Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 18.01.2013 18:00 Viestin aihe: Ottoman II |
|
|
Niin, uutta peliin kuten olen jo aiemmin uhonnut. Eihän se ekakaan ole valmis mutta hätänen jätkä olisi sen jo rikkonut. Sitäkin tehdään. Mutta siinä on ollut hieman siklitöitä ja viilatöitäkin kun se sarviosuus oli vain kerta kaikkiaan liian paksu. Siitä sitten enempi sen omassa topicissa.
Nyt lähti Ottoman II tekeytymään tai jos ihan tarkkoja ollaan niin lokakuussa aloin kaatamalla vaahteraat ja aika lailla niitä kaadoinkin, halkaisin ja etsin virheettömiä paloja. Kun kymmenisen lapapalaa oli hallussa upottelin veteen ja hörystelin muottiin kuten aiemminkin.
Nyt on mittaa ihan vain pari senttiä enemmän kuin ekassa (Ottoman II näyttää yllättävän kookkaalta vierekkäin ekan kanssa ollessaan) Nyt taitaa olla kokonaispituus 122cm ja tipeissä on hieman extraa.
Tipeissa on myös paksuutta tarvittavat 17mm ja täten mitään lisäpaloja ei nyt liimailla.
Kunnon kasan taivutukset (niinkuin oikeaoppiset...) on nyt kehissä ja tip osan kulmakin on jyrkempi. Liimauksen tein kahteen kertaan kädensijaan kun ensimmäisellä kerralla sauma ei ollut perfekti. Hätäilin puristimien kanssa ja ymmärrettävästi se alkoi liuùttaa palaa ulos V- liitoksesta. Nyt käytin hieman paksumpaa kalaliimaa kuin viimeksi. Toisella kerralla otin työmiehen perusapuvälineen mukaan, maltin, ja homma hoitui ok.
Verrokkina Ottoman I siinä vieressä.
Tästä tämä taas lähtee. Hajaa, hajaa ja piiskaa lautasille!!!
Description: |
|
Filesize: |
72.15 KB |
Viewed: |
7043 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 18.01.2013 18:07 Viestin aihe: |
|
|
Jaa että kymmenisen palaa taivuttelin, mutta miksi vain yksi jousi?
On mulla jo palikat toiseenkin jouseen, mutta osalle kävi näin... räks, poks. Puu on niin puuta. Veteen upotusaika oli kaikilla sama, höyrytysaika myös todella sama. Mitat palikoissa + - 2mm tarkat. Silti osa kesti, osa ei. Onnistumisprossa tällä taivutus profiililla 50/50%.
Kokeilin myös sellaisia paloja joissa vatsapuoli oli jo valmiiksi höylätty sileäksi ennen taivutusta. (se kun vedetään sileäksi kuitenkin, olettaen että sarvi tullee olemaan myös sileä, siis suora liimapinnaltaan suhteessa jousen vatsaan. Niitä kun on kuperiakin urituspintoja...)
Ensimmäinen sellainen suoristettu rasahti, mutta kuitenkin osa niistä onnistui ja osa taas ei. Tää on niin tätä puuta.
Description: |
|
Filesize: |
121.25 KB |
Viewed: |
7039 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 18.01.2013 19:16 Viestin aihe: |
|
|
Itse sain jopa 22m taipumaan. Keitin keppejä kokonaan upotettuna.
Toinen mikä auttaisi olisi, että tekisi pyöreämmät kulman. Noi kulmikkaat ovat kyllä alkuperäisiä, mutta en itse tajua mitään järkevää syytä teräville kulmille.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 19.01.2013 13:01 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä ne ovat kevyesti pyöristetty kulmista ja taipuvien kohtien siäpinnoinnoille on tehty vielä runsaammat pyöristykset, jotta puu mahtuu puristumaan. Se oikeastaan näkyykin kuvassa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
heikki
Liittynyt: 09 Kes 2009 Viestejä: 1178 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 19.01.2013 17:59 Viestin aihe: |
|
|
Näyttää kyllä hämmästyttävän teräviltä noi taivutuskulmat. Ihmettelee notta miks noin?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
patis
Liittynyt: 17 Lok 2010 Viestejä: 288 Paikkakunta: Helsinki
|
Lähetetty: 20.01.2013 15:31 Viestin aihe: |
|
|
Ihan samaa ihmettelen kuin Heikki. Tosin vain tuota keskilavan kulmaa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 20.01.2013 16:18 Viestin aihe: |
|
|
Eikös noin jyrkkä kulma (ja varsinkin tuolla onnistumisprosentilla...) kannattaisi jo tehdä sahaamalla syvä ura puuhun ja liimaamalla väliin ohut viilu? Se ei tietenkään olisi aivan autenttista mutta ei sillä lopputuloksen kannalta olisi mitään eroa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 21.01.2013 10:49 Viestin aihe: |
|
|
Taivuttaminen uraamalla voi olla huonosti yhteensopivaa lämpökorjailun kanssa(??).
Puuta saa keittämällä taivutettua aivan uskomattomalle luokille.
Terävällä tarkoitan en reunoja, vaan taivutuksia. Uskoisin että toi muoto on ollut peräisin 7 palasta tehdystä jousesta.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 21.01.2013 23:41 Viestin aihe: |
|
|
Heke Lainaus: |
Näyttää kyllä hämmästyttävän teräviltä noi taivutuskulmat. Ihmettelee notta miks noin? |
No tuommosia ne ovat olleet. Muiden muassa.
