Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

Kuusi vuotta jousetta tuossa vierähti, ja sillä välin rivarinpätkä vaihtui kerrostaloyksiöksi. Vanhat jousivermeet on puoliksi hukassa tai rikki, niin myös ilmankosteusmittari. Aloitin vähän aikaa sitten erään mesoliittisen jousilöydön rekonstruktion valmistamisen, ja sain homman hyvälle alulle. Ensimmäinen noin 15 tuuman veto normaalihkon jännevälin kanssa kajautti ilmoille terävän "Riks!"-äänen ja sehän ei vaikutuksiltaan paljoa häviä polkupyörän tangolle putoamisesta.

Mitään murtumaa en jousen selästä löytänyt, vaikka muutamia epäilyttäviä ehdokkaita vähän rupuisessa selässä olikin. No, jousi lähti lepoon välittömästi, ostin uuden ilmankosteusmittarin, kalibroin sen ja laitoin jousijemman viereen. Tulos 32 % RH, eli ihan helvetin kuiva, ottaen huomioon, että pakkaset olivat ohi. Se on selvä, että tuomi ei kestä kuusiprossasena. Toivottavasti en kusaissut projektia tyhmyyksissäni, vaan kympin kieppeille kostutettu jousi pysyy hengissä.

[M.Reinikainen]

Kuulostaa valitettavan tutulle. Mitä puuta työsti? Vai oliko se juuritin tuo tuomi jonka mainitsit?

[Tuomo]

Meillä on välillä talvella ollut ilman suhteellinen kosteuspitoisuus siinä 10-20 %. Ei se ole asumis- tai lämmitysmuodosta kiinni, vaan ihan ulkoisista olosuhteista riippuva juttu. Jos on pitkä pakkaskausi, niin sisällä on kuivaa, ellei ole kyseessä kylpylä tai muu vastaava vähän erikoisempi paikka. Tai iso vesivahinko kotona...

Nyt kosteus pyörii siinä 40-45 % paikkeilla, joka ihan sopiva. Niin asukkaille kuin jousillekin! Verstaalla on 68 %, joka on taas liian kosteaa. Yhden kivan laminaattijousen tyrin siksi, että materiaalit olivat verstaskosteita enkä malttanut antaa niiden kuivua riittävästi sisällä.

[Rakonczay]

Mistäs ostit kosteusmittarin?

On ollut itselläkin ostoslistalla pitkään.....

[Tuukka Kumpulainen]

Tuomipa hyvinkin. Ja tässä päivän puolella marketista ostettu Suomen Lämpömittari Oy:n kosteusmittari laski 22 %:iin, mikä täsmää kämpän toisen mittarin lukemaan. Asuin tuossa 13 vuotta eri rivitalokämpissä eri puolilla Etelä-Suomea, eikä mittari koskaan painunut kahteenkymppiin, edes pakkasella. Tähän aikaan vuodesta kosteudet heilui messevissä neljänkympin lukemissa. Nyt ei ole pakkasta, mutta jousiani ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on silti alempana kuin koskaan. Nykyisessä kämpässäni edes termostaatteja ei voi säätää itse, ja tällä hetkellä olkkarissa on 27 astetta lämmintä. Ilman suhteellinen kosteus romahtaa sen lämpötilan noustessa. Kyllä se vaan on asumismuodosta kiinni.

[Tramppi]

[Tuomo]

Tuukka, sisäilman suhteellinen kosteus ei käytännössä riipu lämmitysmuodosta, asunnon koosta tai seinien materiaaleista. Kuten Tramppi tuossa edellä totesi, niin vaihtelut on hyvin pieniä ja riippuvat enemmänkin asukkaista ja heidän tavastaan elää.

Meillä on vanha "purukasa", puulämmityksellä mennään pitkälti ja lämmöt 17-18 astetta keskimäärin. Talvella pakkaskaudella kuivaa, kesällä kosteampaa. Edes kellarissa, jossa on maanvarainen ja kostea laatta, ei ole merkittävästi kosteampaa kuin asuinkerroksessa. Kellarissa on lämmitys ja ilmanvaihto toimii. Suljettu kylmäkellari on sitten aivan eri asia, oven takana suhteellinen kosteus on noin 99 %.

