Jousi

[J.J. Mikkonen]

Moro! Mikä voisi olla ammunta tekniikassa vika kun oikean käden kyynerpää kipeytyy ampuessa?(ammun vasenkätisesti)eli jousi käsi

[Rakonczay]

Eli jousikäden kyynärpää kipeytyy?

Voisin veikata että kyynärpää on koukussa joko sisään tai ulospäin. Tyypillisesti usein naisilla kyynärpää taipuu liikaa sisään.

Jos ammut metsästystyylillä käsi koukussa niin muuta tekniikkaa niin että käsi on suorassa.

[J.J. Mikkonen]

Kyllä jousikäden kyynärpää.Jep ammun aina ns. metsästys tyylillä käsi koukussa. Pitääpä kokeilla neuvomallasi tavalla ampumista.

[Lehtis]

Jep, luut jonoon vaan, niin tulee kuorma tuettua oikein. Vaikka siitä fita-tyylistä näillä sivuilla välillä kenoillaan, niin on sillä hyvät puolensa myös tässä asiassa.

[Juha]

Niin ja kyllä sitä metsästääkkin voi jousikäsi suorana, se vaan tahtoo tilanteen tuomien mausteiden kanssa se tyyli jokaisella muuttua hieman ns alkukaintaisemmaksi, käsi ei ihan ojennu kuin oppikirjoissa, menee hieman kyyryyn vaistomaisesti kun näkee riistan yms. Hienosäädöt tahtoo unohtuu ja jälelle jää vaan sellanen karkeemotorinen jousiammunta, varmaankin tuokin muuttuu enemmän kontrolloiduksi tilanteiden ja kokemuksen myötä, saas nähdä miten ajan kanssa (allekirjoittaneella) käy.

Toinen juttu on se ettei kannata vetää itteensä tukkoon ja kipeeksi niin että lihakset tulehtuu, ei oo mukava tunne.

[Ari Rantala]

Yks syy voi olla ampujan kyvyille ja fysiikalle liian jäykkä jousi. Asennot ja oikeat nivelkulmat unohtuvat helposti kun punnertaa puoliväkisin jyrkänjäykkää jousta vireeseen ja koittaa "taikoa" jostakin ne täyden vedon viimeiset tuumat...

[JoniAulis]

minulla on kans kyynärpää ongelma. Niin kauan kuin muistan, oikean käteni kyynärpää on kipeytynyt esim. Kivien tai lumipallojen heitossa. Nyt sain vastakäppyrään jänteen tehtyä ja nuolenkin hommattua. Ekat 20 laukausta meni hienosti, hetki tästä ja kädessä alkoi tuntumaan tuo tuttu kipu. Eli pelkoni kävi toteen. Oiskohan tuolle mitään tehtävissä kotikonstein? Veto tapahtuu siis oikealla. Oli muuten erittäin hienoa ampua jousella näin aikuisiällä ensimmäistä kertaa.

[Jakke]

Moi,

Itselläni ei vetokäden kyynärpää ole koskaan kipeytynyt ja olen jo jonkinverran ampunut. Tästä päättelen, että oikein ammuttaessa käden ei pitäisi kipeytyä.
Joko ampumatekniikassasi on puutteita tai sitten jokin rakenteellinen ongelma voi olla aiheuttajana. Toisaalta, menee jonkinaikaa ennenkuin kätesi lihakset tottuvat, eli kai ne voivat tulla alussa kipeiksi.
Muutamia mahdollisia teknisiä syitä:

Jousesi voi olla liian jäykkä. Kun aikuisiällä aloittaa, jousen pitäisi olla alle 30 paunaa täydellä vedolla. Vasta kun kroppa tottuu, jäykempi pyssy. Sanoisin ainakin puoli vuotta.

Et vedä nuolta kunnolla ankkuriin vaan käsilihaksilla jonnekin puoliväliin. Silloin rasitus jää koko suorituksen ajaksi käsilihasten varaan. Näillä sivuilla tätä ampumatyyliä usein suositaan, ja sillä on varmasti omat etunsa, mutta sellainen joka haluaa ampua paljon, rasittuu varmasti.

