Jousi

[heikki]

[jkekoni]

Maalarinteippiä tms ja hop se leikkautuu näppärästi saksilla, mattoveitsellä tms... melkein itsestään. Sapluunalla(kartonkia, ohutta muovia, ei paperia) voi piirtää tai leikata sapluunaa vasten.

Ruodin halkaisuun mattoveitsi tai kirugiveitsi.

[pyssymies]

Leikkaan sulat muotoonsa nuoleen liimauksen jälkeen pahvisen sapluunan avulla.

[pexi]

Liimauksen jälkeen pitkillä saksilla ihan käsivaralla.... toimiii jos käsi ja silmät toimii...

[J Menna]

J Kekoni:

[Jakke]

Moi,
Kuulin joskus Säilältä, että hän aikoinaan rakensi jonkinlaisen sähkölankaleikkurin. Nuoli asetettiin kohdalleen, virta päälle, nuole pyöritys ja sulat olivat leikkautuneet. Lanka siis jotenkin poltti sulat ja millin tarkasti.

Otapa häneen yhteyttä niin saat varmaan paremmat ohjeet. Tapsa oli muuten sähkömies.
Minulla on yhteystiedot.

Jakke

[M.Reinikainen]

En oo käytänyt sapluunaa ensimmäisten nuolieni jälkeen. Turha töykalu.

Luonnon sulilla revin tai leikkaan ensi veittellä/piillä ruodo poikki ja sit mataloitan ruotoa.
Primikamppeissa yleensä poltan sulat sekä ruodon hiilella tai kuumalla tikulla.

Täsmä polton saa parhaiten jollain hitaasti palavalla materiaalilla. Esim: taulalla, mutta se onkin jo hyvän materiaalin tuhlausta
Pikku trimmaus ruotoon vielä piilla tai kynsillä repimällä.

Kotona kun teen niin ensin katkaisen oikeeseen koko tarvittavan määrän, ohennan ruotoa molemmista päistä, nyppäsen noin 2 milliä sulkia pois molemmista päistä, liimaan kinnis ja sitten leikkan muotoon kampaajan saksilla.

Silloin kun en liimaa vaan käytän pelkästään punos lankaa niin käytän toisinaan teippiä sulan paikallaan pysymiseen leukkauksen aikana.

[M.Reinikainen]

Kupari lankaan sähkö virta niin se on tasan sama joka kerta.

Ymmärtääkseni KAIKKI teolliseen muotoon leikatut sulat ovat tehty näin.

[Tuomo]

Sähköleikkuri tähän tyyliin:

http://www.3riversarchery.com/Young+Feather+Burner_i4171_baseitem.html

Googlella löytyy lisätietoa vaikka kuinka paljon. Tossa on se etu, että lankaa voi muotoilla miten tahansa. Kannattaa sitten muistaa sähköturvallisuus ja käyttää sopivaa muuntajaa välissä...

[J Menna]

No niin polttamalla siis. Jos haluaa että ammukset ovat identtisiä, tai edes liki, niin polttamalla ne muodot pitää tehdä. Laatu alkaa näyttää jo lupaavalta. kiitän.

[Juri]

Onpas kömpelön näköinen vimpain Amerikkalaisilla, voi voi!
Tässäpä näettekin eleganttia teknologiaa suoraan Vantaan Korsosta! Antakaa silmienne levätä sen viehkeissä linjoissa! Tehojakin riittää, jaksaa kärtsätä jopa kolmen nuolen sulat ennen kuin tarvitsee huilitauon! Puolen tunnin päästä taas kolme lisää. Palaneen sulan haju on kerrassaan järkyttävä, mutta lähtee talosta ihan normituuletuksella, parissa päivässä.

[M.Reinikainen]

Sweet!

[jkekoni]

Eli tohon laitetaan nuoli ja pyöritetään ja voilaa haisee pahalta ja nuolessa on symmetriset sulat.

... Jos kahden leikkauksen välinen kolo on ongelma, niin mattoveitsi, kyllä mielestäni voi leikata kahdella tai useammalla leikkauksella, siten että ei tule koloa, jos teippaa sulan ennen leikkausta... Tai sitten minulla on alempi standardi... (siis on se ei ole salaisuus), mutta ei pitäisi tähän vaikuttaa...

[Lehtis]

Olen käyttänyt juomatölkistä leikattua ssabluunaa, jonka avulla terävillä saksilla parilla klipsaisulla saa siistiä jälkeä. Kun ei hosu, ei tule pykäliäkään... eikä haise. Pyykkipoikia piti hiukan muotoilla, että saksilla pääsee paremmin tykö.

[J Menna]

Hmm... aika hyvä.

[J Menna]

Oisko Sandelss tölkistä?

[Lehtis]

Joku vaimon tyhjäämä sidukka.

