Jousi

[J Menna]

Tässä yksi viime kesän ja syksyn sivuprojekti: Marjakuusijännejousi.
Ajatuksena on tehdä itselleni hyväksi havaitsema jousimalli eri puulajeista. Tämä on kolmas marjakuusijännejouseni kun kahdessa aiemmassa on ollut liikaa probleemeja ja pakko oli vielä kokeilla. Jousi on miltei identtinen mitoiltaan saarnjännejousiini.
Ensimmäistä marjakuusijännejousta en edes osannut kunnolla tehdä (2007) ja toisessa hätäilin kuivaamisen kanssa ja se decrownattu jännejousi on nyt halki pituussuunnassa toisesta lavastaan, joskin muuten joten kuten ammuntakunnossa. Ne olivat räpellyksiä ne.

Jousi on tuossa pituudeltaan 137cm (myöh. lyhensin) ja leveydet lavan leveimmästä kohtaa 34mm ja kärkien lopullinen kapeus on yhä vaiheessa. Näissä jännejousissa kun tuppaa tulemaan tuota sivukiertymää jänteiden kuivumisen saattelemana recurveihin ja muutenkin. Eli ne teen leveyteensä kun hommaa on liki valmis.
Silmällä voi aistia että nauloja on lyöty muottiin recurvien kohdille. Ne ovat ohjureina ettei twistaamista tapahtuisi yllin kyllin. Näyttää sekavalta, mutta toimiva ja hyväksi havaittu konsti.
Leveydet, muodot ja paksuudet tein lapoihin (n.16-11mm) ennen jänneselystystä puolen millin tarkkuudella ja tämä helpottikin tilleröintivaihetta. Aihio kuivui muotissa ennen jänneselystystä 5 kk. Vai oliko peräti 8kk... En oikein muista.

Kuten ilmenee on refleksiä jo lisätty. Muotin muoto siis täsmää siihen mitä jousi oli ennen jänteitä. Tuossa narua on jo kiristelty pariin kertaan. Eli otin käyttöön tässä jänneselystyksessä Ottomaanijousen jänneliimaus metodin. Jokaisen jännekerroksen jälkeen kiristin narua hieman. Jännekerrokset ennen seuraavan liimausta kuivuivat alun viidestä päivästä lopun reiluun viikkoon. Kerroksia on kolmesta viiteen. Selän kaarevuuteen, siis ajateltuna poikkileikkauksena, sovelsin myös Ottomaniaa. Reunoilla on jännettä enemmän kun keskellä. Näin selystyksestä tuli lopulta miltei suora.

[J Menna]

Tässäpä on jänteet kuivanneet liki 3kk ja liimat on viilailtu poies. Kyllä, recurvit ovat liian pitkät.

[J Menna]

Marjakuusi on niin marjakuusi. Aina vähän jännää oksaa sisltyy ostokseen. Kai näitten kanssa pärjää.

[J Menna]

Lyhensin jousen kohilleen siten että jänne koskee ideaalisti recurvin pohjaan. Kierrettä ei tällä kertaa ilmennyt niin paljoa kuin ennen. Ohjurit toimivat. Lopullinen mitta taitaa olla nyt jotakuinkin 128cm, pitänee tarkistaa. Tilleri oli hetsilleen aika kiva, muttei valmis vieläkään vaikka jousi on ollut jänteellä ekan kerran viikko sitten. Olen koeampunut sitä 2x30 laukausta.

[J Menna]

Ja tässä tätä keskeneräistä tillerikuvaa. Olenkin uummoillut ylälapaan pieniä kevennyksiä... Tilleriä on muuten työstettu huikea tunti tai puolitoista. Kiitos tarkan esimittailun ja jänteiden punnituksen jne.
Kuvasta muuten näkee joskus paremmin tilleriä kuin livenä. Niin se on. Tosi kuin kuva.

No niitä paunoja...? Mahdoton sanoa. En ole vielä ampunut edes omalla lilliputtilla 23 tuuman vedolla. Tuntuma on kuitenkin jäykempi kuin 55# jo lyhyemmälläkin vedolla. Tottakai, uusi jousi. Nyt se voisi kronottaa aika ok. Mutta kuten ketä tahansa kaveria kun hieman rääkkää, niin se veltostuu... Niin käy tällekkin ja haussa juuri semmonen reilu 50#.

Kumma juttu muuten, oletteko panneet merkille: Uudenkarhea jousi on jotenkin enempi tarkka, samoin kuin uudet nuolet verraten vanhoihin.
Vai onkohan se vaan tsägää?

On.

[Smirkelimies]

Auts, kun on nätti!

Rämähtääkö jänne kuin kovaa vastakurviin kun laukasee? Jotta B:n keskikohdan saa pysymään, pitää nähtävästi saada koko kahvan pituudelta vastakurvaa, vai kuin.

Minäkiin haluaisin B:n, aihiot on jo oottamassa ja jänteet revitty.

