Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Keihäät ilman heittovipua

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Muut primitiiviaseet
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 29.01.2009 16:27    Viestin aihe: Keihäät ilman heittovipua Vastaa lainaamalla viestiä

Heitteleekö joku muitakin keihäitä kuin vipukeihäitä? Penskana nakkelin keihästä ilman sanottavaa vauhdinottoa samoihin kohteisiin kuin ammuin jousella. Viikinkimuseossa sai heitellä taotulla kärjellä varustettua viikinkikeihästä viholliskuvatukseen, se oli oikein hauskaa. Keihään heittäminen suoraan parinkymmenenkin metrin päässä sijaitsevaan maaliin näyttää helpolta, mutta on yllättävän paljon tekniikkaa vaativa laji. Hieman innostuin hommasta ja ajattelin viimeistään ensi suvena rakentaa jonkun örkkikuvatuksen jota voisi nakella keihäälläkin. Onpahan laji jota aika harva hallitsee nykyaikana. Vipukeihästä en ole kokeillut, se kiinnostaisi kokeilla myöskin.

Onkohan esim intiaanit käyttäneet keihästä heittoaseena paljonkin, vai onko keihäs ollut enempi pistoväline? Luulisi ettei keihästä kannattaisi taistelussa ihan ensimmäisenä nakata viholliselle, se voi palata takasin terävä kärki edellä! Metsästyksessä otuksia on varmaan nakattu tavallisellakin kehäällä, vai miten lie?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 29.01.2009 22:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Varsin vähän intiaanit ovat historiallisella ajalla keihästä käyttäneet heittämiseen. Se on ollut lähes pelkästään pistoase. Tasankointiaaneilla keihästä käyttivät enimmäkseen kokeneimmat soturit, sillä lähituntumaan meneminen esim. taistelussa vaati hiukan itseluottamusta. Nuoremmat miehet olivat taaempana nuolia ampumassa. Monilla soturiseuroilla keihäs oli johtajan merkki, hieman samaan tapaan kuin upseereilla miekka nykyään valkonaamojen armeijassa. Comancheilla keihään käyttäjä ei monasti pitänyt minkäänlaista päähinettä, koska keihäs oli päähinettä ylempi "arvomerkki".

Taistelukuvausten perusteella keihäs oli ainakin ratsailta käytettäessä yllättävän tehokas ase, jos vain hyökkääjällä pokka piti. Keihäällähän osuu varmasti, jos vain menee tuntumaan. Oli monia tapauksia, missä tuliasemiehellä meni pokka ja hän yritti karkuun, mutta keihäsmies tuli perässä ja iski kaverin vartaaseen. Minneconjou (mnikowoju) White Bull oli yksi tällainen kovahermoinen keihästäjä, joka useammankin kerran ratsasti tukka putkella päin vihollista, joka tähtäsi tuliaseella.

Afrikassa ja antiikin ajan Välimeren maissa heittokeihästä käytettiin paljonkin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 30.01.2009 10:56    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitos tiedoista. Katsoin joku aika sitten spartalaiselokuvan, jonka mukaan spartalaisten ykkösase oli keihäs. Sillä tuikittiin vihollisia hengiltä kilven suojasta varsin hyvällä menestyksellä. Pakoon pötkiviä vihulaisia vielä läksiäisiksi keihäällä nakattiinkin. Kunnon kärjellä varustettua sotakeihästä voi käyttää vaikka jäätuurana jos vihollistoiminta on asuinlähiössänne epäaktiivista. Emännätkin voi tehdä vaikka istutusmonttuja taimille, kun ei kivveen lyö.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 30.01.2009 11:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

http://www.jns.fi/museo/kansanusko_karjalassa_muinaiset.php?do=6.1.2

"Paras karhukeihään varsi saatiin muurahaispesässä kasvaneesta pihlajasta, koska karhu mielellään söi muurahaisen munia ja siinä kasvanut pihlaja oli siten uskomusten mukaan mesikämmenen pyhittämä."

