulossa päin vai

oliko liikkumattomana maalitauluna. Yö- vai päiväsaikaan ym.

[Simo Hankaniemi]

Saksalainen sotilas oli paikallaan, en muista mikä oli vuorokaudenaika. Jousimiehellä oli tuliasevarmistus.

[Tuukka Kumpulainen]

Näitähän on näemmä enemmänkin: Colorado State Museumin näyttelyssä on (ollut) 70-paunainen rekurvi, jolla amerikkalainen kymmenennen vuoristodivisioonan sotilas on napsinut yövartijoita Alpeilla toisessa maailmansodassa.

Muistan joskus 80-luvulla selailleeni kommandojoukoista kertovaa teosta, jossa oli kuva muistaakseni SAS:n äijästä kentällä Barnett Commando-varsijousi kädessään. Kuvatekstin mukaan varsijousia käytetään erityistä huomaamattomuutta vaativissa tappotehtävissä. Liekö vielä Commandoja (messinkirunkoisia, sisäänrakennetulla virityskoneistolla varustettuja 220-paunaisia, kasarihenkisiä rekurvivarsijousia) tässä käytössä ?

[Dan The Master]

Sven Hasselissa Porta ampui jenkkejä monte cassinossa.. tai jossain muussa ei nyt tule mieleen....

Mutta Sven hasselit= puoliksi totta ja puoliksi tarua= huippu kirjat

[sienimieli]

muistelisin jossain nähneeni kuvan jugoslavian hajoamissodista, jossa kaksi miestä kantaa haavoittunutta, jolla on nuoli mahassa

[Iivana]

[jousipata]

joskus kattelin juutuupasta videolinkkejä joissa japanin armeijan eli itsepuolustusjoukkojen erikoishenkilöt harjoittelivat varsijousten kanssa joitakin offensiiveja.

tuossa joku slovenian vastaava: http://youtu.be/57_WFo_7LiE

[Iivana]

Nuolia pitäisi todennäköisesti "höystää", jos aikoo käyttää jousta taktisesti. Käyttötilanteet ovat myös todennäköisesti hyvin rajoittuneet, lähinnä sen takia, että varsijousella voi ampua nopeasti vain kerran/jousi. Mitä saavutetaan jousen käytöllä vs. äänenvaimenninase? Äänenvaimenninaseen luodin teho ei ole paras mahdollinen johtuen hitaasta lähtönopeudesta. Vaikka luodissa olisikin massaa, niin se ei pysäytä kohdetta välittömästi, ellei osuta ns. lamaannuttavaan pisteeseen. Tähän on aika vaikea osua, koska se on vain vähän golfpalloa suurempi. Tosin onnistuu kyllä esimerkiksi H&K:n valmistamilla konepistooleilla lyhyeltä matkalta. Normaali 9mm äänenvaimenninpatruuna on aika roikku, eikä siinä ole energiaakaan, vaikka luodilla massaa yleensä vähintään 8 g onkin. 7.62x39 RK äänenvaimennin patruunan luoti painaa 13 g ja sekin on lyhyeltä etäisyydeltä tarkka, mutta matkan vähänkin kasvaessa alkaa osumatodennäköisyys noinkin pieneen maaliin heiketä.
Lisäksi jos halutaan, että itselataava ase toimii äänenvaimenninpatrunalla, niin luoti pitää olla yleensä normaalilatausta painavampi. Massasulkuisissa pistooleissa, joilla voidaan ampua kovapainesta 9mm patruunaa, ns. "konepistoolipatruuna", ei välttämättä automatiikka toimi kevyemmillä luodeilla. Rynnäri toimii sarjatulella tuolla ko. luotipainolla varustetulla äänenvaimenninpatruunalla. Ei sekään aivan hiljainen ole. Lukko kolisee mukavasti, kun sarjaa laskee. Esim. Sakon RK95ssa voidaan kaasuportti sulkea, jolloin latausautomatiikka ei toimi ja ase on lähes äänetön.
Jos varsijousen nuolen höystää esim. riittävän vahvalla risiinillä taikka syanidilla, niin siinä tapauksessa se voisi olla käyttökelpoinen haastaja rajoitettuun käyttöön. Lisäksi jousella voi ampua vahvaa siimaa, jolla voidaan vetää vaikkapa köysi tai narutikkaat sopivaan paikkaan tarvittaessa. Hyvin vaikea kylläkään uskoa, että jouselle suurempaa käyttöä olisi. Sen verran helposti voidaan äänenvaimennettuunkin aseeseen erikoisammuksia tehdä, että jousella ei saada juuri mitään ylimääräistä etua ainakaan tuosta äänettömyydestä.
Jousta ei voi käyttää nopeissa tilanteissa, sen sijaan äänenvaimennetulla aseella voidaan ampua normaalipatruunaa. Tällöinkin äänenvaimennin leikkaa suuääntä merkittävästi, joskaan aivan hiljaista siitä ei tule. Luodin lentomelu on merkittävä yliäänilatauksilla. Tarkka-ampujakiväärissä äänenvaimentimesta on eniten hyötyä kovilla latauksilla. Se vaikeuttaa tuliaseman paljastumista, koska laukausäänen suuntaa on huomattavasti vaikeampi arvioida. Lisäksi suuliekki ei näy pimeässä äänenvaimenninta käytettäessä.
Sen sijaan olen kuullut, että noilla juuri noita siimoja ammuttaisiin?