Yksi mitä voisit tehdä, on että osta nykyaikaista kuminauhaa (noin 7 /10 cm leveätä ja kokeile sillä ensin. Urheilukaupoista sitä saa eri jäykkyistä (älä osta jäykintä!), maksaa pari euroa. Laita nauhan päät yhteen ja tämä pää vasuriin kämmenen alapuolelta nyrkissä olevaan käteen. Niinkuin pitäisit jousta. Silmukkapuoli oikeaan käteen, niinkuin pitäisit jännettä. Venyttele sillä, vähän kerrassaan.

En ole lääkäri -yritän heitä jopa karttaa, en siis uskalla sanoa miten kroppa kestää, mutta olisin itse hyvin varovainen.

Jos haluat aloittaa aktiivisemman ampumisen, sinun kannattaa ensin käydä jonkun kokeneemman juttusilla. Oletko tarkistanut, onko lähialueellasi joku seura, mistä voisi lähteä liikkeelle?

Jakke Lehtinen

[Tuomo]

Jakke tietää kyllä, mistä kirjoittaa. Ehdottoman samaa mieltä olen siis Jaken kanssa.

Se, että kyynärpää on vaivannut aiemminkin ja kipu alkaa noinkin pian ammunnan aloittamisesta, viittaa kyllä mielestäni johonkin vanhaan vammaan tai rakenteelliseen ongelmaan.

Useimmiten jousiampujien murheenkryyni ovat olkapäät. Etsimällä tietoa sanoilla kiertäjäkalvosin tai rotator cuff, löytyy paljon asiaa. Itselläni alkoi vetokäden olkapään yläosa joskus keväällä vaivaamaan. Venyttelin ja lihaskuntoharjoituksia tein mutta vasta kunnollinen ja säännöllinen venytys roikkuen auttoi yllättäen. Eli rekkitangossa roikkuen venytys tuntui upealta ja jossakin siellä olkapäässä oli jäykkiä lihaksia, jotka selvästi kaipasivat täsmävenytystä.

[JoniAulis]

En muista että olisin kyynärpäätä koskaan loukannut joten kai siinä on rakenteessa jotain. Penkkipunnerrus tulos kehitys tökkäsi nuorempana kuin seinään tuon kyynärpään takia. oulun seuran opastus iltamiin tarkoitus mennäkkin heti lokakuussa kunhan jatkuvat. Tarkoitus olikin että en ennen sitä ampuisi mutta kun ei malttanut odotella. Toivottavasti 3 viikossa ei kerkeä liiaksi omaksumaan virheitä tekniikassa.

[Simo Hankaniemi]

En usko, että kyynärpään koukussa pitäminen on ongelman syy. Lääkäreiden mukaan juuri se on ergonomisesti oikea tapa ampua jousella, sillä stressin ottavat silloin vastaan lihakset, eikä nivel. Olen ampunut jousella käsi koukussa tasan 50 vuotta, eikä kyynärpää ole koskaan kipeytynyt. Kaikki abot ampuvat käsi koukussa.

Kyynärpäätä pitäisi käyttää lääkärissä ja selvittää, onko siellä jotain elimellisesti pielessä. Jokin krooninen tulehdus esimerkiksi voi olla päällä. Jos mitään lääketieteellistä vikaa ei löydy, niin kannattaisi siirtyä aluksi paljon kevyempään jouseen ja harrastaa myös venyttelyä ja painoharjoittelua.

[T. Manner]

[pyssymies]

[T. Manner]

[pyssymies]

[T. Manner]

[Jakke]

Sori, luin alunperin kysymyksen huonosti, eli itse puhuin vetokäden mahdollisesta kipeytymisestä vaikka kaveri selvästi kirjoitti ampuvansa vasenkätisesti. Olen muiden kanssa samaa mieltä, että jousikäden kyynärpään kipeytyminen ei johtune vetopituudesta tai käden taivuttamisesta.
Jakke Lehtinen

[pyssymies]

[Lehtis]

Nostanpas tämän jousikäden kyynärpään kipeytymisen omien kokemusten nojalla taas esille.