Kumma ettei vivuton metsästyskeihäs ole enempikin harrastettu asia Suomessa, sehän liittyy vahvasti kansanperinteeseen. Pituutta tieteskin heitetään innokkaasti yleisurheilupuolella, mutta sitä en nyt tarkota.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Nanook - pakkasen poika



Liittynyt: 13 Huh 2006
Viestejä: 499
Paikkakunta: Riihimäki

LähetäLähetetty: 08.10.2011 21:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

http://www.youtube.com/watch?v=N7Au8ru-RA4

Tuossa nykyaikaista keihäänkäyttöoppia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 08.10.2011 21:45    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Suomalais-ugrilaisessa ketjussa mainittujen U. T. Sireliuksen muistiinpanoissa on seuraava maininta keihäänkäytöstä.
Lainaus:

[s. 260] Keihästä käyttää ostj. karhua vastaan seuraavien sääntöjen mukaan: jos karhuun on kuula huonosti osunut hyökkää se pyytäjän päälle kuljettaen turpaansa likitse maata; silloin ei ole hyvä sitä ilman muuta keihästää, koska se miltei poikkeuksetta lyö keihään sivulle ja kaataa pyytäjän alleen. Siksi on karhua lyöminen keihään terälle leuvan alle. Siitä se herkeää takajaloilleen. Silloin on keihäs ojennettava karhun sydäntä kohti, jonka sanotaan huomattavasti kohottavan rintanahkaa ja siten ilmaisevan paikkansa. Kun pyytäjä on keihäänsä pistänyt, ei hänen pidä työntää keihäällä karhua taappäin vaan levollisesti pitää varresta kiinni ja peräytyä; sillä samalla kuin karhu lykkää pyytäjää edellään työntää se varresta keihästä yhä syvemmälle rintaansa; taappäin työnnön sijaan sopii keihästä kääntää sivulle ja sitten kun karhu on sen upottanut tarpeeksi syvälle itseensä, kaataa se kumoon; [...]


Suomessa ja Karjalassa karhu yritettiin surmata pesään ja sitä vastaan käytiin aina joukolla. Muuten sitä vastaan käytettiin samaa tekniikka kuin yllä on kuvattu.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 08.11.2011 12:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Meikä Lofooteilla 2008. Viikinkikeihään kärki painaa sen verta paljo että joutuu pitämään aika edestä kiinni kun heittää. Viikinkimuseossa voi touhata kaikkee tuommosta.


Ota koppi.jpg
 Description:
 Filesize:  102.89 KB
 Viewed:  8943 Time(s)

Ota koppi.jpg



Hiiop.jpg
 Description:
 Filesize:  102.56 KB
 Viewed:  8943 Time(s)

Hiiop.jpg



Lähtee.jpg
 Description:
 Filesize:  102.91 KB
 Viewed:  8943 Time(s)

Lähtee.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 09.11.2011 02:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Keihäistä tuli mieleen, että luin hiljattain englantilaisen kirjan antiikkiaseista. Siitä selvisi, että keihäs poistui virallisesti Englannin ratsuväen aseistuksesta 1927. Ja muutenkin keihäs oli vielä 1900-luvun alussa varsin yleinen ase Euroopan maiden ratsuväessä. Joten Puolan armeija ei ollut mikään suuri kummajainen, jos heillä oli keihäitä vielä 1939 Saksan hyökätessä. Kouluhistorioissahan tätä puolalaisten keihäsaseistusta käytetään usein esimerkkinä maan "jälkeenjääneisyydestä".

Sinänsähän keihäs ei ole vieläkään täysin syrjäytynyt Euroopan aseistuksesta, sillä sitä käyttää mm. Vatikaanin vartiosto ja eräät palatsivartiostot.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 13.11.2011 21:58    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kävin Kansallisarkistossa läpi Itä- ja Pohjois-Suomen tuomiokirjakortistoa ja huomasin, että 1600-luvulta löytyy monia tapauksia missä erilaisia keihäitä on käytetty ihmisiä vastaan. Esimerkiksi vuonna 1633 Siikajoella nihti löi erästä karkuria selkään hilparilla. Bardisaani mainitaan 1644 toisella paikkakunnalla.

