Jousi

[Rakonczay]

Aloitetaan projekti ihan alusta. Ostin yhden Saksassa asuvan suomalaisen kaverin avustamana 2.3 m pitkän marjakuusistaavin. Ensin tavara liikahti Saksan sisällä kaverille ja rahaa meni 109 euroa. Tänään jousi on lähdössä schenkerin autojen kyydissä kohden työpaikkaa Vantaalla.

Tarkoitus on tehdä siitä noin 50 paunainen ELB jäykällä kahvalla.

[evgevin]

Hieno palikka! Tee siitä sotajousen! 100 pauna ja ylöspäin

[heikki]

Onpa mielenkiintoisen näköinen keppi! Karaktääriä muodoissa ja tiheyttä lustoissa.

Tuli mieleen, että nythän olis hyvä lähteä tekemään vertailukappaletta kotomaisesta marjakuusesta, jotta nähdään mikä ero on tiukkasyisen ja höttöisemmän marjiksen välillä. En tiedä ehdinkö, mutta kerro sitten tarkkoja mittoja heti sitä mukaa kun veistelet!

[Tuomo]

On siinä kyllä tyyliä! Viimeinkin Rane saa oikean jousen! Löytyykö selästä oksankohtia?

Jos ja kun lyhennät tuota palikkaa, niin ota talteen 10-20 sentin pätkä ja anna minulle. Samat sanat Heikille. Kunhan ehdin, niin mittaan niiden tiheyden. Samaa olen aikeissa tehdä omillekin jousipuille, eli määrittää niiden ilmakuivatiheys. Tuukkahan on sitä tehnyt hieman tieteellisemmin. Itse ajattelin yksinkertaistaa ja käyttää juuri ilmakuivatiheyttä, vaikka se ei olekaan tieteellisesti kovinkaan täsmällinen. Mutta käytännön kannalta se on helppo ja suhteellisen selkeä.

Tee muuten tilleripuu, ei tuollaista ilman kannata tilleröidä. Ja jos tarvitset, niin voin antaa lainaan yhden 50-paunaisen yksinkertaisen puujousen. Helpottaa kummasti lattiatilleröintiä jos on jokin vertailukohta.

[Rakonczay]

Staavi saapui eilen työpaikalle. Matka kesti viikon normaalia pidempään kun Schenkerillä hajosi auto Saksassa...

Staavi näyttää muuten ihan hyvälle, mutta aikalailla sen keskikohdassa on selkäpuolella oksa. Sen voinee jättää taipumattoman kahvan alle. Muussa tapauksessa pitää kapula katkaista ja tehdä W-liitos.

Katotaan nyt mitä Tuomo tuumaa kun näkee sen lauantaina.

[Tuomo]

Tuumataan mitä tuumataan... Marjakuusikokemus rajoittuu valitettavasti vain yhteen jouseen.

Sellainen vinkki kuitenkin, että älä katkaise tuota vielä määrämittaan, varsinkin jos ja kun haet tiettyä paunamäärää. Jätä aihioon vaikka 10 senttiä ylimääräistä pituutta, 5 senttiä molempiin päihin. Tilleröi normaalisti ja lyhennä vasta sitten kun tilleri on kohdillaan.

Kokeneemmillekin veistäjille käy toisinaan niin, että tilleri ei vain asetu kohdilleen ja tilleröinti syö paunoja sen verran, että menee alle tavoitteen. Ylimittaisesta kepistä saa kätevästi jäykemmän lyhentämällä, jonka jälkeen tilleri on helppo korjata, eikä välttämättä mitään korjattavaa lyhentämisen jälkeen edes ole.

Ylimitassa on lisäksi se etu, että näet tilleröinnin aikana kuinka paljon jousi viruu. Jos viruu paljon, niin ylimitta on ihan tarpeen ja jos ei viru, niin sitten on varaa lyhentääkin.

[Rakonczay]

Hitaasti hyvä tulee - toivottavasti.

Sain tänään viimein kepakon kavennettua aiottuihin mittoihin. Seuravaksi onkin sitten vuorossa halutun selkäluston merkkaus puun kylkiin ja sitten oikean työtavan etsiminen.

Jouseksi sitä kepakkoa ei vielä oikein kehtaa sanoa.