Olen oikekätisesti ampuva, eli jousi vasemmassa kädessä ja sen käden kyynärpäässä alkoi jo keväällä olla "tenniskyynärpäähän" viittaavia oireita. Puristusvoima heikkeni ja vesiämpärin nostaminen mösällä tiskipöydälle ei ollut mukavaa, mutta jousiammuntaa vaiva ei haitannut ollenkaan. Itse ammuntasuorituksessa ei tunnu ollenkaan kipuja, mutta suorituksen jälkeen kättä taivutellessa oli kiputuntoja.

Oletin, että istumatyöläisenä PC:n ääressä tulee vasenta pidettyä liian staattisessa asennossa ja paikat jumittuu. Tulehduskipulääkekuurin söin kesällä oma-aloitteisesti sekä hieroin salvaa kipualueille. Helpotti hetkeksi mutta vaiva uusi nopeasti pillereiden pureskelun loputtua. Kävin ihan työterveyslekuriakin morjenstamassa ja sama hoito uusiksi fysioterapeutin vääntelyn avittamana. Ei pysyvää apua.

Ihan hiljattain olin pari kertaa neulatyynynä kiinalaista lääketiedettä ja hoitoja hallitsevan henkilön käsittelyssä ja kivut tuntuvat rauhoittuneen hiukan. Taitaa kumminkin olla niin, että lopullinen apu löytyykin ampumatekniikastani tai paremminkin sen korjaamisesta.

Viime viikolla harjoitushallilla valmentajamme huomasi, että pokakäden kyynärpääni ei ollut aivan suorassa ja kehoittikin kiinnittämään siihen huomiota. Olin aina kuvitellut ampuvani käsi suorana, mutta ihan viimeinen ojennus taisikin puuttua. Minut tuntevat tietävät, että ammun 7-alkuisilla paunoilla ja perinnejouset potkaisevat hiukan enemmän, kuin reflex-deflex l......tujouset, niin siitäpä sitä laukaistessa tulikin tärskyä niveleen. Nyt kun olen tietoisesti keskittynyt ojentamaan käden kunnolla, tuntuu kyynärpää jo paljon paremmalta ammunnan jälkeen.

Pieni lisähuomio vielä: Olen koko kesän tuskaillut, kun osumatarkkuus on ailahdellut ja en mielestäni ampunut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ikääkin jo syytin. Nyt kunnolla ojennetulla kädellä ero osumakuviolla on kuin yöllä ja päivällä ja harjoitustaulu meni eilenkin noposaan vaihtoon... "FITA-pönötyksessä" lienee kumminkin taikaa koukkukädellä ampumiseen verrattuna...

[Smirkelimies]

Minullakin on ilmaantunut ko. vaivaa tänä syksynä. Jänne räpsyy käteen jos ei ole jousikäsi hieman koukussa. Ja koukussa ampumisesta kipeytyy kyynärpää. Hankala löytää toimivaa kompromissia.

[Tuomo]

Esalta hyvää tekstiä!

Smirkeli, nosta jännekorkeutta ja kierrä jousikäden kyynärpäätä hieman ulospäin. Eli pyöräytä jousikättä hieman myötäpäivään (jos ammut oikeakätisesti). Tällöin kyynärpään mukana ranne kääntyy hieman ulospäin ja pois jänteen tieltä.

[Smirkelimies]

Aloinpa varsin selvittää miten ranteen pitäisi ihan ihanteellisessa tapauksessa.

Olen ollut huomaavinani että puujouskalla ampujilla ranne taittuu helposti koukkuun niin että kämmenpohja painuu muotoilematonta kahvaa vasten. Siitä voinee seurata jänteen räpsymistä käteen koska käsivarsi voi tällöin tulla jänteen tielle, vai mitä?

Jos ampuisi niinkuin huiput kusilaiturit, pitäisi ranteen pysyä suoremmassa, kai?

Mutta kun ampuu paljon kerralla, ei jaksa pitää rannetta suorana ja alkaa räpsyä.

Oiskohan se noin että ranne suorana, vai kui? Kusilaitureilla taitaa olla semmoset kahvat jotka pakottaa ranteen suoraan. Ja sormia yhdistää mystinen lenkki, muuten he ei osais ampua. Jos vastassa olisi moderni jousiarmeija, riittäisi kun yöllä pönisi niiden sormilenkit, sitten ne antautuisi.