[pyssymies]

Tuo on siitä hyvä, että jos vaikka vääntyy, niin on oikein hyvä syy tyhjentää yksi tölkki. Ja varuiksi toinen.

[jkekoni]

Eiks sulat oo helpompi leikata ennen liimausta?

[Lehtis]

Ei ole, kun ovat hiukan kippuralla ja ruodossakin voi olla paksuuseroja. Irrallaan saksittuna tulee helposti kokoeroja, vaikka leikkelee oman työvaiheen vaativan teippauksen kanssa. Tietenkin kaupallisilla vempeleillä, joissa sulka laitetaan laitteeseen ja mojautetaan kumivasaralla päälle, tulee siistiä ja tasalaatuista jälkeä irtosulkien kanssa pelatessa.

[J Menna]

No ne vanhat metsätysnuolet. Ei ihme että levii kuin varpuset... Spinet ja painot harittaa kaukana toisistaan. Turhauma iskee jahdissa näillä.
No tavallaan tossa on kolme kahen nuolen settiä. Ja paritkaan ei ole ihan parit... Eli mukana pitäis olla aina kolme-neljä eri joustakin.

[J Menna]

Uudessa setissä on lievää satsausta.
Spinet 3 pykälän toleranssilla. Kevyimmän ja painavimman väinen ero 1,2 grammaa.
Pikku säätöä vielä treeneissä niin näillä salettiin parempi mieli jahtailla.
No, onhan nää nyt sitten selkee harppaus pois vesanuolista...
Ja seuraava askel onkin sitten taljajousi.

[Nanook - pakkasen poika]

[Tuukka Kumpulainen]

Kaunis ajatus että kahdella nuolella pärjää metsällä, mutta ei pätenyt edes Howard Hillillä. Toisinaan se kuuden nuolen settikään ei riitä, ja kun nuolet loppuu, loppuu metsästyskin vaikka tilanne jatkuisi. Eri asia, jos ollaan jonkun palkintopukin tms. perässä ja ignoroidaan kaikki muu, jälkiteolliseen rappiotyyliin.

[Martti Auer]

Metsällä ei riitä edes välttämättä 7 nuolta, kyllä siellä pitäisi olla se 12, kuten intiaanit pitivät aina viinessään 12 nuolta kun nämä lähtivät metsälle, se on sopiva määrä, nuolia on juuri sen verran että se ei haittaa liikkumista.

Sellainen nyrkkisääntö kuitenkin on, että jos oravaan ei osu ensimmäisellä nuolella, niin kannattaa jättää sikseen, koska ei tule osumaan myös muillakaan nuolilla ja oravaan täytyy aina käyttää hylsypäistä, ei leikkuria, ei sen takia että turkki menisi pilalle, vaan oravaa ei saa pudotettua leikkurilla.

[J Menna]

Martti:

[Martti Auer]

Pohjois-preerian heimot, missä oli myös metsäalueita.

Orava oppii varovaiseksi ja väistelemään, tulee liikuvaiseksi, hyppii oksalta oksalle.

Saattaa jopa alkaa väistelemään nuolia, kuten yhdelle kaverille kävi ja menetti 9 nuolta, moni ei ole oravaa saanut jousella, en tunne ketään itseni lisäksi.

Sain kuitenkin yhdeltä kaverilta oravannahoista tehdyn jousenjänteen, joka on edelleenkin tallessa, siis on ainakin yksi kaveri, jonka tunnen, mutta Rapakon toisella puolella.

Orava on myös melkoinen Tarzan, pienet vitaalit, mihin leikkuri ei välttämättä pure, tämä on hyvin lihaksikas, vaikka söpöltä kurrelta vaikuttaakin. Oravakoiraa myös käytettiin ilmeisesti, että orava jähmettyisi liikkumattomaksi, luottaen sellaiseen taktiikkaan; että tätä ei näkyisi, sekä oravanmetsästyksessä käytettiin varsijousia ja kolkkanuolia. Varsijousella on varma osuma, kun oravannahkoja alettiin käyttämään valuuttana, jousella niitä on turha ampuilla, vaikka varsijousta en ole käyttänytkään tai koiraa metsästyksessä.

Rottakin on monelle mahdottomuus, yleensä jallittaa metsästäjän 6-0, vaikka tällä olisi vaikka minkälainen vipulukkowinchester, olen saanut listittyä kaksi rottaa, yhden harjan varrella, jota oli yritetty vaikka millä konsteilla ja toisen lapiolla, jota ei poliisikaan uskaltanut tappaa. Rotta oppii myös välttelemään loukkoja ja muuta vastaavaa.