[Tuukka Kumpulainen]

Kiitos Iivana viisi vuotta sitten ilmaan heitettyyn ajatukseen vastaamisesta

Luin vähän aikaa sitten Arthur Gredlandin artikkelin The bow and crossbow in modern warfare (Arms and Armour Vol. 7 No. 1 (2010)), jossa on yllin kyllin mielenkiintoista juttua juurikin tämän threadin aihetta koskien. Käyn seuraavassa läpi vain maistiaisia.

Varsi- ja käsijousia nähtiin käytännössä kaikissa isoissa euroamerikkalaisissa kähinöissä I maailmansodasta läpi Vietnamin. Pari belgialaista, perinnejohdannaista tauluvarsijousta jäi brittien sotasaaliiksi juoksuhaudoista. Nämä eivät olleet mitään tikkaräpsyjä, vaan useampisatapaunaisia, teräskaarisia tappovehkeitä, joilla saksalaiset tosin nakkasivat lähinnä räjähteitä pidemmälle kuin käsi kantoi.

Espanjan sisällissodassa karlistisissit tappoivat tasavaltalaisia yöllisissä raideissa aseinaan lyhyet, mustatut käsijouset ja nuolet.

Yllä siteeratun Jack Churchillin seikkailut käydään artikkelissa seikkaperäisesti läpi. Mielenkiintoinen kaveri oli myös tanskalainen Anders Lassen, joka toimi SAS:in riveissä läpi toisen maailmansodan ja oli innokas jousimies. Ei ole tiedossa, käyttikö Lassen jousiaan taistelussa, mutta Skotlannin harjoitusleireillä mies ampui kaikkea "varpusista saksanhirviin" silminnäkijöitä hämmästyttäneellä tarkkuudella.

Himmlerin salamurhaa jousella Kööpenhaminassa suunniteltiin ja valmisteltiin ja ainakin yksi britti Churchillin lisäksi ampui saksalaisia käsijousella toisessa maailmansodassa.
Australialaisilla oli tuolloin Papua-Uusi-Guineassa koekäytössä 380-paunaisia teräskaarisia varsijousia, joissa oli nerokas tukkiin integroitu hammastankoviritys. Aikalaislähteiden mukaan 25 mm räjähtävä nuoli kantoi parisataa jaardia ja anti-personnel-nuoli yli tuhat jaardia. Jälkimmäistä lukua pidän liioiteltuna.

Yhdysvaltain armeija tutki 1960-luvun alkupuolella varsijousen sotilaskäyttöpotentiaalia, mutta se todettiin riittämättömäksi. Vietnamissa varsijousia nähtiin kuitenkin molemmilla puolilla ja asetta kehiteltiin viidakkokokemusten pohjalta. 75-paunaiset kaaret vaihtuivat 150-paunaisiin, jousten mittoja kutistettiin ja taittuvia rakenteita otettiin käyttöön, nuolista tehtiin raskaampia ja nuolenkärjistä tappavampia, turhat, kasvillisuuteen tarraavat vipstaakit jäivät pois, samoin ruostuvat ja lahoavat materiaalit. Varsijousen vahvoja etuja olivat äänettömyys ja valottomuus, eikä 25 metrin maksimiampumamatkoilla tarkkuutta tarvittu yhtään enempää. Hidas kertalaukeavuus toki on ylipääsemätön ongelma.

1980-luvulla varsijousia käyttivät ainakin Ranskan Muukalaislegioonan kommandot ja Ontarion poliisivoimien SWAT-ryhmä, vieläpä nimenomaan Barnett Commandoja, joihin viittasin edellisessä viestissäni. 1990-luvulla Jugoslavian armeijan kommandoilla oli ainakin paraatiaseina Barnett Commandon näköisiä varsijousia, ja SAS käyttää varsijousia edelleen, malleista ei tarkempaa tietoa. Eräs brittiläinen kommando ampui Falklandin sodassa eloonjäämistilanteeseen Chilen vitakoissa jouduttuaan kotkan ruoakseen paikan päällä rakentamillaan jousella ja nuolella. Kahdeksan päivää olisi toki selvitty ilmankin, mutta mistäs sen saattoi tietää, että pois pääsee niinkin pian, ja aika kului varmaan rattoisasti.