Jos vedenläträys on vähäistä ja sisällä hellelukemat ja ulkonakin kuivaa, niin tottakai sisälläkin on kuivaa. Ulkoa se talon korvausilma tulee ja aika tehokasta sisäilman vaihtumisen pitää olla, jotta ilma olisi sopivan raikasta. Ei siinä yhtälössä lämmitysmuoto tai seinämateriaalit paljon paina. Vähän sama juttu kuin uskomus, että sähköpatterit kuivattaisivat ilmaa.

Itse olen kosteusmittarini hankkinut Clas Ohlsonilta, digitaalinen härpäke, jossa on mukana lämpömittari. Niitä on useammassa paikassa, verstaalla ja talossa. Vastaavia saa melkein mistä marketista tahansa. Kiinasta tilaamalla hinta on alle 5 euroa. Ovat aivan riittävän tarkkoja ilman suolakalibrointiakin.

[Tuukka Kumpulainen]

Tuomo, minä puhun asumismuodosta, kun taas sinä selvität lämmitysmuotojen ja seinämateriaalien ym. eli asumismuodon osasten vaikutusta . Tälle minun uudelle asumismuodolle ominaista on, että huoneilma on paljon lämpimämpää = kuivempaa kuin preferenssini, enkä pysty sitä säätämään edes patterin nupista vääntämällä kuten aiemmissa asunnoissani. Pyykinkuivauskin antaa vain hetkellisen piikin kosteuksiin. Hoadleyn käppyröiden pikaisella vilkaisulla selviää, että tämä ultrakuiva 22 % RH nousisi samantien yli 30 prosenttiin, jos huoneilman lämpötila laskisi 27 asteesta 21 asteeseen. Vastaavasti tässä lämpötilassa vaivainen 33 % RH nousisi turvalliseen 45 prosenttiin miellyttävässä 21 asteen lämpötilassa. 17 asteen huonelämpö takaisi semiturvallisen 40 % RH samantien. Noin 15 vuoden aikana eri asunnoissa havainnoimani ilmankosteus täsmää, kumma kyllä

Tietenkin pakkasella on kuivempaa kuin kesällä jopa tasaisen viileässä "purukasassa", kun ulkoilman ja sisäilman välinen lämpötilaero on suurempi ja sisäilmaksi siirtyvän ulkoilman kyky sitoa vesihöyryä paisuu kuin pullataikina.

Tramppi,

Kuinka paljon testattujen talojen huoneilman lämpötilat vaihtelivat? Kun sanot, että "kosteuserot olivat kaikissa hyvin pieniä", onko kyse talojen välisistä sisäilman kosteuden eroista vai yksittäisten talojen sisäisestä sisäilman vaihtelusta? Keski- vai raja-arvoista? Parin kuukauden mittaisen testin keskiarvot eivät ainakaan kerro, onko suhteellinen ilmankosteus ajoittain jousille vaarallisen alhainen vai ei. Käsittelemätön jousenkaari imee tai puhaltaa kosteutta jo tunneissa, saati päivissä.

[Tuomo]

No nyt olen samaa mieltä! Tai olin minä aiemminkin, vähän eri näkökulmasta vain.

Hesarissa oli taannoin juttu kitaristista, joka asui (muistaakseni) kerrostalossa. Ongelmana oli juuri kitaroiden kannalta liian kuiva ilma. Hän oli ratkaissut ongelman säilyttämällä kitaroita pesuhuoneessa, lisänä oli vielä vesiämpäreitä. Ihan toimiva humidori!

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllä tässä olen ihan tosissaan alkanut miettiä, että laitanko haihdutusaltaat peliin, kun eihän tässä kele voi jousia tehdä! Ja bassonkielet on otelaudassa kiinni, kaupan päälle. Niissä on sentään kaularauta millä säätää ja taipuma isoimmillaankin niin pieni, että kuivuus ei poksauta sälettä irti

[Tramppi]

[Rakonczay]

Ostin sitten Clas ohlsonilta digitaalisen mittarin jonka speksissä oli että se kykenee vain 25+ kosteuksiin.
No sain sen kuitenkin näyttämään 90v vanhssa puutalossa lukeman 21% 22C lämpötilassa.
Kellarissa, jossa säilytän jousia ja viinejä kosteus oli 46% 12C lämpötilassa.