Vehkalahdella eräs mies oli käyttänyt karhukeihästä vuonna 1659 kertoakseen mitä mieltä hän oli eräästä asiasta. Samoin Paltamossa jouduttiin 1696 sovittelemaan erästä tapausta missä toinen osapuoli oli käyttänyt karhukeihässä aseena tappelussa. Samanlainen tapaus tunnetaan häiden yhteydestä Äyräpäästä v. 1683. Verorästien kantajienkin tuli varoa keihästä, kuten nähtiin Ruokolahdella 1664.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 13.11.2011 23:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Martti Kujansuu kirjoitti:
Kävin Kansallisarkistossa läpi Itä- ja Pohjois-Suomen tuomiokirjakortistoa ja huomasin, että 1600-luvulta löytyy monia tapauksia missä erilaisia keihäitä on käytetty ihmisiä vastaan. Esimerkiksi vuonna 1633 Siikajoella nihti löi erästä karkuria selkään hilparilla. Bardisaani mainitaan 1644 toisella paikkakunnalla.

Vehkalahdella eräs mies oli käyttänyt karhukeihästä vuonna 1659 kertoakseen mitä mieltä hän oli eräästä asiasta. Samoin Paltamossa jouduttiin 1696 sovittelemaan erästä tapausta missä toinen osapuoli oli käyttänyt karhukeihässä aseena tappelussa. Samanlainen tapaus tunnetaan häiden yhteydestä Äyräpäästä v. 1683. Verorästien kantajienkin tuli varoa keihästä, kuten nähtiin Ruokolahdella 1664.


Siitähän saisi vaikka artikkelin jonnekin: "Keihäs ja väkivalta 1600-luvun Suomessa".
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 22.11.2011 08:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Virtaranta, Pertti. 1958. Vienan kansa muistelee. WSOY, Porvoo
Jyskyjärven Tširkkakemin kylässä vuonna 1881 syntynyt Yrjö Aittavaara (haast. 1954-57) muistelee keihäänkäyttöä sivulla 333:
Lainaus:
Keihästä käytettiin vain silloin, kun oli lunta hyvin paljon ja lumi kantoi koiran, mutta ei peuraa. Keihäs heitettiin 5-6 metrin etäisyydeltä. Metsämiehen keihäs oli myös hyvä "šoarvoa" eli saukkoa kaivellessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 05.12.2011 21:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Asiaan liittyen Lehtosalo-Hilanderin kirjassa Luistari. IV: A history of weapons and ornaments kerrotaan, että kaikki tutkitut keihäänvarret oli tehty tammesta (Quercus robur). Sen sijaan kaikki muu puuaines oli joko mäntyä tai koivua (poislukien yksi lehtikuusilöytö). Tutkittu alue sijoittuu osapuilleen merovingiajalle.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 08.12.2011 11:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jostakin lähteestä muistan lukeneeni, että historiallisella ajalla suomalaiset tekivät keihäänvarsia myös nuoresta kuusesta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Iivana



Liittynyt: 09 Mar 2009
Viestejä: 715
Paikkakunta: Pohjoinen

LähetäLähetetty: 08.12.2011 13:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minulla on perimätietoa myös alikasvoskuusesta keihäänvartena.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 08.12.2011 14:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Iivana kirjoitti:
Minulla on perimätietoa myös alikasvoskuusesta keihäänvartena.


Olen myös kuullut alikasvoskuusen käytöstä. Oikein tiuhasyinen alikasvoskuusi, varsinkin "suolla kasvanut näre", on katsottu erinomaiseksi materiaaliksi myös aisoihin ja jopa kirveen varreksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ilkka Seikku



Liittynyt: 17 Tam 2007
Viestejä: 944

LähetäLähetetty: 08.12.2011 17:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Näitä alikasvoskuusia karsin usein pystyyn ja niitä on tälläkin hetkellä useita tuolla metsässä törröttämässä. Karsin ja annan kuivua pystyyn. Tulee kevyitä ja sitkeitä keihäspuita ja pysyvät suorana. Ei vie säilytystilaakaan.
En tiedä, enkä ole missään aineistoa aiheesta nähnyt, mutta oletan että näin on tehty varmasti ennenkin, homma on nimittäin niin loogista.