Tuossa mallissa siis taipuu vain se suora osa kädensijojen kummaltakin puoleta alkaen n.5cm kädensijasta ja noin 25cm asti. Ihan täydessä vedossa sitten ojentuu se jyrkkä "kasan eye" kulmakin, eli se ensimmäinen kulma kädensijasta laskien. Tip kulman tulisi aina olla jäykkä.
Se "Kasan eye" on niin kuin yksi heittävä vipu lisää.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 19.06.2013 01:24 Viestin aihe: |
|
|
Täällä taas. Sama sävel soi, eli ne jutut jotka onnistuivat Ottoman I kanssa tehdään samoin tai hieman paremmin. Ja ne jutut jotka eivät onnistuneet ihan nappiin tehdään simppelisti vaan paremmin.
Tässä uritukset runkoon ja kulmassa siintää se "maaginen työkalu".
Description: |
|
Filesize: |
127.58 KB |
Viewed: |
6158 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 19.06.2013 01:25 Viestin aihe: |
|
|
Ja vastakappale. Sarven urat.
Oli paljon selkeämpi, helpompi, nopeampi tehdä nämä työvaiheet nyt toisella kerralla. Kuhan mätin menemään.
Description: |
|
Filesize: |
72.17 KB |
Viewed: |
6156 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 19.06.2013 01:32 Viestin aihe: |
|
|
Liimauksesta ei ole kuvia. Tein aika samat litkut kuin edelliseen kun toimivat ja nyt vain ehkä hieman paksumpaa liimaa loppua kohden.
Jos joku foorumia selaava ei ole tutustunut Ottoman I rakenteluuni niin selitän. Loppua kohden tarkoittaa sitä kun liimaa sivellään lämpimiin pintoihin ensin ohuempana seoksena ja toistojen lisääntyessä, lopullisen liimauksen lähestyessä liima on sitten paksumpaa.
Tässä jousi kuitenkin jo sarvet liimattuna ja leveysmitat miltei valmiina.
Nyt sarvien paksuudet tein tarkoin identtisiksi ennen liimausta.
Toleranssilla +-0,1mm. Samalla tarkkuudella myös jousen leveydet.
Tämä on sal (lapa) osuuksiltaan nyt leveämpi kuin edellinen veikkonen.
Description: |
|
Filesize: |
54.51 KB |
Viewed: |
6153 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 19.06.2013 01:40 Viestin aihe: |
|
|
Tältä se aamuhämärissä näytti... Nyt ilalla jo toinen moodi. Siitä myöhemmin lisää...
Tämä on vähän kuin tauti joka ei hellitä vaikka on jousia ammuttavaksi hyllyllinen... Ja ampumakelit loisteliaat. Ni ei, kaveri värkkää uutta.
Niin mutta tämä uusi on erillainen!!!
Parempi!!!
Voimakkaampi ja kestävämpi!!!
Nopeammin heittävä!!!
Kauniimpi!!!
On kasan mutkaa ja lisäsiivua tipeissä antamaa tehoja. Nyt pitäisi monemtumit olla kohillaan. Näyttää ainakin että sinne päin...
On muuten huikeaa vaahteraa tässä. 7-9mm paksut vuosilustot. Samasta puusta on yksi jännejousi kuivunut jo 3kk. Se ehkä loppukesän kahinoihin.
(Patis, ne pitää olla paksut jännejousissa, ne lustot. Ei tule niitä puristusmurtumia sitten ehkä niin helpolla)
Description: |
|
Filesize: |
39.74 KB |
Viewed: |
6151 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Smirkelimies
Liittynyt: 15 Tam 2009 Viestejä: 1055 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 19.06.2013 12:39 Viestin aihe: |
|
|
Ei voi kuin ihastella.
Sitä minä vaan ihmettelen, että kun Suomessa jotkut elää esim. tutkimalla jotain hyönteisiä eläinmuseossa, eikö Menna voisi saada jatkuvan rahoituksen tuollaiseen jousien perustutkimukseen.
Tuolla tietämyksellä pitäisi saada Jousitieteitten Desantin oppiarvo ja vähintään 5000 €/kk jatkuva apuraha + kulukorvaukset (priima vaahtera ehkä 10 t €/kuutio. Mihinkä ruvetaan papereita laittamaan...
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 19.06.2013 13:54 Viestin aihe: |
|
|
Nyt puhut asiaa. Sinähän olet järkimies!!! Tykkään susta!
Joskus kun oikein mulla viiraa, ni olen ajatellu että olis kiva elinkeino tehdä jousia. Luonteeni on vaan siinä määrin paska että jaksan nyylätä jotain juttua siinä määrin että työn kannattavuus ei ole missään järkevässä mittakaavassa.
Tämä sama nimittäin toteutuu jo kuvanveistäjän ammatissani. Siihen kuitenkin on satunnainen lääke jo olemassa. On useita olemassa olevia taiteen apurahoja, jotka paikkaavat velkaantumista jotenkin.
Mistä ne perinnejousiapurahat haetaan? Hä?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 19.06.2013 15:24 Viestin aihe: |
|
|
Tästä keskutelimme joskus, kun kävimme ohikulkiessamme galleriassa (ei Mennan) pikkujoulujen jälkeen duuniporukalla...
