Jousi

[Mangrove]

Koivu:
Tutkimuksia koivupuun anatoomisen rakenteen ja teknillisten ominaisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta solumittauksien perusteella
Koivun vetopuun anatomisesta rakenteesta ja ominaisuuksista

Kuusi:
Puuaineen tiheyden ja vuosiluston leveyden vaikutus kuusen iskutaivutuslujuuteen Etelä- ja Pohjois-Suomessa
Kuusipuun taivutuslujuuden riippuvuus tiheydestä ja vuosiluston leveydestä Etelä- ja Pohjois-Suomessa

Lyly:
Reaktiopuun mekaaninen lujuus
Eräistä ojitetuilla soilla kasvaneen puun fysikaalisista ominaisuuksista
Reaktiopuututkimuksia

Mänty:
On geoclimatic variation in basic density of Scots pine wood
The effect of solar radiation and air temperature on basic density of Scots pine wood
Männyn oksien murtolujuus

Visa:
Visakoivuista ja niiden anatomiasta

Yleistä:
Suomalaisten puulajien iskutaivutuslujuus tuoreena
Eräs puun laadun tunnus

[toni]

Ei oo näemmä kukaan vielä kerennyt kiittää linkittämis työstä(:
Hieno homma että laitoit näitä sivuille.

Valtaosa on entuudestaan tuttuja niinkin kummallisesta kuviosta kuin kymmenisen vuotta sitten tekemästäni dyykkausreissusta Yliopiston paperikeräys astioihin, mutta tuossa joukossasi on silti muutama mulle aivan uusi ja keleen mielenkiintoisen kuuloinen tutkimus.

Nämä pitaa tulostaa ja lueskella rauhassa kotona.

[M.Reinikainen]

[Mangrove]

Kuusi
Suomalaisen kuusen puuaineen vertailua Keski-Euroopassa kasvaneiden kuusi- ja jalokuusilajien puuaineeseen

Lehtikuusi:
Havaintoja iän vaikutuksesta lehtikuusen puuaineen tiheyteen

Mänty
Effect of tree social status on basic density of Norway spruce
Relationships of the modulus of elasticity and the structure of Finnish Scots pine wood

Pihlaja:
Pihlajan puuaineen ominaisuuksia

Tunturikoivu
Wood anatomy and physical properties of wood and bark in Betula tortuosa Ledeb

Yleistä:
Metsätyypin vaikutuksesta puun painoon

[toni]

Täältä positiivista responssia..
Kaivelin tapani mukaan jotain aivan muuta noista paperipinoistani kun eteen tuli pari topikkiin lisättävää julkaisua. Ovat muuten peräisin samaiselta dyykki reissulta kuin osa edellisistäkin:

Havaintoja puun aseman vaikutuksesta puun ominaisuuksiin
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/17839

Root system traits of Norway spruce, Scots pine, and silver birch in mixed boreal forests: an analysis of root architecture, morphology, and anatomy
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/26455

Seuraavia en löytänyt edellisestä arkistosta:

Tutkimuksia puiden välisistä elimillisistä juuriyhteyksistä männiköissä: Paavo Yli-vaakkuri -53

Wood anatomy and selected properties of stems, branches and roots of finnish birch species K.M.Bhat -81

..ja tätä tavaraa tulee lisää jahka osuu tuosta huoneestani vaan käsiin(;

[Tuomo]

Kiitos, kiitos! Osa oli jo tuttuja ja osa uusia. Miksiköhän tuntuu siltä, että mielenkiintoisimmat tutkimukset ovat vanhoja. Harhaa vai eikö nykyään enää tehdä tuonkaltaisia perustutkimuksia?

[toni]

Mä luulen että vähemmän ja vähemmän.
Nykyään kovia sanoja tuntuvat olevan mm. geneettiset markkerit, kuitujen kemialliset ja biologiset prosessoinnit, ilmastonmuutos, korjuu/tuotto energian kasvattamisesta, logistiset ketjut, kantojen nostot, yms.
Perustutkimus on kokolailla siirtynyt muille raiteille.