_________________
www.rautasarvi.fi
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 17.12.2011 18:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Pälsi, S. 1937. Sukupolvien perintö. Gummerus, Jyväskylä. Sivut 166-172.

Lainaus:
Kivikauden keihäät olivat kiveä ja luuta, ja ainakin harppuunit olivat heittokeihäitä, niinkuin väälliset keihäät ovat kaikkialla. Sellaisia ovat varmaankin myös olleet muutamat Pohjois-Suomesta löydetyt väälliset liuskekeihäät, jotka kuuluvat erityiseen arktiseen tyyppiin. Nämä ovat ainoat kivikeihäät, joiden varren vahvuus on määrättävissä, ja se on ollut läpimitaltaan korkeintaan 20-22 mm, niinkuin ruodon leveys ja väkästen väli todistaa.

Myöhäisempien metallisten varrenvahvuus on putkesta luotettavasti mitattavissa, ja satakunta pronssi- ja rautakeihästä mitattuani päädyin seuraaviin eri aikojen keihäsvarren vahvuutta osoittaviin lukuihin:

Kivikausi 22 mm
Pronssikausi 21 mm
Rautakauden alkupuoli 21 mm
Rautakauden loppupuoli 25 mm
Keskiajan linnalöydöt 31 mm
Pertuskat & hilparit 36 mm
Ratsupiikit 40 mm
Karhukeihäät 35 mm
Afrikkalaiset keihäät 22 mm
Nykyaikainen urheilukeihäs 22-24 mm
[...]
Raja-arvoksi saamme 24 mm. Sitä hoikemmat voimme päätellä heittokeihäiksi, paksumpia pidämme pistopiikkeinä.
[...]
Rautakauden keihäänkärkien keskimääräinen paino on n. 300 g, ja kun siihen lisätään varren osalta 700 g, saadaan aseen kokonaispainoksi n. 1,000 g, mikä on 200 g runsaampi nykyaikaisen urheilukeihään painoa.
[...]
Koska keihäslöydöt varsinkin rautakauden alkupuolella ovat miekkalöytöjä monta vertaa lukuisammat, täytyy tälle yleisimmällä aseelle luovuttaa päätehtävä taisteluissakin. Kaikesta päätellen taistelut on ratkaistu heittokeihäillä, ja niiden tehokas ja tarkka viskaaminen sekä taitava väistäminen ovat olleet parhaita soturinominaisuuksia. Nähtävästi pakanalliset suomalaiset tappelivat kutakuinkin samalla tavalla kuin Iliaan sankarit.
[...]
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 20.12.2011 00:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Keihään varsi tuskin on ollut tasapaksu, vaan etenkin heittokeihäissä luultavasti "barreloitu", eli keskeltä paksuin ja hieman ohentuen päitä kohti. Varren paksuuteen lienee vaikuttanut myös materiaali, eli tiukemmasta puusta se on voitu tehdä hoikemmaksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 14.01.2012 11:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Yli sata karhua elämänsä aikana surmanneen Berndt Höökin mukaan karhumetsästyksessä on hyvä olla mukana rihlaamattoman kaksipiippuisen haulikon lisäksi tammivartinen keihäs. Tämä tieto löytyy hänen metsästyskuvauksestaan joka on muun muassa julkaistu kirjassa Suurmetsästäjiä ja suurriistaa. Luistarin löytöjen sekä Höökin kuvauksen perusteella voisi siis päätellä, että pistokeihäissä on siis parasta käyttää mahdollisimman vahvaa puuta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Timpa



