Jousi

[Tuomo]

Käyttääkö kukaan ohennettuja nuolia? Kokemuksia? Termillä ohennettu tarkoitan nuolta, joka on ohuempi nokkipäästä kuin kärjestä – englanniksi termi on tapered. Käytännössä nuolen kärkipää on halkaisijaltaan 11/32” (8,7 mm) ja nokkipää 5/16” (7,9 mm). Ohennus on tehty niin, että nuoli ohenee tasaisesti alkaen noin 30 senttiä nokkipäästä. Ohennuksen etuja ovat kevyempi nuoli ja painopiste on edempänä. Kahvan ohituksen kannalta ohennus on mitätön, vaikka sitäkin usein eduksi väitetään.

Tarkoituksena on ollut jo pitempäänkin tehdä ohennettuja nuolia mutta vasta noin kuukausi sitten sain tehtyä ensimmäisen sarjan. Yllätys oli suuri heti ensimmäisen nuolen jälkeen – ikinä ennen ei ole nuoli lentänyt niin hyvin! Olen kyllä virittänyt nuolet jouseen sulattoman nuolen testillä ja olen ollut tyytyväinen nuolten lentoon. Mutta nyt nuolet tuntuivat lentävän vielä paremmin. Käytännössä erot ovat tietenkin pienet – kasat taulussa eivät ole juuri pienentyneet, ainakaan silmämääräisesti arvioiden, tai ehkä vähän…

Kuitenkin, tästä lähin teen kaikki omaan käyttöön tulevat nuolet ohennettuina. Tein simppelin hiontajigin, jolla saan hiottua ohennuksen kätevästi. Nuolivarsi porakoneen istukkaan kiinni ja hetken pyöritys, niin ohennus on valmis. Nopeampi ohennus on tehdä kuin kärjen kiinnitys tai nokkiuran tekeminen.

Täällä on yksi ohje yksinkertaisen jigin tekemiseen:

http://www.tradgang.com/taper/

[M.Reinikainen]

Mulla on noi mun ison käkkärän nuolet tän http://74.209.214.7/~englishw/welsh-class-arrow.html mukaan tehtyjä. Ei taida vaan olla sun jouselles hyötyy

Oon tehny muutaman pituus ammuntoihin käytettävän luolen myös, mutta en rataammuntaan

[M.Reinikainen]

Teetkö nokkipäästä tasaisesti kapenevan vai aijotko kokella miltä nokin korostus voisi tuntua?
Itse teen noi omat sota nuolet nyt niin että on jotain mistä puristaa.
Kuva tanskan kansallis museosta

[Tuomo]

Ihan tasaisesti kapenevat olen tehnyt. En koe, että nokkimötikästä olisi mitään hyötyä. Aloitusviestillä viittasin lähinnä taulunuoliin.

Kuinkahan paljon ohennusta on käytetty aikoinaan käyttönuolissa, esimerkiksi sotanuolissa? Ohennuksen merkitys on kuitenkin aika pieni.

Asiasta ohi, mutta minulla on työn alla oikein isojen poikien jousi, tavoitteena 80 paunaa 32 tuuman vedolla, sinun jalavasta. Nätisti taipuu 30 tuuman vedossa tällä hetkellä. Siihen tulee sarvinokitkin. Mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle saan sitä vedettyä. Siihen pitäisi kyllä tehdä riittävän tymäkät nuolet, nykyiset kisahammastikut eivät oikein riitä.

[M.Reinikainen]

10mm mänty riittää ja 11,3 on muistaakseni alin sallittu EWBS "standardiin" menevä paksuus?
12,7mm kärkipäästä paksuja nuolia on lyötynyt Mary rosesta noin tuhannen kappaletta..
nulia on löytynut 3738 kappaletta (mukaan luettuna varsijousen vesamia noin 24,6%) joista 2303 on luetteloitu kokonaisiksi. Yhtäkäänkärkeä ei ole löytynyt.
Mary Rosen nuolissa ei ollut tuota kyseistä nokin korotusta.
Varret oli joko tasapaksuja, barreloituja keskeltä molempiin kärkii tai kavennettuja vain nokkiin.