Mutta tuleepa tuota topikin mukaistakin silti harvakseltaan ulos.

[toni]

Rauduskoivun puuaineen geneettinen vaihtelu
http://eviikki.hulib.helsinki.fi/Record/394878/Description#tabs

Valitettavasti en löytänyt suoriltaan netistä edes abstraktiota, mutta kaikkinensa sekä Suomessa että Ranskassa tehtyjen koe-asetelmien pohjalta rauduskoivussa on (tekstissä sanakääntein: verrattain voimakkaita) eroja mitä puuaineen tiheyden ja kuivumisen perinnöllisiin tekijöihin tulee. Tämäkin julkaisu on samalta dyykkireissulta kuin nuo aiemmat(;

Mutta se osoittaa hyvin pointin jonka takia oon ollut aina hieman skeptinen puuaine taulukoille. Antaahan ne toki suuntaa, mutta ei ne auvoiseksi tee kun eteen tulee eläviä puita.

Laitan vielä perään METLAN tutkimushanke sivuston josta porukka voi käydä etsimässä vaikka topikin jatkoksikin foorumia kiinnostavaa tuoreempaa dataa: http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/puulajit-tutkimus.htm
:

[Mangrove]

Lyly
Puiden vikanaisuuksista Pohjois-Suomen metsissä: tilastollis-metsäpatologinen tutkimus.

[toni]

Toi on hyvä.
Panttasin sitä(;

[toni]

Tällainen melko tuore tapaus:

Väitös: Uutta tietoa lämpökäsittelyn vaikutuksista puun mikrorakenteeseen sekä puussa esiintyvään kosteuteen

Tiedote.
Julkaistu: 17.11.2014 klo 13:10
Julkaisija: Oulun yliopisto

Väitöstyön päämääränä on ollut lämpökäsitellyn puun ominaisuuksien tutkiminen ja uuden tiedon saaminen puussa lämpökäsittelyprosessin myötä tapahtuvista muutoksista. Tämän tutkimuksen myötä kehitettyjen menetelmien avulla voidaan määrittää mm. optimaalinen lämpökäsittelylämpötila, joka on riittävän korkea haluttujen ominaisuuksien kannalta aiheuttamatta kuitenkaan puun mikrorakenteen hajoamista.

Useiden erilaisten puun käsittelymenetelmien joukossa lämpökäsittely on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan viime vuosikymmeninä. Kyseessä on ympäristöystävällinen menetelmä, jolla voidaan pidentää puun käyttöikää sekä käytettävyyttä erilaisissa sovelluskohteissa. Puuhun liittyvä tutkimus on tärkeää etenkin Fennoskandiassa merkittävälle metsäteollisuudelle.

Työssä käytettiin useita eri NMR-spektroskopian alaan kuuluvia menetelmiä lämpökäsitellyn mäntypuun (Pinus sylvestris) mikrorakenteen sekä puussa olevan kosteuden tutkimiseksi. Työssä tutkittiin eri lämpötiloissa käsiteltyjä mäntypuunäytteitä, joita verrattiin vastaaviin käsittelemättömiin näytteisiin. Näytteistä määritettiin puun solurakenteen sisältämien huokosten mittoja niihin imeytetyn veden ja metaanin lämpöliikkeen avulla. Lisäksi saatiin tietoa puuhun imeytyneen veden niin kutsutuista sidotun ja vapaan veden komponenteista, niiden määrästä ja esiintymisympäristöstä. Tulosten avulla pystyttiin määrittämään myös yläraja sidotun veden esiintymispaikkojen koolle. Eri menetelmien tuottamien tulosten yhdistäminen mahdollisti myös puun soluseinämissä sijaitsevien mikrohuokosten koon määrittämisen. Lisäksi työssä käytettiin magneettikuvausta näytteisiin imeytyneen veden avaruudellisen jakauman määrittämiseen.