[Esa Konga]

Moi, kävin fysioterapeutilla tästä syystä. Ymmärsin häneltä että parempi ampua pokakäsi suorana, jolloin lihakset ei rasitu. Hieman jäi arveluttamaan, kun kipua oli 6 kk ammuntatauon jälkeenkin. Tosin nyt ampumalla ehkä 700 laakia alkuvuoden aikana, mutta keveällä aseella helpottanut. Pääsyynä hänen mukaamsa liian edessä olevat olkapäät ja siitä johtuva väärä pokakäden asento. Tähän tulee treeniohjelma, jonka lupasi vielä salilla kädestä pitäen opettaa. Eli näin minulla toimistorotalla ja noilla mennään, lisäksi alle 40 paunalla jatketaan. Esa

[Martti Auer]

[pexi]

[Lehtis]

Lehtis ampuu luut jonossa, eli käsi suorana vetopituuden ollessa jousen selkään mitattuna yli 28 tuuman. Steriileissä oloissa mittanuolen kanssa menee yli 29, mutta oletettavasti hiukan alle jää tosissaan ammuskellessa. Jos jäisi paljon alle, eli jos ojennus ei ole kohdallaan ja asento kunnossa, niin kyllä sen osumista heti näkee. Itse asiassa sen tuntee jo laukaistessa, että nuolta saa hakea jostain muualta, kuin taulun parempia pisteitä antavalta alueelta.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos veto ja pito jää enempi lihasten varaan ilman luuston antamaa tukea, niin sen kyllä kipuiluna ennen pitkää huomaa enemmän ammuttaessa. Ei se parjattu FITA-pönötys tyhjästä ole muodostunut... Ja vetää nuo nousevan aurigon suunnassa olevat ampujatkin vetonsa perille asti, itse asiassa pidemmälle kuin fitailijat ja samoin ovat nuo Brittein saarten LB-ampujatkin kaariaan taivutelleet.

[Lehtis]

Ai niin, oli tuossa Martilla jotain loppukommenttiakin: Olen minä joskus hiukan koukkuakin kokeillut, mutta ei ole minun juttuni ja en sillä kurilla osaa ampua. Ei tullut hommasta toistettavaa. Eikä minun jousten paunoilla viitsi edes montaa kertaa yrittää. Joillekin muille se voi olla se oma toimiva tyyli ja oletan, että metsästyshommissa, missä ei suoritusta tarvitse toistaa kymmeniä kertoja peräkkäin, koukkuilu toimii hyvin ja on tuonut tuhansia vuosia proteiinia purtavaksi.

Niissä isompien liittojen kisoissa, joissa minä olen toisten suorituksia nähnyt, käytännössä ainoita koukkukätisiä ovat jotkut talja-ampujat, jota vetävät apupyörävehkeensä itselleen säädettyyn vetopituuden takatoppariin asti, jolloin jousikäsi käytännössä melkein kuin nojaa seinään hiukan koukussa. Osa talja-ampujista ampuu jousikäsi suorana, eli kahta koulukuntaa sielläkin.

[Tuomo]

Nyt pitää muistaa sellainen asia, että mihin suuntaan eri voimat vaikuttavat. Kyynärpää koukussa ampujat tuntuvat perustelevan koukkuisuutta sillä, että kyynärpää ei kestä iskuja, jos se on täysin suora ja lukittuna. Mutta, jousen hukkaenergia liikkuu nuolen suuntaan. Kokeilkaa vaikka ampua avoimella otteella, eteenpäin jousi lentää. Iskun voima kohdistuu kädestä poispäin, ei käteen päin. Se tarkoittaa sitä, että jousen tärähdyksen näkökulmasta ei ole merkitystä, onko kyynärpää koukussa vai ei. Jousen vedon aiheuttamien rasitusten kannalta asia taas on tärkeä, aivan kuten Lehtis kertoikin. Jos taas jousi tärähtää laukaisussa pahasti, niin ei se varmasti ole hyväksi kyynärpäälle pitemmän päälle, ampuipa miten tahansa.