[M.Reinikainen]

Tällasen tein tossa kesällä

https://www.youtube.com/watch?v=dnYGjLHuxQM

https://www.youtube.com/watch?v=bpWnjqDuytI

Tässä yritän näyttää miten teen sulat ilman liimaa.
Silloin kun teen tätä ilman kameraa tai muuta sähläystä aikaa kuluu noin 3-5 minuuttia riipuen sulan pituudesta.

https://www.youtube.com/watch?v=FgXNBEwnLBo

Huono kamera ja huono asettelu, mut mitäpä sitä muutakaan voi odottaa kun videota alkaa tekemään hetken mielijohteesta ilman esi valmisteluja.

[Kuhmon Ahma]

[Kuhmon Ahma]

[J Menna]

Viimeistelin metästyssetin spinet ja painot vielä täsmällisemmin ja maalailin auringonkajonpunaisella, jotta eroittuisi pusikosta paremmin.

Ammuskelu pakkaan osoitti että kannattaa ampua vain kahta nuolta yhteen koivun/tammenlehteen, muutoin tuhoaa uudet sulitukset ja leikkuri muutenkin tekee nokeista lastua totaalisesti. Parhaimillaan kolmessa tammenlehdessä oli harjoituksissa kussakin kaksi nuolta ammuntakierroksen jälkeen. Hyvä, nyt ne pelittää.

Yhden nuolen sulituskin on jo mennyt elävästä läpi ja värjännyt sulat. Onko teillä ideoita miten sulat saisi takaisin ryhtiinsä?
Pesemällä joo, mutta miten ja millä, ettei aihio paljoa kastuisi.

[Jakke]

Juha,

En ole varma, mutta tunnettu konsti kostuneiden ja sen seurauksena lyttääntyneiden sulkien oikomiseksi on höyryttäminen: Ensin sulan pitää olla täysin kuiva. Sen jälkeen esimerkiksi vettä vedenkeittimeen ja kun se alkaa kiehua, nuoli hetkeksi höyryyn. Avot, se palaa alkuperäiseen ryhtiinsä. Maksimiaika höyryttämiselle muutama sekunti.

Jakke Lehtinen

[M.Reinikainen]

Uusia kuvia omistani jotka on jo myyty eteenpäin.

[heiluri]

[J Menna]

Nyt kun preeria MM-kisat on viikon päästä niin kovalla vaivalla väännetty vesanuolisetti alkaa olla valmis... Jos rimanuolen trimmaa tunnissa (Mikke 5 minuutissa) niin näihin on mennyt kaikkineen aikaa lie reilu 3 tuntia kipale.

Varret pihljaa, sulat pronssikalkkunan itserevittyjä. Ei oikein vesanuoleen valmis kauppakalkkuna sovi. On magic urituksetkin... Tämä on eka vesanuolisetti johon laitoin taulukärjet, kun aiemmissa on sarvea tai metallileikkureita. Onhan se hassu yhdistelmä: vesanuoli ja taulukärki, mutta MM-kisan sääntöjen mukaan mennään.

[J Menna]

vielä kysymys kun tein valjun havainnon. Yksi yllä oleva nuoli kaarsi oikealle, oli löysempi kuin muut, kierompikin. Hellan päällä lämmittelin ja suoristelin sitä. Nuoli paahtui siis jonkin verran suoristelun yhteydessä ja kas, alkoi mennä samalle sektorille muitten kanssa.

Onko kokemuksia että paahtaminen auttaisi nuolen jäykistämisessä?

[Lehtis]

Ei kokemuksia, mutta lukenut olen. Kaipa se nuolivarsikin jäykistyy siinä missä jousen lapakin. Osansa käytöksen paranemiseen on varmaan oikenemisellakin.

[M.Reinikainen]

Menna! Ei näissä preeria kisoissa ole mitkään muut kärki tyypit kielletty kuin leikkaavat.
Minulla on lähes kaikissa kärkenä peuran sarvesta veistetty möhkälen sekä kahdessa jonkin Vilppolan revolverin hylsy.
KAIKISSA liimana toimii jokin luonnon tuote, kuten pihka, tuohiterva sekä luuliima.

Kyllä paahtaminen auttaa jäykistämään nuolia. Turkissa esim sitkä kuusestä tehtyjä pituusnuolikin on paahdettu maksimaalisen jäykkyyden taivoittelun merkeissä.

[Nanook - pakkasen poika]

Nuolen paahtoa harrastettu täälläkin. Joskus toimii toisinaan taas ei. Aina kannattaa kokeilla.

[Tuomo]

Uudet selfnokkikisanuolet. Jospa vaaleanpunainen sulka toisi voitin AR:ssa!

Kärki 100 graania, nuolen paksuus 11/32", josta nokkipää ohennettu 5/16", 3 tuuman sulat, pinnassa kuultomaalaus ja vahaus. Viritetty sulattomana. Paino +-0,3 grammaa.

[J Menna]

Ihana Lady setti!!! Eiku siis ihku!!!

Provosoit oikein perinnejannuja jotka kurassa, tuhkassa, pihkassa, tervassa, eläinihrassa ja alikäyneessä sahdissa rypevät!