Väitöstyön tulokset antavat puutiedettä ja -teollisuutta hyödyttävää uutta tietoa lämpökäsitellyn männyn mikrorakenteesta sekä sen suhteesta kosteuteen. Väitöskirja osoittaa käytettyjen NMR-menetelmien soveltuvan hyvin puun tutkimiseen ja tuottavan yhdessä laajan kokonaiskuvan lämpökäsittelyprosessin vaikutuksista puulle.

- - -

Filosofian maisteri Päivi Kekkonen väittelee Oulun yliopistossa 21.11.2014. Fysiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Characterization of thermally modified wood by NMR spectroscopy: microstructure and moisture components (Lämpökäsitellyn puun tutkiminen NMR-spektroskopialla: mikrorakenne ja kosteus). Vastaväittäjänä toimii professori Daniel Topgaard (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Ville-Veikko Telkki. Väitöstilaisuus alkaa linnanmaalla luentosalissa GO 101 kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Päivi Kekkonen

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikan ja kemian laitos
0294 480 000

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0612-7

[toni]

Väitös: Demografian ja ilmastoon sopeutumisen vaikutus kahden lähisukuisen mäntylajin ekologisessa erilaistumisessa
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0676-9

Uudet lajit kehittyvät luonnon valinnan ja muiden evoluutiovoimien yhteisvaikutuksessa. Lajiutumisen mekanismit ovat vielä vaillinaisesti tunnetut ja avoimiin kysymyksiin voidaan saada vastauksia genetiikan menetelmillä. Havupuut ovat kehittyneet noin 300 miljoonaa vuotta sitten, ja entiset lajit ovat jakautuneet uusiksi jatkuvasti. Kun sukupolvenväli on usein jopa 30 vuotta, lajien erilaistuminen kestää pitkään. Niinpä lähisukuiset havupuulajit ovat oivaa aineistoa lajiutumistutkimukselle.

Väitöstyössä tutkittiin kahden Kaakkois-Kiinassa esiintyvät lähisukuisen mäntylajin, Kiinan punamännyn (Pinus massoniana) ja lähilajin (Pinus hwangshanensis) lajiutumista sekvensoimalla niiden geenejä. Nämä lajit esiintyvät vuoristossa, usein samoilla alueilla, mutta niin että Kiinan punamänty esiintyy alempana rinteellä kuin toinen laji.

Tutkimus osoitti että luonnon valinta kummassakin lajissa on johtanut populaatioiden erilaistumiseen sellaisissa geeneissä, joiden arvioidaan liittyvän ilmastoon sopeutumiseen (esim. kylmänkestävyys). Osin valinta on näissä lajeissa vaikuttanut eri geeneihin. Erilaistava valinta on osaltaan johtanut lajien välisen geenivaihdon vähenemiseen, kuten Charles Darwin aikanaan oletti tapahtuvan. Työssä on selvitetty myös näiden lajien populaatioiden historiallista kehitystä. Kiinan punamänty on saattanut esiintyä pitkään nykyisillä asuinsijoillaan, kun taas lähilaji on pitkän aikavälin ilmaston muuttuessa luultavasti levinnyt nykyisille alueille.

Työn tulokset liittyvät yleiseen lajiutumiseen liittyvän molekyylievoluution ymmärtämiseen. Niillä on myös käyttöä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta ja metsänjalostuksessa.
- - -
Master in Science Yongfeng Zhou väittelee Oulun yliopistossa 5.12.2014. Evoluution ja genetiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Demographic history and climatic adaptation in ecological divergence between two closely related parapatric pine species (Demografian ja ilmastoon sopeutumisen vaikutus kahden lähisukuisen mäntylajin ekologisessa erilaistumisessa). Vastaväittäjänä toimii tohtori Rémy Petit (French National Institute for Agricultural Research (INRA), Ranska) ja kustoksena professori Outi Savolainen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L 10) kello 12.