No samalla tutkimusmatkalla tuli taas vähän hinkattua jousen selkää. Ehkä se joskus valmistuu

[Tuomo]

Clasun mittari, ainakin omani, näyttävät 10 % kosteuteen asti. Yleensäkin kovin alhaiset kosteudet ovat mittausteknisesti hankalia. Tarkimmillaan nuo on siinä 30-80 % kosteuksissa. ääripäät ovat sitten epätarkempia. Mutta mielestäni aivan riittävä tarkkuus kotikäyttöön.

[Simo Hankaniemi]

Tuuka, mites se varastohäkki? Luulisi, että siellä on kosteampaa. Asuintiloissa täytynee sitten ottaa oppia somaleilta ja antaa kuuman veden lorista kraanasta jatkuvalla syötöllä yötä päivää. Tulee trooppinen mini-ilmasto.

Meillä pidetään varsin alhaisia lämpötiloja, eli jotain 19 astetta ja kosteutta on riittänyt aika hyvin. Silti on ollut muutamia täysin mystisiä puujousten hajoamisia, kuten miehen mittaisen hikkorijousen hajoaminen olemattomalla vedolla. Alakerrassa on yllin kyllin kosteutta, mutta monta vuotta vanhaan omenapuujouseen on silti ilmestynyt outo halkeama, enkä usko, että joku ignoramus olisi käynyt sitä siellä ylijännittämässä. Osage-hikkori-laminaatti hajosi tilleröidessä päreiksi ilman mitään järjellistä syytä jne.

Tämä kaikki on lisännyt luottamustani 1980-luvun ja 1990-luvun alkupuolen linjaani, eli jännejousiin. Ne eivät vaikuta piittaavan mitään mistään, kunhan niitä ei liota ulkona sateessa. Ne potkivat vuosikymmenestä toiseen, kun puujouset hajoavat käsiin milloin mistäkin syystä.

[Tuukka Kumpulainen]

Simo, varastohäkin ilmankosteus on niin korkea, että puusepänkuivat jousiaihiot, nuoliviinet ym. homehtuu siellä. Roskiksen ovi on käynyt. Voinhan sinne ilmankosteusmittarin roudata kokeeksi näin kevätkuivilla, mutta empiria on toistaiseksi osoittanut, että jousikamoille sopivaa ilmankosteutta ei tässä asumismuodossa kerta kaikkiaan ole

[Tuukka Kumpulainen]

[Tramppi]

[Tuomo]

Näinhän se menee, ei lämpötilalla ole juurikaan merkitystä. Minulla on kotona sisällä ja verstaalla ilmankosteusmittari ja sitä tulee välillä vilkuiltua. Ajatuksena on, että jospa saisi seurattua ilmankosteutta ympäri vuoden ja tehtyä siitä hienon käyrän. Vastaava sisäilman kosteuden vuosikäyrä olisi tietenkin kiva saada muistakin paikoista. Mittarin lukema viikonkin välein riittää hyvin, koska sisäilman kosteus muuttuu niin hitaasta ja prosenttiyksikön tai parin muutos ei kerro vielä mitään.

[J Menna]

Mutta silläpä olisi merkitystä jos koko Suomen keskuslämmitteisten kämppien sisälämmöt rajoitettaisiin +18C asteeseen. Puilla lämmittäjät saisivat sitten vähän korkeampia lämpöja jos haluaisivat...
18 astetta on ihan terveellinen lämpö ja talvellahan on ihan ok että on vähän villapaitaa ja sukkaa päällä.

Muistan lukeneeni jonkun lastenkasvatusoppaan tai vastaavan ja se oli kirjoitettu muistaakseni 1900 luvun alussa. Lastenhuoneen lämmöksi suositeltiin +11C astetta...

Pappani pirtissä oli hänen lapsuudessaan tiukkojen pakkasien aikaan vesiämpäri jäässä jos se oli lähellä porstuaa tai huoneen kulmassa, kertoi.

Niin mitä merkitystä sillä jos kämpät olisivat +18 eikä +23?
Terveempi kansa ja vähempi energian kulutus.

Ja kun tämä ei liity mitenkään jousiin niin jousiammuntajuoksu pakolliseksi koulujen liikuntatunneille. Kyllä se pesäpallon mielekkyydessään ja kunnonkohottajana voittaa.