Liittynyt: 30 Mar 2011
Viestejä: 125

LähetäLähetetty: 15.01.2012 00:46    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Roomalaisethan tekivät keihäänkärjet niin ohuiksi, että osumasta ne aina katkesivat eikä niitä voitu heittää takaisin (Asterixeissa tämän näkee terän ja varren välisenä "oljenkortena").
Kaveri veisteli joskus virallisen kisakeihään painoisen (800g) seipään. Oli kyllä niin raskas parru, ettei se mihinkään lentänyt - saati sitten ysikymppisiä kaaria Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 17.02.2012 12:45    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Arvid Mennanderin väitöskirjaan "Kort beskrifning om aspens egenskaper och nytta" vuodelta 1759 on tallennettu seuraava sananlasku jostain päin Satakuntaa: "Cusinen witta, Catawainen Sejwäs ja Hapanen Ajdas, ne pitäwät Mjehen Ijän". Kataja oli siis hyvä puu seipäiden tekoon, mutta voimme kai olettaa, että samalla myös keihäiden varsiksi?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 18.02.2012 01:32    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Martti Kujansuu kirjoitti:
Kataja oli siis hyvä puu seipäiden tekoon, mutta voimme kai olettaa, että samalla myös keihäiden varsiksi?


Aidanseipäissä haetaan lahonkestoa.
Niistä kait tuossa puhuttiin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 18.02.2012 10:49    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka Koivusaari kirjoitti:

Aidanseipäissä haetaan lahonkestoa.


Keihäänkään ei parane lahota.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jousipata



Liittynyt: 22 Syy 2008
Viestejä: 862
Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä

LähetäLähetetty: 18.02.2012 11:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

"cusinen witta",, lienee kuusinen witta. mikäs se witta sitten olis nykysuomen kielellä? viitta? vitsas? vittikko on pusikko, pöheikkö, pensasto kotimurtheeni mukhaan.
_________________
tzoinnngggg...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 18.02.2012 11:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

jousipata kirjoitti:
Mikäs se witta sitten olis nykysuomen kielellä?


http://www.nba.fi/puukausi/puu/o12_l.htm
Lainaus:
Aidakset sidotaan seipäisiin tuoreilla, keväällä halkaistuilla kuusen taimilla eli vittaksilla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 22.04.2012 14:37    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mustakarhun keihästys

http://www.youtube.com/watch?v=C4_PoTehPTQ&feature=fvwp&NR=1
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Kuhmon Ahma



Liittynyt: 19 Hel 2012
Viestejä: 550
Paikkakunta: syrjäkylä

LähetäLähetetty: 23.04.2012 16:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Andes kirjoitti:
Mustakarhun keihästys

http://www.youtube.com/watch?v=C4_PoTehPTQ&feature=fvwp&NR=1


Paljonkohan löytyi keihäästä jouleja?

Wink

_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 23.04.2012 17:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuhmon Ahma kirjoitti:
Andes kirjoitti:
Mustakarhun keihästys

http://www.youtube.com/watch?v=C4_PoTehPTQ&feature=fvwp&NR=1


Paljonkohan löytyi keihäästä jouleja?

Wink


Jos ei joulet piisaa, lisätään keihäitä ja heittäjiä, kaatuu norsukin Shocked :

http://www.youtube.com/watch?v=fkN6C1ur1t8&feature=related

Linkissä oleva Afrikkapätkä sisältää aikas brutaalia keihästystä Confused
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
patis



Liittynyt: 17 Lok 2010
Viestejä: 288
Paikkakunta: Helsinki

LähetäLähetetty: 23.04.2012 18:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kauhian dramaattinen musiikki oli laitettu iloiseen metsästysretkeen.

Taitaa nykyään ak47 olla korvannut keihäät afrikan mailla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Kuhmon Ahma



Liittynyt: 19 Hel 2012
Viestejä: 550
Paikkakunta: syrjäkylä

LähetäLähetetty: 23.04.2012 18:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Brutaalia toimintaa ainakin "sivistyneestä" näkökulmasta. Tuota videota katsellessa ei kannata unohtaa, että meilläkin oli viime vuosisadalla käytössä ansoja, joissa saaliseläin saattoi kitua pitkään.
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 21.06.2012 17:49    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Cajanuksen Paltamon pitäjän kuvauksesta vuodelta 1663 (käännös Jorma Keräsen Kainuun historian mukaisesti):
Lainaus:

Mitä syvempää ja kosteampaa lumi on, voivat he helposti suksillaan saavuttaa karhuja, susia, hirviä ja pueroja, mutta kun tulee hanki, niin että se kantaa heidän koiriaan, silloin he tappavat kaikki peurat ja karhut. Tultuaan eläimen lähelle heittävät he keihäänsä niin tarkasti, että se osuu. Sammuttaakseen janonsa metsästäjät juovat peuran verta keihäällä tai sauvalla lumeen (lumipaakkuun) tehdyn reiän läpi. He sanovat sen olevan maukkaan juoman, joka ei ainoastaan sammuta janoa, vaan antaa myös voimaa toistekin saada jahti onnelliseen päätökseen. [...]
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 08.04.2013 13:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Viimeinen "eräpäivä" käyttää keihästä laillisesti metästykseen on 31.5, joten vielä ehtii majavapassiin keihään kanssa jos jotakuta kiinnostaa. Uusi entistä vähäjärkisempi metsästyslaki astuu voimaan 1.6 alkaen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 25.06.2013 16:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sain tuossa ensikäden (-korvan) tietoa karhukeihään kenties myöhäisimmästä käytöstä tässä maassa. Oli etu eräänä iltana kuulla paikallisen vanhan karhunpyytäjän Aimo Lampelan muisteluita. Oli pyytänyt ahkerasti mesikopria aina kevätpyynnin kieltoon asti -93. Vaatimaton ukko ei paljon aikaansaannoksistaan melua pidä, vaikka aihettakin voisi olla; 49 aikuista karhua, pennuista ei ole lukua pitänyt. Kirja on vaimon kanssa tekeillä, hitaasti mutta varmasti, jollei aika lopu kesken..

Olivat sitten kiertäneet ensilumilla karhun pesään toisen väärtin kanssa, jolta karhunpyynnin opit oli saanut(elää vielä). Paksun lumen aikaan sitten kahestaan lähtivät ukkoa herättelemään. Oli kaivanut puun alle pitkän pesän. Väärti oli pesän suulla kiväärin kanssa valmiina, kun Aimo alkoi kolmiteräisellä keihäällä tuikkimaan varovasti maan läpi tunnustellen. Lopulta oli keihäs vastannut johonkin pehmeään ja samassa oli karhu syöksynyt niin vauhdilla pesästä, että väärti ehti ampua vasta loittonevaan karhuun, hyvin tuloksin. Vaikka keihään tuikkaus oli varovainen ja nopea tunnustelu, oli karhu samassa ampaissut liikkeelle ja keihään terä oli raapaissut karhun selän auki pitkältä matkalta.

Toivottavasti saavat kirjan koottua. Monenlaista seikkailua ja tilannetta on elämässään kokenut, tulisia koiria omistanut ja pari karhua pienoiskiväärilläkin ampunut.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Kuhmon Ahma



Liittynyt: 19 Hel 2012
Viestejä: 550
Paikkakunta: syrjäkylä

LähetäLähetetty: 25.06.2013 18:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

On varmasti lukemisen arvoinen kirja.

Jos satutte käymään Kuhmossa luontokeskus Petolassa, siellä saa kuunnella tallenteena erään vanhan metästäjän muisteluita.
Ja ihan huippujuttu on se karhun kallosta kertova lyhytelokuva joka siellä pyörii jatkuvasti Smile

_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 26.06.2013 00:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Väinö Heikkisenkö? Pitääpä katella jos etelän reissulla sitä kautta kurvailis..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Kuhmon Ahma



Liittynyt: 19 Hel 2012
Viestejä: 550
Paikkakunta: syrjäkylä

LähetäLähetetty: 26.06.2013 01:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En jaksa muistaa nimeä, mutta suurella todennäköisyydellä oli Heikkinen (vanha kuhmolainen sanonta; Kuhmossa on niin paljon Heikkisiä että *elvettikin on jo niitä puolillaan). Jutusteli mm sudenmetsästyksestä yms.
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 01.11.2013 23:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tim Wells hiipii 4 jaardin päähän ja keihästää cape buffalon Mosambikissa.

http://www.youtube.com/watch?v=lw_SoHd-K6c
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 02.11.2013 02:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuhmon Ahma kirjoitti:
En jaksa muistaa nimeä, mutta suurella todennäköisyydellä oli Heikkinen (vanha kuhmolainen sanonta; Kuhmossa on niin paljon Heikkisiä että *elvettikin on jo niitä puolillaan). Jutusteli mm sudenmetsästyksestä yms.