Ehkä kuitenkin Ohjelmointi duunina ja jouset harrastuksena sopii paremmin mulle, kuin toisinpäin. Muista en tosin tiedä...
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Smirkelimies
Liittynyt: 15 Tam 2009 Viestejä: 1055 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 19.06.2013 22:10 Viestin aihe: |
|
|
J Menna kirjoitti: | Mistä ne perinnejousiapurahat haetaan? Hä? |
Joskus olen nähnyt lehdessä kuvia kun varsijousiharrastukseen haetaan rahoitusta suoraan pankista. Sponsoroisiko esim. OP-Pohjola jos otat ottomaanin mukaan ja meet kassalta kysymään. Tai mee handelsbankeniin ennemmin, siellä ei tartte jonottaa.
Mutta ihanpa toella, EU-rahastot, (esim Leader) syytää löysää rahnaa kaikenlaiseen. Jos ensi ohjelmakauden hakuun junailee Knuutinpoikien nuorisoaktivointihankkeen, pöllöttelee vaikkapa Menna 3 vuotta (+ hankkeen jatkoajat päälle) projektipäällikön pestissä. Avustus 90 % kustannuksista, avustus maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan, joten tarttee olla puskurirahoitusta jotta voi ensin maksaa palkat jotta saa tuet ulos. Voi olla mahdollista saada myös ennakkoa hankkeen aluksi.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 20.06.2013 01:49 Viestin aihe: |
|
|
Nyt alkaa paksuudet hahmottua...
Description: |
|
Filesize: |
40.96 KB |
Viewed: |
6041 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 20.06.2013 10:30 Viestin aihe: |
|
|
Hienolta näyttää
Lapojen kärkiosat näyttävät silmään paksuilta ja raskailta=hidas heitto...
Kymysys...Miten hitossa olet saanut tuon urituksen noin suoraan? Koitin joskus samankaltaisella työkalulla ja se tuppasi "elämään" sivusuunnassa ja uranalusta tuli jokseenkin mutkainen. Sittemmin olen tyytynyt vain raapimaan pinnan karheaksi.
Arvauksena: Yksi suoristettu reuna toimii ohjurina jota vasten terään on kiinnitetty joku vastinpala...
_________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
pyssymies
Liittynyt: 19 Jou 2008 Viestejä: 808 Paikkakunta: Ikaalinen
|
Lähetetty: 20.06.2013 14:58 Viestin aihe: |
|
|
J Menna kirjoitti: |
On muuten huikeaa vaahteraa tässä. 7-9mm paksut vuosilustot. Samasta puusta on yksi jännejousi kuivunut jo 3kk. Se ehkä loppukesän kahinoihin.
(Patis, ne pitää olla paksut jännejousissa, ne lustot. Ei tule niitä puristusmurtumia sitten ehkä niin helpolla) |
Vaahteran, pihlajan ja koivun kohdalla paksulustoisuus ei ole läheskään niin olennainen juttu kuin kehäputkiloisilla puilla.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 20.06.2013 17:11 Viestin aihe: |
|
|
pyssymies kirjoitti: | J Menna kirjoitti: |
On muuten huikeaa vaahteraa tässä. 7-9mm paksut vuosilustot. Samasta puusta on yksi jännejousi kuivunut jo 3kk. Se ehkä loppukesän kahinoihin.
(Patis, ne pitää olla paksut jännejousissa, ne lustot. Ei tule niitä puristusmurtumia sitten ehkä niin helpolla) |
Vaahteran, pihlajan ja koivun kohdalla paksulustoisuus ei ole läheskään niin olennainen juttu kuin kehäputkiloisilla puilla. |
Aivan, kaikissa lehtipuissa ei tarvitse olla paksua lustoa, ohuempi voi olla jopa hyväksi vaahterassa, tekee siitä sitkaampaa.
J Menna kirjoitti: | Nyt alkaa paksuudet hahmottua... |
Jos tossa Ottomaani II, saa jänteet pysymään selässä, niin onnittelut.
Tuleeko siitä kaman-, perislaishybridi, mikä siinä on Mennalla ajatuksena taustalla?
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 21.06.2013 03:09 Viestin aihe: |
|
|
Ari:
[/quote]Lapojen kärkiosat näyttävät silmään paksuilta ja raskailta=hidas heitto...
Kymysys...Miten hitossa olet saanut tuon urituksen noin suoraan? Lainaus: |
Voi toki ne ovat vasta liki leveys ja paksuusmittojaan. Eli ne ensin kohdalleen nyyläten ja sitten lopullinen muotoilu, eli joo, niissä on ylimääräistä.
Urituksen ensimmäinen ura on tehtävä huolella. Siihen tarvitaan tietty suora viiva ensin. Vaikka piirtäminen sujuu jotenkin niin huolta se vaatii ja silmällä pitää katsoa. Sitten sitä myöden eka ura sahalla kallistaen ja se tekee tokan jne...