[Rakonczay]

Jos joku muistaa tän mun kohta vuosi sittebn aloitetun jousen, niin homma etenee viimein.
Selkä on nyt yhdellä lustolla ja muoto jousessa aikalailla kohdallaan. Pikkusen pitää saada vielä oksasempaa lapaa saada ohuemmaksi että pääsee tilleriin sitä taivuttamaan.
Ihan raspilla hankaukseksi se on menny nyt loppusuoralla. Yllättävän vähän ne oksat on toistaiseksi haitannut. Varaudun kyllä paikkaamaan pahimpia purulla ja epoksilla.

Kuvassa tilanne viikko sitten ennen kuin veistelin vatsan mittaan.

[M.Reinikainen]

Mää ainaskin muistan!

Kyselin noista tummista tuolla norjassa ja kyseesä on siis vaan huonosti säilötty yksilön mutta haittaa ei pitäisi olla jos ei ole liian paksu raidu. Eli siis joku 1cm + koko luokkaa.

[Rakonczay]

Ekaa kertaa tillerpuussa, eli kapula alkaa jo vähän taipua. Varsinkin keskeltä pitää ottaa vielä muutama mille että alkaa taipumaan enemmän. Kahva on tarkoitus jättää jäykäksi yhden ison oksan takia.

[Rakonczay]

Kuva.

Saatan ottaa ton mukaan huomenna Kouvolan keskiaikamarkkinoille.

[Juri]

Vatsapuolen kannattaisi seurata uskollisesti selän linjoja ja mutkia. Nyt siellä on vuorotellen jäykkiä ja notkeita kohtia. Suoralla aihiolla olisi toki paljon helpompaa, mutta onnistuu tuollakin. Varmista vain ettei kahvasta kärkeen päin mennessä yksikään kohta jää paksummaksi kuin edellinen alue. Hankalassa mutkassa ota mitta niitä edeltävästä suorasta ja taipuvasta alueesta ja jatka tasapaksuudella mutkan yli. Pidä myös vatsan profiilimuoto mahdollisimman samanmuotoisena kaikkialla.
Marjakuusen hyviin puoliin kuuluu sellainenkin asia että seuraamalla samaa vatsalustoa, pysyy myös paksuus tasaisena. Pelkästään kuvioita lukemalla pystyy saattamaan jousen hyvään lattiatilleriin.
Onnea ja kärsivällisyyttä projektille!

[Rakonczay]

Huomenna olisi tarkoitus porata jouseen muutama reikä. Oksat pitäisi saada pois ja tilalle epoksia purua, reiän koosta riippuen. Nelisen reikää pitää ainakin tehdä, mutta kokeilen ensin yhdellä isolla ja pienellä. Eli kahvassa oleva iso oksa ja joku helpompi pieni oksa. Isoon reikään saattaa saada tapin ehjää puuta tilalle.

[Juri]

Epoksi ja puru eivät ole välttämättä paras vaihtoehto puristukselle alttiissa kohdissa. Epoksi on paksua eikä imeydy puruihin, epoksiliimat itsessäänkin ovat aika pehmoisia. Olen kerran nähnyt kuinka tälläinen paikka pullisteli ulos reiästään jousta jännittäessä. Tappi on paljon parempi.
Sitten on vielä "nestemäinen tappi": Lorauta reikään ohutta juoksevaa pikaliimaa, kaada hieman puruja päälle ja tamppaa jollain muovitapilla tiukalle. Toista tätä jokunen kerta kunnes reikä on kukkuroillaan täynnä, sitten anna kuivua ja hio tasaiseksi. Pikaliima imeytyy hyvin puruihin ja muodostaa tiukan ja kestävän paikan.

[Rakonczay]

Onko mitään tehtävissä jousen sivukäyryydelle? Kuvassa näkyy vihreä tilleröintinaru, joka osoittaa käyryyttä nokista-nokkiin 15mm.

Toisessa kuvassa viimeisin tiller. OIkeasta lavasta on näillä näkyvin tulossa ylälapa ja se on ollut haasteellisempi saada taipumaan.

[Tuomo]

Miten tuo näyttää kovin ohuelta? Vai hämääkö kuva? Kai olet lattiatilleröidessä verrannut valmiiseen jouseen, jotta tämän jousen jäykkyys on lopulta sitä mitä pitääkin?

Tuollaisessa lonkkarissa sivukäyryyden oikaiseminen on helppoa. Lämmitä, oikaise siitä missä on eniten mutkaa ja jätä päiväksi asettumaan. Leveissä lattareissa oikaisu onnistuu käytännössä vain kahvan kohdalta.

Tällähän ammutaan sitten vuoden 2015 American Roundissa?!