Tuo Väinö Heikkinen oli Pielisjärveläinen...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 26.11.2013 15:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

http://www.youtube.com/watch?v=7Rnebufjo30
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 25.01.2014 17:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No nyt se survas villisian hengiltä Smile

http://www.youtube.com/watch?v=jeAR4vNce00
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 26.01.2014 08:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuo on kyllä, perhana, bluffia. Sama kuin jos "metsästäisin" jonkun meidän lampaista keihäällä. Mistä noita idiootteja oikein tulee Confused
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 27.01.2014 22:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Näin savolaisittain, "Jos luulit ymmärtännees kaiken, oot varmasti ymmärtänä viärin", Pyssymies. Ei tuota kesyn lampaan tappoon voi verrata millään perusteella. Jos sika olis sattunu päätään nostamaan ja tarkkailemaan taakseen, ni olis varmasti lähteny ku hauki rannasta. Nyt sattu vaan olemaan niin keskittyny maan tonkimiseen ja työnti ittensä sopivasti heinikkoon joka peitti näkyvyyden lopullisesti, tuuli eliminoi hiipijän äänet ja hajut jollon pääs yllättämään potsin. Taitavasti ja nopean määrätietosesti hyödynsi avautuneen tilanteen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 28.01.2014 04:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kokeilepa joskus hiipiä kauriin tai peuran tykö. ei kuule onnistu noin helposti, jos kahteenkymmeneen metriin pääset, niin se on jo hyvin. Epäilen, kunnes joku toisin todistaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 28.01.2014 04:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ne otukset onkin sitten jo ihan asia erikseen..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 28.01.2014 05:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

http://www.youtube.com/watch?v=GHJB488Ti3o

Tossa kanssa yksi sankari...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
J Menna



Liittynyt: 21 Hel 2008
Viestejä: 1742
Paikkakunta: Rajamäki

LähetäLähetetty: 28.01.2014 05:59    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Hiivin syksylla neljän kauriin tykö noin kahteenkymmeneen metriin. Saattoi olla allekkin. Metsäistä rinnettä hiljaa, tuulen alta. Kauriit olivat pellon reunassa. Oli kova tuuli ja iltapäivä.
Ampupaikka ei kuitenkaan avautunut tiheähkön metsän reunuspusikon takia. Käytin 200m etenemiseen lie kolme varttia.
Hetkeksi hukkasin ne sitten jonkun puskan taakse ja tein jonkun hätäisemmän eleen kun kurottelin sieltä pusikosta ja fiuuu...
Mutta, tärinä oli tosi.

Päivällä ne ovat mielestäni hiukan enempi huolettomia. Tarkkoja toki silloinkin. Fasaanijahti viikonloppukin alkoi sillä että meitä kolme jannua ihan äänekkästi tallusti tietä ja siinä kolme kaurista laidunsi verkalleen ehkä 70-80m päässä. Saatiin kattella jonkun aikaa ennen kuin huomasivat. Meillä ei ollut minkäänlaista näkösuojaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 28.01.2014 18:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kokeilepa joskus hiipiä kauriin tai peuran tykö. ei kuule onnistu noin helposti, jos kahteenkymmeneen metriin pääset, niin se on jo hyvin.

Olen kerran "hiipinyt" avoimella pellolla hirvilehmän ja ylivuotisen mullin luokse n. 30 m päähän, sitten en enää oikein uskaltanut lähemmäksi. 400 metriin kului aikaa n. tunti.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Muut primitiiviaseet Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com