Tänää kävin Plektra Tradingissa ja siellä oli viila jolla tehdään aseiden tukkeihin karhennuksia. Viilasatsissa oli myös viila joka ottaa suunnan edellisestä urasta. Täydellinen työkalu jousien uritukseen sahanterän ohella. En ostanut kuitenkaan kun olisi pitänyt ostaa koko 5 viilan sarja. (yli 50e)
Gunman:
| paksulustoisuus ei ole läheskään niin olennainen juttu kuin kehäputkiloisilla puilla. Lainaus: |
Tokko haittaakaan se että syyt eivät juuri juokse ulos jousen pinnasta kuin parista kohdasta vrt. että ne tulee ulos useasta kohdasta.
Auer:
| Tuleeko siitä kaman-, perislaishybridi, mikä siinä on Mennalla ajatuksena taustalla? Lainaus: |
Tämä on aika perus Törkkiläinen "pitkä" malli (122cm).
Jos olisi Persialainen hakusessa niin olisi vielä leveämmät lavat (niitähän on jopa 70mm) ja ohuempi sarvi (joskus vain 3mm) sekä refleksiä kädesijan kummallakin "rapujousten" tapaan.
Nyt sal leveydet tulevat olemaan jänteineen 33-32mm. Ja jos ihan tarkkaan katsoo/suoralle pöydälle laittaa jousen, aavistus siellä on refleksiä nähtävissä nytkin.
Onhan siinä kasanissa jänteiden kanssa vehtaamisensa ehkä, mutta nippuunhan se vedetäänkin kuivauksessa. Ehkä siinä on vähän sitäkin että kun ekassa ei kasankulmaa ollut, ni nyt laitoin reteesti. |
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
kuminilkat
Liittynyt: 09 Syy 2012 Viestejä: 26
|
Lähetetty: 21.06.2013 06:26 Viestin aihe: |
|
|
Olet vissiin tähänkin lisännyt lisäpalat tipeihin lisäkulman toivossa? Joka tapauksesa näyttää jo ihan oikealta ottomaanilta.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 21.06.2013 12:11 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:01 Viestin aihe: |
|
|
Taas sivusto pelaa. Palaan asiaan.
Olihan tässä vielä tuunaamista ennen kuin jännehöystö laitetaan.
Muodot ovat tuossa tehtynä ja mitat ovat seuraavat ennen jänteitä.
Jousen pituus vatsasta 128cm, jossa hieman ylimääräistä tipeissä.
Sarven paksuus 5mm kädensijasta sal osien puoleen väliin. Siitä ohentuen tasaisesti. Sarvi hiottu pois kasanin puolessa välissä.
Paino puulla ja sarvella 220g.
Haen tästä n.55-60lbs jousta 26`vedolla.
Avuksi itselle ja mahdollisest muille ottomaanijousien rakentajille leveydet ja paksuudet 5cm välein kädensijan keskikohdasta lueteltuina. Mitat ennen jänteitä.
paks lev
0. 29,0 22,0 (kädensija)
5cm 18,4 18,0
10cm 10,4 28,0
15cm 8,7 29,0
20cm 8,0 29,0
25cm 7,6 29,0
30cm 7,4 28,0 (kasan kulma)
35cm 7,8 27,0
40cm 11,0 25,5
45cm 12,0 23,5
50cm 13,5 21,2
55cm 15,3 11,5 (tip kulma 52,5cm kohilla)
60cm 18,0 10,0
Description: |
|
Filesize: |
34.8 KB |
Viewed: |
5430 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:03 Viestin aihe: |
|
|
Celik pala, tuo luu sarvien välissä, on tällä kertaa leveämpi.
Description: |
|
Filesize: |
34.18 KB |
Viewed: |
5429 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:04 Viestin aihe: |
|
|
Uriinsa asettuneet: sarvi ja puu.
Description: |
|
Filesize: |
48.76 KB |
Viewed: |
5428 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:05 Viestin aihe: |
|
|
Veistäjää muotoilu kiinnostaa ja kasanien kevennykset näyttää tältä.
Description: |
|
Filesize: |
53.52 KB |
Viewed: |
5427 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:11 Viestin aihe: |
|
|
Ja eikun jänteitä roisimaan kippuran niskaan.
Tein kuten hyväksi havaittu. Revin tarkoin. Valkkasin, punnitsin pinoihin, jotta kumpaakin lapaan tulisi samat gramma määrät ja samat pituudet vastaaviin kohtiin.
Liotus, liiman upotus, kampaus ja kiinnitys.
Kolmessa erässä liimasin. Liima alussa aina laimeampaa ja kahdessa ekassa erässä mukana kalaliimaa hidastamaan geeliintymistä ja kun pelkkä jänöliima on venyvämpää niin vikassa jätin kalaliiman pois. Uloin pintahan venyy eniten.
Tässä on liimattu toinen jännekerros ja kuivunut noin kuusi tuntia. Siitä kirjavuus.
Description: |
|
Filesize: |
62.71 KB |
Viewed: |
5424 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:13 Viestin aihe: |
|
|
Jokaisen liimauksen jälkeen lisäten refleksiä ja huolellinen karhennus 60 santapeprilla jänteiden suuntaisesti. Jousta pitelin puhtain hanskoin, nyt tarkkana ettei likaa tai rasvoja pääse kerroksien väliin.
Description: |
|
Filesize: |
93.04 KB |
Viewed: |
5423 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:15 Viestin aihe: |
|
|
Siis todellakin huolellinen karhennus ja aina kolme kerrosta kuumaa, 75c asteista limaa pintaan ennen seuraavaa jännekerrosta.