[J Menna]

Kaksi viime vuosien Kuralan kisaa (Turku open -SM) on voitettu taperoiduilla nuolilla. Taperoinnilla itse asiassa säädän nuolen spinen kohdalleen. Nuolieni pituus on 65-63cm ja kapenevaa osuutta nuolen perään tule n. 25cm, vähän tapauksesta riippuen. Ei se paljoa ohene, ehkä millin tai reilun, mutta tuntumani mukaan vakauttaa nuolen nopeammin kuin tasapaksu tukki.
Barreloidut nuolet olisivat ideaalit, mutta en ole saanut aikaiseksi kokonaista settiä, vielä.
Lähtöpaksuus on ollut se n. 9mm rima-aihio.

[Tuomo]

Niinhän se olikin, olihan noita MR-nuolia aika läjä. Olisi kiva tietää, että millä perusteilla nuolen muotoilut on tehty ja kuinka paljon nuolia on testattu aikoinaan ja kuinka paljon nuolen muotoiluun liittyi subjektiivista näkemystä (kuten nykyäänkin monessa muussakin asiassa) tai objektiivista tietoa. Sotanuolet olivat kuitenkin aika kulutustavaraa, ja tuskin joka ampujalle tehtiin omaa nuolisettiä.

[J Menna]

Sullahan on se pähee kamera. Taperoitujen nuolien kuvaukset käyntiin kun pakkaset hiljenee.
Siinä kyllä varmaan pitäisi kuvata sitä lentoa laukauksen jälkeiseen tasaantumisliikkeeseen verraten tasapaksun nuolen lentoon. Siellähän se ero ilmenee.

[Tuomo]

Juha on siis hifistellyt nuolilla, hienoa! Sama näkemys itsellänikin, nuolen lento vakautuu nopeammin ja pakassa nuolet ovat useammin täsmälleen suorassa. Nuolen jäykkyyden (spinen) säätö tulee mielestäni kyllä sivutuotteena, varsinkin jos nuolten paino yritään pitää samana.

Barreloitujen nuolten ideaalisuudesta olen eri mieltä, koska nokkipään ohennuksen yksi etu on "edempi" painopiste, suurempi nuolen FOC-arvo, joka osaltaan vakauttaa nuolen lentoa. Barrelointi johtaa FOC-arvon osalta päinvastaiseen tulokseen. Barreloinnilla saadaan mahdollisimman jäykkä ja kevyt nuoli, joka ei puhtaassa tauluammunnassa ole suurin tavoite.

[Tuomo]

Kuvataan, kuvataan, kuvauslista on pitkä! Maaliskuussa pihaan paistanee vasta kunnolla aurinko, jolloin pääsen kuvaamaan nuolen lentoa laukaisusta maaliin asti. Sitten ratkeaa toivottavasti moni "arvoitus"!

[M.Reinikainen]

Noi mun omat ja Marista löytyneiden barreloitujen nuolten mitat on aikas isot Oma: nokki 9-10mm /keskel 12mm /kärki noin 10mm
Mary: nokki 8-10mm/ keskel 11- 12,7mm /kärki 8- 12,7mm

[M.Reinikainen]

Oletko Juhan muuten tehny vasanuolil tuota taperoitusta?
Itelläin on ny noin 30-40 jasmike/kanukka aihioo oottamassa suoristeluu ja Aattelin tehänne silläin et olis latvapää kärkenä ja juuripää nokkina taperoituna.

[Simo Hankaniemi]

Ennen tappikoneiden aikaa nuolet kaikkialla olivat yleensä "barreloituja" (pitäisi keksiä parempi suomalainen termi). Mielestäni ne lentävät jotenkin paremmin kuin tasapaksut ja onhan siitä tutkimuksiakin olemassa.