[Smirkelimies]

[Jukka Koivusaari]

[Iivana]

Kiinostavia yksityiskohtia. En ole kyllä kovin paljoa jaksanut kaivella, vaikka "alan julkaisuja" tulee luettua.
Minulla on ollut 200 paunainen Barnett Commado, ja kyllä se melkoinen peli oli.

[Jukka Koivusaari]

[patis]

[Iivana]

Uskoisin, että tuohon Honkajoen juttuun on taustaa. Itsekin tiedän yhden tapauksen, jossa miehellä on ollut aseen sijasta jousi. Käsketty tehdä kuusen oksasta. Siitä on kyllä aikaa. Olen tavannut kyseiseen hommaan syyllistyneen järjen riemuvoiton. Tuollaista sanotaan simputukseksi ja pennalismiksi. Kyseisen toimen käskeneen heebon ammattitaito rajoittui itseään heikommassa asemassa olevien kiusaamiseen. Yllättävän vähällä älyllä sitä voi suomessa edetä everstiluutnantiksi...

[Simo Hankaniemi]

Muistan nähneeni jossakin Vietnamin sotaa käsittelevässä artikkelissa kuvan, missä USA:n sotilas ampuu käsijousella tulinuolta kohti viidakkomajaa, missä kuvatekstin mukaan majaili Vietkongin sissejä.

Vaikka käsi- tai varsijousesta ei välttämättä ratkaisevaa etua olisikaan verrattuna äänenvaimentimilla varustettuihin tuliaseisiin, niin aina tietysti löytyy "toksofiileja", jotka haluavat käyttää asettaan sotatilanteessa ihan jo akateemisesta mielenkiinnosta. Myös ideologisia syitä saattaa löytyä, aivan samalla tavalla kuin japanilaisilla upseereilla miekan käyttöön toisessa maailmansodassa. Jopa kamikaze-lentäjillä oli miekka mukana lentokoneessa, vaikka sillä ei tietenkään voinut olla edes etäisesti mitään muuta kuin psykologista merkitystä.

Olen itsekin ollut kertausharjoituksissa 1992 jousen kanssa. Vaikka sen kantamisesta oli ylimääräistä vaivaa, niin halusin saada tuon kokemuksen. Ja kuluihan se yöllinen vartiossa olo mukavammin, kun sen saattoi käyttää jousiammuntaan.

[jousipata]

ohoh, simohan on ollut melkein honkajoki nykypäivinä. muistelen tosin ohjesäännön menneen, että väijyssä ei olisi saanut tehdä mitään muuta kuin väijyä,, kyllähän monet kävivät esim. kusella tai polttivat salaa tupakkaa tai parhaan tiiän omana inttiaikanani ampuneen rynkyllä variksen puun latvasta väijyssä, josta aukesi kotimatka sen jälkeen hälle.

iivanan kertomaan voi vain todeta, että moni isonatsainen johtaja siviilissäkin on aivan toistaitoinen tai hyvin häiriintynyt kovasta koulutuksesta tai meriiteistä huolimatta. varmaan armeijaan niitä on pesiytynyt aikojen kuluessa paljonkin. ite muistan vain yhden kantakapiaisen, ylikessun siihen aikaan, joka käskyillään nykykäsitysten mukaan olisi laskettu simputukseksi, mutta ei 80 luvulla ollut normaalista poikkeavaa.

[Jukka Koivusaari]

Tuo kun lähtee huokumaan

http://sa-kuva.fi/static/91/94/129194_r500.jpg


Silmien välliin jos sattui,
ennätystaulu jäi suolle ja jäälle
ei sitä tohtinut lukea

[Tuukka Kumpulainen]

Kranu on asemissaan, mutta varsijousen oikeanpuoleinen jänne on irti kaaresta ja löysällä. Siispä vahvasti lavastettu otos, mikä ei sinänsä yllätä.

[Andes]

Siltä se äkkiseltää näyttää, mutta tarkemmin kattoen huomaa oikean lavan jänteenkin varjossa juuri ja juuri erottuvan. Tuo löysä naru on sitten joku ihan muu, mikä lie..?

[Martti Auer]

Niinpäs näkyykin, tuo löysä naru on vain jokin kuusen juuri.

[Kuhmon Ahma]

[Simo Hankaniemi]

Varsijousi onkin varmasti hyvä peli kranaattien ampumiseen. Kantomatka lienee helposti ainakin kaksinkertainen käsin heitettyyn verrattuna.

[Martti Auer]