[heikki]

Marjakuusi alistuu lämmittelyyn ja oikaisuun oikein nöyrästi. Tietysti pitää taivuttaa vähän yli sen lopullisen 15 mm tarpeen - eli jotain reilut pari senttiä, niin sitten se asettuu kohdilleen.

[Rakonczay]

Jousesta on tulossa suht sutjakka, mutta ihan löytämieni mittojen mukaan. Kuitenkin vähän paksumpi kuin minulta jo löytyvät jouset.
Keskellä on noin 40cm alue jossa leveys on 29-30mm.

Pituutta tekeleellä on 195 cm. Mittataulukoissani on 5cm lyhyempi jousi. Lapojen päissä on mitat noin 15x14mm.

Lähtöleveyksillä olen yrittänyt mennä. Jurin neuvo seurata myös vatsassa vuosikasvuja on ollut hyvä. Niiden avulla on helpompi seurata kuinka rapsutella jäykistä kohdista puuta. Jousi alkaa olla aika lähellä oikeaa tilleriä, enkä jaksa vetää sitä vielä kuin puoleen väliin. Lisäksi on vielä lyhennysvara jolla voi jäykistää jousta takaisin.

Mutta mä käyn nyt seuraavaksi sen oikaisun kimppuun. Jousta ei pysty taivuttamaan enempää ennen kuin vika on korjattu.

[Juri]

Suosittelen höyryä.

[Tuomo]

Itse en ole höyryn kanssa jaksanut pelata, kuumailmapuhaltimella vaan kun lämmittää, niin hyvä tulee.

Näppärä konsti on myös kääriä taivutettava kohta märkään kankaaseen, foliota ympärille ja kuumailmapuhaltimella lämmitys - ikään kuin täsmähöyrytys. Jurihan tämän(kin) vinkin joskus esitti.

[Juri]

Itse lämmitin nestekaasuliekillä kuten konstin alkuperäinen keksijä, märän vessapaperin vaihdoin kuitenkin kankaaseen. Hyvä tietää että kuumailmapyssykin pelittää!

[M.Reinikainen]

Minä en oo mitään muuta kuin kuumailmapuhallinta ja höyry putke koskaan käyttänytkään.

Mutta sanompahan vaan etä kostea puu (höyry/rätti) on kymmenkunta kertaa varmenpi taipumaan kuin jo ampuma kuiva jousen aihio.

Mikäli sivu suuntainen kiertymä on pienempi kuin 2cm on minusta pelkän kpuhaltimen käyttö mielestäni vielä ok, mut isompi käyryyn menee ainakin minulla mukisematta vain kostealla (EI POIKKEUKSIA! mikäli kyseessä ei ole vain koe jousi?)

[Rakonczay]

Käytin tota foliota ja rättiä maanantaina. Palaan himaan perjantaina jolloin näen miten homma onnistui. Saatan joutua vääntämään useammasta kohdasta jos homma toimii.

[M.Reinikainen]

Ei noita pikku mutkia kannata oikoo

[Rakonczay]

Sivuheittoa jousessa on enää vähän joten tilleröinti on taas helpompaa. Jäykkää osaa kahvan kohdalle tarvittaneen vain noin 20cm? Nyt on ehkä 40cm....

[M.Reinikainen]

Jätä mieluummin paksummaksi niin eitule katumisia.

Itse käytän noin 30mm 40-60paukkusissa.

[Rakonczay]

Mikellä ja mulla taisi mennä pituus ja leveys sekaisin. Itse puhuin jäykän osan pituudesta. Kahvan kohdalla mulla on jousen paksuus 29-30mm. Eli Miken lukemilla.

Tässä on tiller tällä hetkellä. Olen jo pitkään yrittänyt saada oikeaa lapaa taipumaan enemmän. Tässä on jo oikea jänne, jännevälin ollessa vain 5cm. Veto 15 tuumaa.
Jousi on lankussa ihan keskellä ja jänne myös.

Kummasta te tekisitte ylälavan?

[Rakonczay]

Hinkattavat kohdat löytyy tän avulla kyllä helpommin

[heikki]

Tuossa ellipsikuvassa näkyykin hyvin, että kun jousen selkä on muhkurainen, niin vatsan tulisi seurata samaa muotoa. Näin ei näytä olevan oikean lavan tyvellä, joten jäykäksihän se jää.

En olisi vielä päättämässä, kummasta tulee alalapa. Sitten vasta, kun tuo oikea lähte taipumaan paremmin. Ja nostaisin sitä jännekorkeutta kyllä aika pian tilleröinnin edetessä.