Description: |
|
Filesize: |
67.97 KB |
Viewed: |
5422 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:19 Viestin aihe: |
|
|
Tässä on kuivattu kolmatta kerrosta muutamia päiviä. Jänteiden liimaus on monella tapaa tarkkaa ja haastavaa ja siinä voi aina oppia lisää. Nyt sain leveyttä lisättyä jouseen n. 5mm jänteillä, eli n. 2,5mm kummallekkin reunalle. Jänteiden kun tulee jatkua sarvivatsan päälle 3-5mm, jotta paketista tulee vahva ja eheä.
Tämä leveys tulee kutistumaan puolen vuoden aikan pari milliä, mutta tässä se runkorakenteen reunan yli jäävä osa kuultaa makeasti.
Description: |
|
Filesize: |
59.96 KB |
Viewed: |
5420 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 08.08.2013 03:26 Viestin aihe: |
|
|
No, nyt se on näin.
Olo taas tyhjä. Kaikki kyvyt ja taiat on laitettu siihen ja ei voi kuin odottaa tammikuun loppua. Saattaa olla että kuivan keskitalven takia lykkään avausta keväämmälle.
Tai voihan sitä aloittaa uutta... ja pitääkin - tuli jo pari ideaa joilla voisi muutamaa työvaihetta parannella.
Tämä valmistui tähän vaiheeseen vähän huonoon aikaan. Ideaalia olisi kosteuksien kannalta liimata jänteet marras-joulukuussa ja alkukesästä sitten avata jousi ja tilleröidä.
Hetkinen, nyt jos laitan runkopalikat sahaten ja hioen ja höyrysräen ja taivuttaen ja... Ja hei, vielähän ehtii marraskuulle uusia jänteitä liimaamaan!!!!
Description: |
|
Filesize: |
66 KB |
Viewed: |
5419 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
heikki
Liittynyt: 09 Kes 2009 Viestejä: 1178 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 08.08.2013 12:39 Viestin aihe: |
|
|
On kyllä tarkkaa työtä! Tavattoman hieno ase tulossa, vaikka taas on niin vaikea uskoa, että se siitä vastakkaiseen suuntaan suostuisi taipumaan...
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Andes
Liittynyt: 09 Tam 2011 Viestejä: 228 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 08.08.2013 13:48 Viestin aihe: |
|
|
Kylläpä lähti aneeminen sadepäivä pirteästi käyntiin tätä ihaillessa!
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Smirkelimies
Liittynyt: 15 Tam 2009 Viestejä: 1055 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 08.08.2013 18:01 Viestin aihe: |
|
|
Jos koko rungon saisi veistettyä yhdestä palasta kahvoineen, oliskohan se toimiva? Vai lieköhän jotenkin lujuuden tai jonkun teknisen jipon takia välttämätöntä tehdä erillinen kahvapala? Tai onko hyvän materiaalin niukkuus syy?
On se Menna niin taitava että...
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 08.08.2013 20:40 Viestin aihe: |
|
|
On se vaan hieno! Näyttävä! Muodokas!
Ja kuvat myös! Tausta tekee paljon! Ota vaan jatkossakin kuvat samalla tavalla, valkoista pahvia vasten. Nosta vielä hieman kohdetta irti taustasta, niin ei tule varjoja. Ja hieman valoa lisää, kamera kun mittaa valon lähinnä valkoisesta pahvista, jolloin kuva alivalottuu. Eli säädä vaikka yksi aukko ylivalotusta, niin noista tulee suorastaa häikäiseviä dokumenttikuvia, joita ihmetellään vielä tulevien sukupolvienkin aikana. Täällä on niin paljon hienoja töitä, jotka kaipaisivat seurakseen hyvää dokumentaatiota. Kuten Juha onneksi nyt tekeekin.
Palapelirakenteesta, veikkaan syyksi ihan käytännön syitä. Eteentyönnetty kahva ei oikein onnistu yhdestä palikasta, varsinkin jos lapoihin halutaan mahdollisimman ehjä selkä. Jos kahva on peruspuujousen tyyppinen, niin sitenhän mitään ongelmaa ei ole. Ja onhan kokemus osoittanut, että palapelirakenne kestää!
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 09.08.2013 01:54 Viestin aihe: |
|
|
Tuomo jo ajattelikin. Ehkä se olisi toimiva yhdestä puustakin tehtynä, mutta sellaisen löytäminen on käytännössä mahdotonta.
(Olen miettinyt, voisikohan kasvavan puun sitoa muottiin ja lannoittaa siinä jouseksi...?)
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 09.08.2013 12:58 Viestin aihe: |
|
|
Qing-jousissa käytetään overlay kahvaa. En näe mitään syytä miksi kahvaa ei voisi tehdä overlay:nä.
Ongelma yksipuisessa komposiitissä on:
1) joutuu taivuttamaan kaksi kärkeä, ennekuin puu on jäähtynyt.