[J Menna]

En ole pannut merkille mitään ihmeempiä rämähdyksiä. Ajatuksenahan on se että jänne tulee laukauksen lopussa koskettamaan recurveen, muttei hakkaa/kosketa sitä paljon. Se on yksi seikka joka määrittää recurvien mittaa/lyhentelyä.

ÖÖÖÖ? B-jousessa vastakurvaa koko kahvan matkalta?? Sikäli kun ymmärrän ksymystä niin: totta kai.

[Tuomo]

On se vaan hieno! Tillerikin näyttää todella hyvältä!

[Iivana]

Hienon mallinen! Ainakin minun mielestä.

[Ari Laakso]

Menna se jaksaa pakertaa..

Komia jousi jälleen, mutta noi oksat kyllä vähän jänskättää..no tieteen eteen täytyy uskaltaa!

[Ari Rantala]

[J Menna]

Hyvä huomio Ari, siis tuo pesuhuoneen laatoitus apuna tilleröinnissä. En ole vaan itse laatoittanut tuota lattiaa ja äkkiseltään se näyttääkin suoralta, mutta on kiero kuin mieli.
Ihan joka suuntaan rivit vispaavat ihan miten sattuu. Tuossa kuvassa se on aika ok kohdassa, mutta usein se jopa hämää silmää enempi kuin auttaa. Kunnon tilleröintiin tarkka taustaruudukko olisi rautaa.
Kaikkea sitä jaksaa nysvätä kiimoissaan, mutta ei näemmä semmosta ruudukkoa...

[Ari Rantala]

Mulla on tilleripuussa tai oikeastaan -laudassa tuumajakoinen ruudukko ja vahvennukset viivoissa 5":n välein. Sellainen A0 kokoinen lakana. Toimii liiankin hyvin...

Siitä voi muuten laskea ruutujen mukaan myös joitakin tehollisia arvoja tilavuuksina

[Simo Hankaniemi]

Hyvän näköinen jousi! Vastakaaret ovat tosiaan aika pitkän näköiset, toivottavasti pysyvät linjassa. Kuvassa oleva oksa ei vaikuta kovin vaaralliselta, toivottavasti siihen ei synny rakoa.

[J Menna]

Laitan nyt tänne vaikka kyseessä ei ole marjakuusijännejousi, mutta kun on tämä projekti että miltie samoilla mitoilla eri puulajeista samanmoisia jännejousia.

No nyt muotissa lepäsi Reinikaisen mielestä huikein puulaji jouseksi eli jalava... Se kuivui muotissa yli kaksi- ehkä kolmekin? kuukautta ja tuoreena sen siihen likistin.
Mitat tosiaan aika samat kuin saarnessa ja marjakuusessa. Ajattelin että karhennan selän ja alan nnyt jalavaan jäntehiä laitella. Siinä sitten ajattelin myös hiljasesti kokeilla polvitilleriä ihan vähän vaan... Polvea vasten ja lie 10cm taivutus ja pam!!!!

Menipä oudosti kädensijasta poikki. Ei edes oksaa siinä ja pitkinä säleinä syykulkuja pitkin. Jalavat jotka olen kaatanut ovat kyllä ihanteellisen suoria ja oksattomia. Lustopaksuus vaihdellen 2-4mm.


No pohdin, oliko liikaa puulle kun se on ollut saunassa lattialla lauteitten alla ja saunassa on lattialämmitys...?
Vai heikentääkö puuta kun aina satunnaninen kosteus on tunkenut siihen ja pois...?
Ehkä kyseessä oli vaan paska yksilö.
Jalava ei tällä erää ole tehnyt minuun minkäänlaista positiivista fiilinkiä.
No tänään sahasin ja raspasin uuden yksilön muottiin. Hitot sitä yhestä saunapuusta vielä mitään tuntumaa saa.

[pyssymies]

[J Menna]

Kato, en edes ehtiny siihen karhennus vaiheeseen.
Tiukka pinta. Ja het sillee naps. Ei ole näin sutta kapulaa käteen sattunu. Ulkoisin olemuksin täysin hieno yksilö. Mutta silti silkkoa.

[pyssymies]

Mystistä

[Tuomo]

On kyllä mielenkiintoinen tapaus. Koitapa taivutella lapoja, käykö niillekin samalla tavalla? Tuntuiko tuo jotenkin poikkeuksellisen kevyeltä palikalta? Kuivahan tuo varmasti oli mutta ei sen silti noin pitäisi mennä rikki. Vatsasälö näyttää ottaneen settiäkin? Mutta puu on puuta ja näköjään huonojakin yksilöitä tulee vastaan.

[M.Reinikainen]

MAGNIFIGO!!!!!

Katkesiko kepukka syitten suuntaisesti pitkittäin? Eli vuosilustojen välistä?

