Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

Äskettäin käyty sananvaihto jousen selässä olevien vekkien merkityksestä jousen kestävyyden kannalta kirvoitti ilmoille pienen käytännön kokeen. Mikke inspiroitui uhraamaan yhden paksulustoisesta lankkujalavasta tehdyn 35-paunaisen jousensa Empirian ahneelle alttarille.

Ensin totesin, että Miken käsitys vekistä erosi omastani: semantiikkaa, mutta se, mitä Mikke tarjosi minulle vekkinä oli minun mielestäni hiuksenhieno sipru, jolla ei ole mitään vaikutusta jousen kestävyyteen.

Tästä riemastuneena Mikke tökki puukon kärjellä tuommoisia pari, kolme milliä syviä koloja jousen selkään. Vedettiin ja vedettiin, jousi ei inahtanukaan, vaikka näitä koloja oli lopulta puolenkymmentä, monet suurimman rasituksen alalla keskikaaressa.

Sitten testattiin viiltoa, joka menee selkäpinnan poikki. Viillon syvyys oli selvästi vähäisempi kuin kärjellä tehtyjen iskujen, mutta oli se ihan kunnon viilto, ei mikään naarmu. Annas olla, noin 30 cm vedolla alkoi kuulua ritinä ja vetoa jatkettaessa kaari paukahti poikki, tarkalleen viillon kohdalta ja sen linjaa noudattaen.

Loppupäätelmä: jousen selässä voi olla erilaista koloa ja kolhua, mutta viilto / vekki jousen selässä saa sen hajoamaan käsiin.

Miken kameralla otettuja kuvia tahallisten vammojen laadusta tullee tänne jossain vaiheessa.

[Juri]

[M.Reinikainen]

Löin ensin yhden piston (noin 4miliä syvä)
Tästä ei tapahtunut mitään joten löin neljä lisää (3-4mm?)
Tästä kään ei vielä mitään. Nyt samassa lavassa oli jo viisi pisto haavaa. neljä pitkittäin ja yksi sivuttain.

Jousta oli nyt vedetty asteittain 20 tuumasta 28 tuumaan noin kolme neljä kertaa.

Tämän jälkeen viilsin viistosti poikittain yhden noin 3milliä syvän koko lavan poikki.
Viilsin kaks saman suuntaista viiltoa myös toiseen lapaan.

Nyt kuului ensimmäinen narahdus noin 20 21tuuman tienoilla.
Jousi lopulta luovutte taiston noin 24-25 tuuman kohdilla koko veto ajan naristen ilkeästi.
Katkennut puoli oli ylä lapa johon oli myös puukolla iskenyt jo useamman kerran. ala lavan kaksi viiltoa silti pitivät pintansa noin 27" 29" vetoa vastaavaan kulmaa asti (paha sanua kun taivutteleen lapaa tois puoleisesti ) Muutama nirinä kuului ja sitten poks!

[heikki]

Entäs sitten sellainen kuoriessa tapahtunut lipsahdus, jossa selästä lähtee pieni lastu pois? Ei ole niin raju erhe kuin poikittainen viilto, mutta on kumminkin enempi kuin pelkkä sipru.
Voisinkin ehkä kokeilla yhdellä jo katkenneella kepillä...

[Tuomo]

Oikeastaan aika oletettu tulos. Lavan läpi olisi varmasti voinut vaikka porata reikiä ja silti olisi kestänyt. Pistemäiset virheet tärvelevät vain osan selästä ja tuollaisessa tasaselkäisessä mallissa rasitus jakautuu aika tasaisesti koko selän leveydelle. Koko selän levyinen viilto sitten katkaisee syyt tietenkin koko selästä, jota jousi ei kestä.

[Tuukka Kumpulainen]

Oletettu tulos, jeah. Mutta jousihommat kuten kaikki hommat tursuaa ääriään myöten oletuksia. Nollanmakuisessakin käytännön kokeilussa on kummasti massaa edellisiin verrattuna.

[Tuomo]

Niinpä, oletuksia piisaa mutta niillä on useimmiten kokemusperäinen tausta. Lienee aika monta jousta hajonnut ihan pienestä, mitättömästä oksankohdasta tai muusta selän virheestä. Sitten on niitä jousia, joita on kolhittu ja rääkätty vaikka miten ja edelleen toimivat hyvin.

Tämänkin testin suhteen voidaan sanoa, että se on yksittäistapaus. Jos tehdään 1000 vastaavaa testiä tietyllä puulajilla ja tietyllä mitoituksella, niin voidaan saada todennäköisyyksiä, joiden mukaan jousen hajoaminen riippuu selän virheen sijainnista ja syvyydestä funktion f mukaan. Mutta uskaltaisin väittää, että koko selän levyinen poikittainen viilto koituu hyvin suurella todennäköisyydellä jousen kohtaloksi.

Mielestäni puujousipiireissä pyörii ihan liikaa yksittäisiin kokemuksiin tai pikkutesteihin perustuvia yleistyksiä (juuri niitä oletuksia, jotka ovat saaneet alkunsa ties mistä), joiden mukaan tehdään päätelmiä, jotka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa kuin tietyissä tapauksissa. Jos joku tekee jousen, jonka ei oletusten ja kokemusten mukaan olisi pitänyt kestää, niin mitä se kertoo? Vain sen, että jousi nyt sattui kestämään, vastoin oletuksia.

Oikeastaan koko puujousihomma liittyy siihen, että kestääkö jousi vai ei. Useimmiten kestää, toisinaan ei. Testit, kokeilut, rakentamiset, tms. liittyvät pitkälti rajojen hakemiseen. Juuri tämän suhteen Tuukka näytti hyvin esimerkkiä mäntyjousen suhteen ja teki jousen, jonka ei olisi oletusten mukaan pitänyt olla mahdollista. Mutta oliko kyseessä poikkeus vai ei, se selvinnee ajan myötä!

[Tuukka Kumpulainen]

[M.Reinikainen]

https://www.youtube.com/watch?v=Cb96kG5ftis&feature=youtu.be