2) tarvitsee pidemmän hyvän kapulan
Näen sieluni silmin puisen koneen, johon laitetaan keitetty kapula keskelle. Sitten istutaan päälle ja sidotaan kone asentoonsa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 11.08.2013 00:04 Viestin aihe: |
|
|
Muutama kommentti, joita ei nyt pidä ottaa arvosteluna:
Uraliitoksen ei tarvitse toimiakseen olla noin syvä, matalampi ja tiheämpi antaa aivan saman liimapinnan. Toinen juttu on kyllä sitten se, että en ole aivan varma miten tuollainen syvä uritus vaikuttaa todelliseen lujuuteen. Kyseinen sauma joutuu pääosin leikkaukselle ja jonkin verran vedolle ja en nyt oikein heti keksi miten tuo auttaisi kumpaakaan, pitäisi taas tehdä se kuuluisa kirottu tietokonemallinnus asian selvittämiseksi. Melkoinen kädentaidon näyte joka tapauksessa.
Puun liimaus on varsin toimiva ja tunnettu tapa jatkamiseksi enkä näe siinä juurikaan korjattavaa, oikein tehtynä liimaus aina ylittää peruspuun lujuuden eli pettäminen tapahtuu puusta (teakkiä, lehtikuusen- ja männyn ydinpuuta ei nyt lasketa).
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 12.08.2013 03:08 Viestin aihe: |
|
|
T. Manner
Lainaus: | Uraliitoksen ei tarvitse toimiakseen olla noin syvä, matalampi ja tiheämpi antaa aivan saman liimapinnan. Toinen juttu on kyllä sitten se, että en ole aivan varma miten tuollainen syvä uritus vaikuttaa todelliseen lujuuteen. Kyseinen sauma joutuu pääosin leikkaukselle ja jonkin verran vedolle ja en nyt oikein heti keksi miten tuo auttaisi kumpaakaan, pitäisi taas tehdä se kuuluisa kirottu tietokonemallinnus asian selvittämiseksi. |
Kyllä ne urat voisivat olla matalammatkin. Tein 2mm syvät, eli Adamin antamat maksimisyvyydet. Maalaisjärkeenkäypää on kyllä se että matalampi uritus saattaisi olla rivakampi heitoltaan.
En usko että tietokonemallinnuksella saa aikaan muuta kuin teoreettista tietoa tai teoreettisia olettamuksia tällaisessa tapauksessa kuin sarvijousi.
T.Manner:
[/quote]Puun liimaus on varsin toimiva ja tunnettu tapa jatkamiseksi enkä näe siinä juurikaan korjattavaa, oikein tehtynä liimaus aina ylittää peruspuun lujuuden eli pettäminen tapahtuu puusta Lainaus: |
Niin, eihän tässä tämä puiden liimaus ole mitään mun kikkailua tai itse keksittyä juttua. Pyrin tekemään jousen just niin kuin ne ovat jo ammoin tehty.
Eli kyseessä ei ole mitään sovelluksia, vaan ylevä pyrkimys historiallisesti pätevään replikaan Ottomaanijousesta. Niin mitoiltaan, muodoiltaan kuin materiaaleiltaankin. Ja mikä olisi tietysti kaikkein mukavinta jos se olisi myös suorituskyvyltään myös sellainen. Ei ehkä vielä tämä toinen tekele, mutta ehkä viides, kuudes tai... |
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 12.08.2013 12:48 Viestin aihe: |
|
|
"En usko että tietokonemallinnuksella saa aikaan muuta kuin teoreettista tietoa tai teoreettisia olettamuksia tällaisessa tapauksessa kuin sarvijousi. "
Kyse oli nyt tuon liimasauman mallinnuksesta lujuutta ajatellen. Anisotrooppisten materiaalien mallinnus onnistuu oikein hyvin nykyään, se mikä aiheutta ongelmia on materiaalin paikalliset virheet, jota ongelmaa ei kokemuksellakaan voi ratkaista.
Tämä käsite "teoreettinen tieto" on kyllä jäänyt aikojen kuluessa hämäräksi, mitä se on?
Jos kestää teoriassa, mutta ei käytännössä niim heitetään teoria romukoppaan ja jos kestää käytännössä, mutta ei teoriassa niin samalla logiikalla pitäisi heittää käytäntö pois! Maailma ei nyt vaan toimi noin.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 12.08.2013 15:33 Viestin aihe: |
|
|
Uskoisin että "teoreettisella tiedolla" kirjoittaja tarkoitaa GIGO periaatetta, eli että jos mallin data ei perustu todellisuuteen, ei tuloksissa ole yleensä mitään arvoa. Tällaista "tutkimusta" olen nähnyt ihan peer-review julkaisuissakin.
Lainaus: |
Puun liimaus on varsin toimiva ja tunnettu tapa jatkamiseksi enkä näe siinä juurikaan korjattavaa, oikein tehtynä liimaus aina ylittää peruspuun lujuuden eli pettäminen tapahtuu puusta.
|
Lisäisin että tapahtuu puun puolelta sauman vierestä. Jos urituksella ja yhteensopivilla urilla voidaan tehdä muuntuminen asteittaiseksi, se vähentää heikkoa kohtaa puussa sarven vieressä. En osaa selittää asiaa fysikaalisemmin, ehkä joku muu osaa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 12.08.2013 20:37 Viestin aihe: |
|
|
"Uskoisin että "teoreettisella tiedolla" kirjoittaja tarkoitaa GIGO periaatetta, eli että jos mallin data ei perustu todellisuuteen, ei tuloksissa ole yleensä mitään arvoa. Tällaista "tutkimusta" olen nähnyt ihan peer-review julkaisuissakin. " (jostain syystä lainaus ei toimi, eikä kyllä muutkaan lisätoiminnot)
Tästä ei sinänsä tarvi alkaa vääntää enään, mutta voisi kuitenkin lievästi ihmetellä, että ihmiset, jotka lomalennoilla uskaltavat pistää henkensä tietokonelaskelmien varaan, eivät usko, että jousen laskelmista olisi hyötyä tai että ne edes onnistuisivat. GIGO on sinänsä kurantti epäily, mutta näistä materiaaleista dataa löytyy ihan riittävästi tämän tasoisiin laskelmiin kunhan ei yritetä yksittäisen selluloosafibrillin kokemaa laskea.