[pyssymies]

Valistunut arvaus: kädensijan kapeus ja yht. aikainen taipuvuus on myös voinut vaikuttaa. Settiä näyttää tosiaan olevan ihmeen paljon

[J Menna]

Reinikainen. Kyllä just noin pitkältä matkalta syiden välistä.

Tuomo, palikka tuntui kyllä todella kepeältä/kuivalta.

Nyt hoksasin mistä se osin tai kokonaan johtui. Siellä käden sijassa oli pieni halkeama alapuolella johtuen vastataivutuksesta. Lisäksi puristin oli murjonut kädensijan kohdalta selkälustoa ja siitä se meni poikki. Pitäisi olla hieman hella kätisempi puristuksen suhteen. (laittaa painetta tasaava pala väliin kuten kuulluu)

Rauhoittukaa. Tilanne ratkaistu, mutta ei enää hallinassa.

[pyssymies]

[M.Reinikainen]

Tilanne hallinnassa?! Hyvä siitten.

Edellä mainitsemani katkeamis tyyli viittaa kuivaan ilmaan sekä yli kuivumiseen. Onko sulla ilmankosteusmittari tarkastelu eteäisyydellä?

[J Menna]

Oli tosiaan lattialämmitetyssä saunassa... pari kuukautta. Nyt seuraava jo kuivuu muotissa, mutta +10 asteissa eteisessä.

Oli todella kevyt ja rapsakka puu se joka ratkesi ja ihan bang; äkisti.

[J Menna]

"MADE IN FINLAD"

Nyt näyttää olevan kevät jolloin valmistuu marjakuusijousia monessa paikkaa useampiakin. Se on hyvä.
Täällä viinatehtaan varjossa valmistui jousi, jonka sain ammuntaan vuosi sitten ja jolla ammuin Turun 2013 kisoissa pituusammunassa.
(kai jotain 245m?)
Säikeen aiemmat pohdinnat selvittävät jousen syntyvaiheita.
Mateennahalla päällystettyä jännejousta olen suunnitellut jo tovin ja nyt sitten valmista. Vuoden aikana jousi osoitti olevansa selystyksen päällystyksen arvoinen. Eli hyvä ammuttava.
Made, josta nahan otin oli yli 7kg. Siitää nahasta piisaa vielä toiseenkin jouseen. Mateennahkaa en parkannut mitenkään.
Laitoin mateen vihertävänruskeille maastokuvioille vastavärisävyjä mahonki ja cherry mehiläisvahoista jousen vatsaan.
Ongelimitta ei tämä nahoitus kuitenkaan mennyt. Olin aikanaan lämmöllä oikaissut marjakuusijännejousen, jotta jännelinja kulkisi nätisti ja nyt ennen mateennahan liimausta kostuttelin jänneselystä useaan kertaan jänisliimalla ja se, sekä itse nahan liimaus teki efektiä. Kun vedin vireeseen ekan kerran nahoituksen jälkeen niin jousi oli ottanut taas kieron pitkittäislinjansa. Tätä se kostuttelu teetti. 4 kertaa lämmitin ja laitoin oikaisten ja hyvä siitä tuli. Jännelinja on taas ihan ammuttava.

No siinä se on: "Made in Finland" marjakuusijännejousi 125,5cm. Paunoja en ole mitannu, mutta tuntuma on 55-60# havinoilla täydellä vedollani 23-24 tuumaa. Ahu`.

[J Menna]

Vielä yksityiskohtaa ja jännelinjaa: "Made in Finlandista"

[J Menna]

Tältä näytti äijä ja jousi viime suvena. Jos samaan pääsee ni vanhenemisen aiheuttamat laskeumat lasketaan kehitykseksi.

[pyssymies]

[Simo Hankaniemi]

Menna! Tuohan on pirun hyvä valokuva, missä jännität jousta. Ehdotan, että lähetät sen mahdollisimman pian Iljalle, kuva voisi olla vahva ehdokas Vaistolla-lehden kanteen.

Mateen nahalla päällystetty jousi on todella hyvän näköinen. Jouduin vilkaisemaan kuvaa toiseenkin kertaan ennen kuin tajusin, ettei kyse ole museojousesta.

Mainitsemasi liimausongelman vuoksi liimaan jänteen päälle tulevan suojakerroksen (kankaan tai nahan) tavallisella puuliimalla. Se ei kostuta jännekerrosta ja liimaa ihan nätisti. Eikä kukaan tiedä liimauksen jälkeen, että onko aineena jänisliima vai erikeeper. Puuliima antaa myös hyvän kosteussuojan jänneselkään.

[Tuomo]

Ei tule olemaan Galleriassa (sitten kun valmistuu) puutetta hienoista jännejousista!

Kuvan käyttäminen Vaistolla-lehdessä sopii minun puolestani. Voin lähettää Iljalle originaalin, niin pysyy laatu hyvänä.

Arilla (Laakso) on myös samasta aiheesta hienoja kuvia.

[Ari Laakso]

Valkoinen intiaani edestä jännejousensa kanssa..