Ruokonuolet ovat aina paksuimpia kärjessä ja ohenevat nokkia kohti.

Vuosina 1973-1980 tein vesanuolten nokin ohuempaan päähän, joten ne siis kapenivat tasaisesti kohti nokkia. Sen jälkeen luin Laubinien kirjasta, että nokki tehtiin yleensä vesan paksuun päähän ja takaosa veistettiin nokkia kohti kapenevaksi. Siirryin siihen tyyliin, missä aion pysyä loppuun saakka.

Paksuneva nokki on yhtä yleismaailmallinen piirre kuin barreloitu varsi. Nokin teko on helpompaa paksuun päähän, pelivaraa on enemmän ja paksumpaan nokkiin on helpompi tarttua.

Tasapaksun varren pitäisi tietääkseni olla aerodynaamisesti huonoin mahdollinen ratkaisu. Mutta siitä tuli yleinen, koska niitä oli helppo tehdä koneella.

[Juri]

Tuomo, kuinka paljon nuolten kavennus vaikutti niiden taipuisuuteen?

[pexi]

Mutta eikös tuo tasapaksu varsi toimi kuitenkin käytännössä ihan hyvinkin,ainakin lyhyillä matkoilla,riippuen sulituksesta....

[T. Manner]

[Tuomo]

Juri, en mitannut spineä. Piti mutta unohtui. Tilasin lähtökohdaksi selvästi jäykkiä aihioita (50-55 paunaisia) ja viritin nuolet sulattoman testillä. Jätin nuolet aluksi hieman pitkiksi ja kaksi kertaa lyhensin, jonka jälkeen sulattomat toimivat hienosti. American Roundia varten ajattelin tehdä uuden sarjan ohenettuja nuolia (vaikka viime talvenakin tein uuden sarjan), pitää siinä yhteydessä mitata tuo jäykkyys. Ja itse asiassa verrata, miten vastaavat sulattoman ohennettu ja ohentamaton käyttäytyvät.

[Nanook - pakkasen poika]

Minäkin olen käyttänyt joskus aikanaan taaksepäin kapenevia vesanuolia. Tavattuani Simon opin tekemään autenttisia barreloituja preeriavesnuolia, enkä ole sen jälken käyttänyt "taperoituja". Ampumataidot ja -tiedot olivat tuolloin sen verran vaatimattomat, etten juuri osaa arvioida nuolten eroja käytännössä. Mukkanuolen Juhani Uusitalo ainakin pitää "taperoituja" nuolia parhaimpana vaihtoehtona perinteisiin jousiin.

[Tuukka Kumpulainen]

Matalan jännevälin ystävänä minä aloin aikoinaan tehdä taperoituja lohkonuolia ja vakuutuin, että nuolet lähtivät aavistuksen tasaisemmin ja häiriöttömämmin jousesta. Intuitiokin sanoi, että kun väkivaltaisesti eteenpäin sinkoava, mutkalle taipuva keppi syöksyy jousen kyljen vierestä, niin suippeneva perä meinaa sulavampaa menoa. Ainoa syy olla käyttämättä ohenevia nuolia on se, että onhan niissä enemmän työtä. Metsällä kun nuolia meni pahimmillaan puolen tusinaa hukkaan yhden eräpäivän aikana, sitä halusi tehdä nuolensa niin helpolla kuin suinkin mahdollista.

[Tuomo]

Tuukka, intuitio on tässä kohtaa väärässä. Kahvan ohituksen kannalta nuolen ohennuksella ei ole mitään merkitystä. Katso videoni, niin huomaat.

Suurin syy lienee painopisteen siirtyminen. Ohennus vie noin 2 grammaa painoa nokkipäästä.

[pyssymies]

[T. Manner]

[jkekoni]