[Martti Auer]

Niin joo, siinä voi olla jousessakin vikaa, miksi käy niin, sekin kannattaa tarkistaa, siinä voi olla monessa asiassa vikaa, jotka kannattaa käydä läpi. Mulla oli joku jousi aikoinaan joka oli käyrä johonkin suuntaan ja se heitti jousta laukaisussa johonkin suuntaan joka aiheutti rasitusta käteen, en tiedä mikä paikka kipeytyi tai niin muista, mutta lopetin sillä jousella ampumisen aika äkkiä, ennenkuin tuli mitään vakavampaa, mutta se antoi jonkun tärskyn. Ei perinnejousten pitäisi antaa niin tärskyä mitä muidenkaan, jos ne on vain oikein tehty.

[Martti Auer]

Tärsky voi johtua esim. siitä että kärjet on jätetty liian painaviksi, joka hidastaa myös heittoa, kädensijaa voi myös jättää, tai siihen voi laittaa painavampaa materiaalia, jolloin siinä on enemmän massaa; joka ottaa niitä tärskyjä vastaan, sekä jännelinjan kannattaa olla suhteessa ok.

Pienempikin kipu kannattaa ottaa huomioon, eikä vain ampuile, kunnes kivun jo huomaa, silloin se on jo myöhäistä ja toipumisaikaan voi mennä pidempään, lihaskivut paranevat nopeasti, tai luunmurtumat, nivelet tai esim. tenniskyynärpää on jo vakavampi juttu, sen toipumiseen voi mennä reilu vuosi, sitten ehkä löysemmillä jousilla ampujilla tässä voi olla etu että paikat eivät kipeydy niin helposti, monet ovat siirtyneet löysempiin juuri sen takia, että paikat eivät kestä, mutta en tiedä, voihan siihen vaikuttaa myös se että kuinka kauan on ampunut, jos ammunnan aloittaa vasta aikuisiässä, niin silloin voi tulla ongelmia, lihaksisto ei ole tottunut, luusto ei ole tottunut, entisaikoina jousiampujat ampuivat pikkunappulasta saakka ja käyttivät aika vahvoja, yli sadan paunan jousia, itse olen ampunut jo 3-vuotiaasta saakka, oma-aloitteisesti.

Jolloin tulee kysymys, että pitäisikö tässä rakentaa perinneampujaa tai perinnejousta, ehkä saitin nimen voisi muuttaa ennemminkin perinneampujaksi, joka tähtäisi silloin yli sadan paunan jousiin, tai onko perinnejousi sittenkin yli sadan paunan värkki.

Jos tässä puhutaan taas Adam Karpowiczista, niin hän sanoo, että sellaisella 60 paunaisellakin oppii ampumaan aika nopeasti, ja että sellaiset alle 60 paunaiset olivat varmaan lasten ja naisten jousia, en tiedä sitten että kuinka paljon Karpo ampuu, silloin puhutaan ehkä jousesta sodankäyntivälineenä, metsästysjouseksi riittää lainsäädännönkin mukaan kai sellainen 45 paunainen, kannattaa olla vähän ylimääräistä, koska metsässä kosteus voi pudottaa jousesta paunoja pois, Howard Hill ampuu kuitenkin jousikäsi aika selvästi koukussa ja tämä ampuu nopeasti, nuoli lähtee samantien, ilman että sitä pidetään juuri ollenkaan jossakin ankkurointiasennossa, jne, mutta Howard Hill metsästi aika paljon eikä käyttänyt aikaansa vain radalla, fitapönötyksen voi unohtaa ainakin metsästyksessä, radalla aina kehitellään tällaisia uusia konsteja. Howard Hill käytti aika vahvoja, joitakin satapaunaisia jousia. Radalla ne paunamäärät tuppaavat jäämään ehkä n. 33 paunaisiksi, en usko että nousevan auringonkaan pojat niin vahvoja jousia käytä nykyään, näin jonkun mestarin ampuvan, niin jännitti aika hitaanpuoleisesti, ei siinä voi olla kovin paljon paunoja, kunhan nuoli lentää maalin asti.