"Lisäisin että tapahtuu puun puolelta sauman vierestä. Jos urituksella ja yhteensopivilla urilla voidaan tehdä muuntuminen asteittaiseksi"
Jos vedetään sen urituksen harjojen taselle viiva puuhun niin koko sama voima joutuu siitä tasosta menemään läpi olipa uritusta tai ei. Ajatus liitosvoimien jakamisesta on sinänsä oikea, mutta uritus ei välttämättä sitä tee eikä se välttämättä myöskään pienennä huippuja, pehmeämpi liima on parempi vaihtoehto. Lujuusoppi ei ole kovin intuitiivista, taspainoajattelulla ja "voimavuo"konseptilla voi kyllä joskus päästä aika pitkälle.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 02.06.2014 09:52 Viestin aihe: |
|
|
T. Manner kirjoitti: | pehmeämpi liima on parempi vaihtoehto. |
Pehmeämpi liima?
Yhteensopivat urat turkkilaisessa on moderni keksintö, niissä käytettiin aina epäsopivia uria, kunhan ne olivat vain yhdensuuntaisia, eli siis nämä mitch match urat, tulee sanasta mismatch. Eivätkä ne olleet välttämättä niin syviä, siinä on annettu kai enemmän liimalle mahdollisuutta vaikuttaa, siinä on liimalle tilaa, siinä ei ole vain liimattu liimapintoja yhteen.
Tuossa Mennan Ottomaani II, on kyllä aika jyrkät noi kasankulmat ja tehty vielä dynaamisiksi, taipumaan, kuten ne yleensä tehtiin dynaamisiksi, mutta ehkä vähän turhankin jyrkät, ettenkö sanoisi, siinä on sellaiset tietyt suhteet, joita on hyvä noudattaa, kestävyyden rajoilla, kasankulma on vain sellainen hienonhieno kulma siinä, saisiko tuota edes jänteelle? Epäilen vähän että kestää, ihmettelisin, mutta onhan se tietenkin oppimisprosessi, ja sitten voi varmaan tehdä uutta tilalle.
Tossa kohdistuu periaatteessa armotonta rasitusta kasankulman alueelle, jos siitä otetaan osa siitä taipumisesta? Kasankulma antaa periksi pikkuisen eikä ihan suoristu, taivutus tapahtuu salosuudesta, kasankulmalla ei ole edes tarkoitus suoristua, mutta tiedä siitä, ehkä se antaa periksi tuossa jonkin verran ... mutta "kasankulma" jäisi aika jyrkäksi.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 03.06.2014 03:18 Viestin aihe: |
|
|
Martti Auer kirjoitti: | Pehmeämpi liima? |
J Menna kirjoitti: | Liima alussa aina laimeampaa ja kahdessa ekassa erässä mukana kalaliimaa hidastamaan geeliintymistä ja kun pelkkä jänöliima on venyvämpää niin vikassa jätin kalaliiman pois. Uloin pintahan venyy eniten. |
Kalanrakkoliimaa ei käytetty pelkästään sen takia että tämä olisi hidas geeliytymään, kuten mm. sarven liimaamisessa koska tämä olisi hidas ja työläs prosessi.
Kalaliima tai kalanrakkoliima on myös itseasiassa elastisempaa, mitä jänisliima.
Se menee tässä järjestyksessä - 3. vaalea nahkaliima, 2. jänisliima ja 1. kalanrakkoliima - elastisuuden suhteen. Vanhat puusepätkin rankkasivat kalanrakkoliiman parhaimmaksi ja nämä rankkasivat liimat näiden elastisuuden mukaan. Karpon mukaan jänisliima on elastista verrattuna esim. nahkaliimaan, koska jänisliimassa olisi rasvaa, rasva ei tee kuitenkaan jänisliimasta elastisempaa; eikä jänisliimassa ole rasvaa.
Liiman elastisuudesta ei vaikuteta tietävän juuri mitään.
Vaikuttaa myös että Menna on ehkä saanut vaikutteensa tähän Ottomaani II, Karpon tekemästä piirustuksesta, joka esiintyy tämän kirjassa sivulla 23, ottomaanien jousista, itse katselisin kuitenkin ennemminkin niitä valokuvia vanhoista turkkilaisista jousista, joita esiintyy myös kirjassa, ne eivät ole pelkästään koristeluita kirjassa ainakaan mulle.
Sitten tämä kasankulma, niin sitä ei taivutettu ensialkuun, kun puuta taivutettiin tai laitettiin vastakaarelle, se muodostui tai muodostuu prosessin kuluessa, kaikesta huolimatta, mutta onhan persialaisissakin aika jyrkät taivutukset, mutta nämä olivat pidempiä ja huomattavasti leveämpiä jousia.