[Tuomo]

Tuossa hämää nyt se, että nokit eivät ole samalla linjalla. Lisäksi nokinpaikka, ja siten kohta, johon veto jänteellä kohdistuu, on liikaa vasemmalla.

Mutta, aluksi tilleröisin aivan symmetrisesti, eli jousi keskeltä tuen päälle ja jännettä vedetään keskeltä. Tilleröinnin edetessä on sitten helppo päättää ylälapa.

Mielestäni vatsan ei pitäisi seurata täysin selän muotoa. Muuten vatsaan tulee kuoppia ja aivan varmasti heikko kohta. Ehkä vähän voi selän muotoa seurata mutta paljon loivemmin kuin selän mukaan mentäessä.

Varmaan pikkuisen enemmän vetoa ja kuvia molemmin päin ja kuvat tänne, eiköhän joku yhteisymmärrys löydy!

[Rakonczay]

Joo kohtalainen pelko on että saan saranan aikaiseksi oksan kohdalle.

Päähuomio on nyt sen oikeanpuoleisen lavan kahvanpuoleisessa päässä. Siinä on toi oksa vähän paksuntamassa rakennetta ja oli jäänyt leveyttäkin 1mm enemmän kuin alempana. Kunhan se taipuu vähän paremmin niin uskallan lyhentää vähän jännettä ja vetää lisää.
Kokematon ei meinaa uskaltaa vetää kun pelkää hajoomista.

[Rakonczay]

Pari tillerikuvaa taas. Nyt edestä ja taka. Rupee kohta menemään yli ymmärksen. En koskenut jouseen muuten kuin käänsin tilleripuun ympäri kuvien välillä.

[M.Reinikainen]

ÄLÄ ikinä tilleröi jousta jonka lavat ovat saman pituiset niin että aloitus vedolla lavan kärjet ovat eri tasoilla.

Aloita eina vetäminen niin ettälapojen välinen kulma on suorassa, muuten lavat saattavat vaikuttaa enemmän vinksahtaneilta kuin oikeasti ovat.

Ei tuossa sinun jousessa ole minusta kuin nämä kaksi sinistä kohtaa joita kurittaisin hällällä kädellä

[Juri]

Tuollaisessa karaktääriä omaavassa puussa taipuma saattaa näyttää erilaiselta eri puolilta katsottuna, tämä on aivan tavallista. Kuoppainen laita näyttää taipuvan enemmän kun suorempi, vaikka ne sijaitsevat samassa kohdassa lapaa.
Suosittelen muotoilemaan tilleripuun hyllyn uusiksi, niin että jousi pääsee keinumaan vapaasti ja etsimään itse luonnollisen asentonsa. Näinhän se käyttäytyy ampujan kädessäkin. Nyt tuo hyllyosasto on aivan liian leveä ja litteä.

[Tuomo]

Juuri näin, kuten Mikke ja Juri sanoivatkin. Yksi ero tulee usein myös siitä, että kun jousi käännetään ympäri, vetopiste jänteestä ei olekaan enää sama, jolloin tilleri muuttuu. Lisäksi nuo oksankohdat voivat tosiaan hämätä. Tilleröinti alkaa olla jo niin pitkällä, voisit melkein ottaa jousen kouraan ja vetää sopivasti - ja siitä kuva. Silloin tillerimuoto näkyisi todellisessa tilanteessa, jolloin voi tilleröidä sitten sen mukaan. Eli jousi jännekorkeudelle, etsi kahvan paikka ja sen mukaan lähellä oikeaa oleva nokinpaikan korkeus.

[Juri]

Muista vielä nostaa jännekorkeutta asteittain homman edetessä. Lyhyempi jänne nimittäin taivuttaa kärkiä enemmän kuin pitkä.

[Rakonczay]

No niin, nyt sain viimeinkin kuvan vedosta. Lopullisesta vetopituudesta puuttuu vielä viitisen senttiä ja jäykkyys tuntuu sopivalle kunhan pikkusen hinkkaa vielä pois hiomapaperilla. Työstö on ollut nyt viime hetket 80 hiomapaperilla.
Ylälapa taipuu edelleen vähemmän.

[Tuomo]

Hienoa! Nyt tarkkana, alkaa olla kriittiset hetket!

Onko kahva nyt varmasti siinä missä pitääkin ja nokinpaikka myös? Alalavan puolivälistä taipuu aika paljon verrattuna muuhun, niin ylälapaan kuin alalavan tyveen ja kärkeen. Siihen ei kannata enää koskea.