[Martti Auer]

Keskustelin tästä asiasta yhden, joka ampuu taljatähtäimellä ja kyynerpää huomattavasti koukussa ja on kilpaillut Pekingin olympialaisissa ja tällä on Ruotsin paras valmentaja, niin ei hän lähde sitä vaihtamaan, sanoi näin, se ei ole hänelle vaihtoehto. Sanoo että ampuu tarkemmin kyynärpää koukussa.

Jos jollakin nyt kyynärpää kipeytyy, niin se voi olla monella vähän väärässä asennossa, mutta hänellä on tosiaankin abo-tyyli ja selitti myös että miksi.

[pexi]

No..... kannattaa vaihtaa lajia......

[Rakonczay]

Taljalla ammutaankin kyynärpää vähän koukussa. Vetopituus on laitteessa vakio ja koukussa pitäminen aiheuttaa laukaistaessa käden ojentumisen loppuun, jolloin jousen like menee maalia kohden. Suoralla kädelle liike voi olla minne tahansa.

[Martti Auer]

Ei hän sitä niin selittänyt kylläkään, niin eli jousi liikkuisi eteenpäin taljalla laukaistessa, miksi pidettäisiin kyynärpäätä koukussa, hän sanoi että rentouden kannalta, jos pitää kättä suorassa niin jotkut lihakset jännittyvät kuten esim. olkapää, painotti rentoutta, sekä sitä että silloin myöskään rasitus ei ole kyynärpäässä, mutta kyllä mäkin huomasin, osasin korjata omaa koukkuani vähän hänen ohjeista, kyllä talja-ampujaltakin voi jotain oppia, voivat olla yleensä aika asiantuntevaa porukkaa, mitä olen huomannut joissakin seuroissa, millä sitten ampuvatkaan, mutta voihan se olla myös niinkin, että taljajousi liikkuu eteenpäin, miksi myös kyynärpää koukussa, vaikutti hänen omalta valinnaltaan, sanoi että ei siihen ole mitään yhtä tapaa eikä jousiammunnassa ole mikään oikein tai väärin.

[Martti Auer]

Siis hän ampui huomattavasti koukussa, n. 45 asteen kulmassa.

[Kuhmon Ahma]

[Kuhmon Ahma]

Kokeilin viime viikolla ampua 65 paunaisella taljalla jossa oli ihan helkkarin liian pitkä vetopituus minulle. Nyt on vasemman käden kyynärvarressa noin 6x6 cm kokoinen sinisen punertava kohouma

Vaarallisia vehkeitä

[Martti Auer]

Katselin tuossa juutupeakin, niin siinä joku korealainen pitää olympiajousella myös kyynärpäätä aika huomattavasti koukussa maailmanluokan tasolla, tai jotkut useammatkin, recurvella, hieman kyynärpää koukussa, jotkut ampuivat kyynärpää jopa lukossa ja jotkut suorana, ei siinä ole varsinaisesti mitään oikein tai väärin, tai vain niin voisi ampua, se on vähän niin ja näin, mutta tietysti omista kokemuksistaan voi aina kertoa.

[Esa Konga]

Laiton tuossa yllä omaa kokemustani kyynärpään kipeytymisestä. Olen siis tässä välillä hieman käynyt punttisalilla, sekä kesälomalla tehnyt ruumiillisia töitä. Ja ollut kokonaan ampumatta millään yli 40 paunaisella. Muutenkin ampunut kovin vähän.

Nyt kuitenkin parin viime viikon aikana olen ampunut luulen hieman yli 500 laukausta. Ja ei juuri mitää kipua kyynärpäässä tällä hetkellä. Voi olla että ihan ekalla virittämisellä on pientä vihlontaa, mutta loppuu siihen.

En tiedä mikä auttanut, liikunta vai kevyehkö jousi vai laiska treenaaminen. Fysioterapeutin ohje oli kuitenkin tuo ylävartalon lihasten vahvistaminen. Siis kun valitin kyynärpääkipua. En muista enää teoriaa miksi näin, mutta näin sanoi. Ja siis ei puhunut mitään käsilihaksista, vaan selkä ja rinta läninnä. Lihasten lisäksi puhui jostain istumatyöläiselle tyypillisestä rintakehän "avaamis" tarpeesta.