J Menna kirjoitti: | Liima alussa aina laimeampaa ja kahdessa ekassa erässä mukana kalaliimaa hidastamaan geeliintymistä. |
Karpo käyttää alussa jytympää liimaa, alempiin kerroksiin. Siinä voi kuitenkin olla ideaa käyttää myös kalanrakkoliimaa, koska se hidastaa kuivumista, kyllähän sitä voi liimata kaikki jänteet vaikka pelkällä kalanrakkoliimalla. Karpo käyttää siinä prosessissa pelkästään nahkaliimaa, mutta siinäkään ei voi käyttää ihan mitä tahansa nahkaliimaa. Mitä parempaa nahkaliima on, sitä vaaleampaa, oli vanhojen puuseppien nyrkkisääntö.
Tämä tulee ehkä vähän toistona, Mennalle, mutta jos katselee esim. Karponkin kirjassa esiintyvää kuvaa turkkilaisesta jousesta, joka on edelleenkin paketissa, tähän ei ole laitettu lehtikultakirjailuja, niin näkee että siinä jännekerrokset ovat aivan kermanvalkoisia ja siihen pitäisi käsittääkseni myös pyrkiä.
Karpon jouset ovat jännekerroksineen yleensä ruskeita, vaikuttaisi että Karpon kohdalla liimatietämys vähän ontuu.
Miksi kalanrakkoliimaa käytettiin mm. sarven ja runkopuun liimaamisessa yhteen, niin että siinä muodostuu yhdistelmä tai liimasauma tai laminointi, niin voi itseasiassa, johtua siitä että kalanrakkoliima on ehkä tarpeeksi elastista.
Pehmeämpää???
On kuitenkin ehkä unohdettu yksi termi - elastinen. Tosin turkkilaiset käyttävät lähinnä kai myös sammen kitalaesta tehtyä liimaa tuohon tarkoitukseen, eli tuo sammen kitalaki, sitä tässä kai olen etsinyt, sitä turkkilaisten liiman salaisuutta.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 03.06.2014 03:25 Viestin aihe: |
|
|
Tuohon lisäyksenä kuitenkin, mitä vaaleampaa nahkaliimaa, sitä elastisempaa.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 03.06.2014 03:57 Viestin aihe: |
|
|
Kasankulma.
Description: |
|
Filesize: |
12.57 KB |
Viewed: |
3401 Time(s) |
|
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 03.06.2014 09:30 Viestin aihe: |
|
|
Mennan Ottomaani II muistuttaa kamania, mutta sitten pitäisi olla pidemmät salosuudet suhteessa kasanien pituuteen, siksi epäilen että saako sitä edes jänteelle, tai taipuminen otetaan osittain "kasan eye" kulmasta, Mennan teorialla, että kasan kulma olisi yksi heittävä vipu lisää.
Tuossa on alla kuitenkin kuva ottomaanista, joka muistuttaa ehkä Mennan jousta osittain, mutta siinäkään ei taida olla ihan niin jyrkkä kasan eye, mitä Mennalla, miksiköhän tuota kulmaa tai mutkaa sanoisi, mutta sanoisin että Mennalla ei ole ihan vielä tässäkään kasankulmaa, vaan sitä edeltävä mutka, kamanissakaan ei ole sitä lisäkulmaa kasan eye taivutuksen yläpäässä. Tosin ei vaikuttaisi olevan tuossakaan jousessa, mutta se esiintyy, kuten se että turkkilaisissa saattaa olla myös hivenen vastakaarta kahvan kohdalla, saattaisikohan vaahtera-aihioiden liiallinen leveys aiheuttaa Mennalla, että aika iso osa niistä murtuu? On kuitenkin suorastaan erinomaista että Menna jaksaa tuollaisia väsäillä.
http://www.turkishculture.org/
Description: |
|
Filesize: |
4.18 KB |
Viewed: |
3360 Time(s) |
|
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 03.06.2014 10:01 Viestin aihe: |
|
|
Kasan eye alue, eli vastakaari alue salosuuden yläpäässä, jonka vastakaaren yläosassa on vielä yhdestä kohtaa hieman kulmalle taivutettu alue, pieneksi vastakulmaksi, eli se olisi vastakulma, joka on semidynaaminen, verrattuna tämän alla sijaitsevaan vastakaarialueeseen, jolla ei tarkoiteta mahdollisesti vastakaarelle taivutettua salia, kun jousi laitetaan pakettiin, vaan siinä on oma vastakaarensa, jonka vastakaaren tarkoituksena on vain suoristua, kun sal muuten voi taipua, mutta siihen Karpon piirustukseen sivulla 23 on lisätty juuri sellainen vastakulma, sen kohtalaisen jyrkäksi piirretyn kasan eye mutkan yläpuolelle, en tiedä sitten että onko se piirustus tehty karrikoiden.
Vastakulma.
Mikä vastakaari ehkä kompensoi sen että siitä kohtaa jousi voidaan tehdä kevyemmäksi, kun vastakaari kompensoi sen että jousta ei tarvitse tehdä silloin paksummaksi tai raskaammaksi silloin, vaan vastakaari ennemminkin lisää siinä voimaa, taivuttaakseen salia. Siinä pyritään lähinnä rakenteen keveyteen, siinä on kai haettu lähinnä sellaisia ratkaisuja.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|