Itse ottaisin hieman alalavan kahvan tyvestä sekä ylälavan kärjen tyvestä ja aavistuksen kärjen tuntumastakin. Ilmeisesti tuossa alalavan tyvessä on iso oksa ja olet tarkoituksella jättänyt sitä kohtaa jäykemmäksi?

Kannattaa kyllä odottaa vielä muiden mielipiteitä... Ja otata kuvat molemmista suunnista ja mielellään vähän tasaisempaa taustaa vasten, erottuu taipuma paremmin.

[Juri]

Voitko kääntää jousen toisin päin? Enempi taipuva olisi parempi ylhäällä.

[Juri]

Kuvan mukaisessa tilanteessa ottaisin ehdottomasti ja ensin puuta pois ylälavan juuresta, mutta varovaisesti. Sillä kohdalla on suurin vaikutus lavan taipumaan sekä myös paunamääriin. Vähempikin rapsuttelu juuresta laittaa koko lapaa taipumaan pidemmälle kuin mistään muusta kohdasta kärkeä kohden.
Alalavan puolesta välistä eteenpäin näyttäisi myös olevan jäykkää, mutta saattaa hyvin johtua kuvakulmasta kun jousi on hieman kantattu.

[Rakonczay]

Kokeilen sitä kääntämistä.
Ylälavan alussa on ison oksan kohta mikä on ohjannut toimintaa ja heti kohta toinen.
Mutta käännän ton seuraavaksi ympäri ja hinkkailen em. kohtaa

[Rakonczay]

Jousi on noin päin koska siinä on vieläkin pieni sivuheitto ja jännelinjan kannalta tuo on parempi.

[Rakonczay]

Jouduin poistamaan jousen selästä yhden lustollisen ja nyt ylälapakin alkaa taipua hienosti. Siihen oli pakko mennä koska pinta/ydin puun suhde alkoi mennä pieleen.

Oikaisin jousta jo neljännen kerran ja nyt jännelinja alkaa olla suht keskellä.

Pistän uusia kuvia viikonloppuna.

[Rakonczay]

Tässä kuvat molemmilta puolilta. Ylälapa meinas mennä jo liian löysäksi. Mutta nyt on paunat just kohdallaan. Lapojen päät viimeistelen kunhan saan nokit niihin.

[M.Reinikainen]

Jaaaa nyt kun tuota vimeistä kuvaa katson niin en kyllä anna tillerille hyväksyntää..


Aivan törkee ylirasitus lähes koko ylemmässä lavassa +15cm nokista kahvan tyveen.

[Tuomo]

On se hilkulla! Kyllähän ylälapa taipuu nyt vähän liikaa siitä puolivälin alueelta. Mitäs jos siitä kahvan läheltä vähän siklailee? Jos tuo olisi jalavaa tai vastaavaa puuta, niin paahtaisin kevyesti tuon ylitaipuvan kohdan. Marjakuusen suhteen en uskalla sanoa, että toimiiko - voisihan sitä kokeilla. Tämä siis siinä tapauksessa, jos et halua jousen jäykkyyden kärsivän.

Mites jousen viruma - onko tasaisesti jakautunut vai keskittyyko tietylle alueelle?

[Rakonczay]

Piti ihan ruveta googlaamaan mitä viruma tarkoittaa. Eli ilmeisesti kohdistuuko puristusrasitus tasaisesti?
Sitä en pääse katsomaan ennen kuin keskiviikko iltana. En huomannut itse mitään hälyttävää.

Siitä kahvan läheisyydestä saa vielä helposti otettua lisää. Sitä pitää muutenkin vielä vähän säätää jotta saa kahvanahan kohdan suoraksi.

[Tuomo]

Viruma, eli myötäkäyristyminen. Englanniksi käytetään termiä set. Eli onko jousen setti jakautunut tasaisesti. Set on typerä sana suomen kieleen, siksi viruma, joka on täsmällinen termi ilmiölle. Eli miten jousi on myötäkäyristynyt tilleröinnin aikana. Jos jousi on jostakin kohtaa myötäkäyristynyt enemmän kuin toisesta, niin se viittaa siihen, että kyseinen kohta on ylirasittunut verrattuna muihin kohtiin.

[Rakonczay]

Aha. Settiä on toistaiseksi snadista alalavassa.
Ei lainkaan ylälavassa.

[M.Reinikainen]

Vatsan paahtaminen on ihan ok ratkaisu.
Marjakuusi on harsipuu joten hartsi saattaaa tiristä jokin verran ulos jos liikaa kuumentaa. Joten varovasti sen puhaltimen kanssa.