Jousi

[M.Reinikainen]

Että sellasen aloitin..

Turun linnan pyöreän tornin näyttelyssä oleva jalkajuosen virepyörä on ollut jo liian pitkään mieltäni painanut aihe jonka otin nyt omasta mielenkiiinostani työn alle.
Tarkkoja mittäja minulla ei ole mutta paikan päälle kyllä pääsen koska tahansa ja sitten kun taas on aikaa niin voin myös ottaa oikeat tiedot arkistoistakin esille, mutta näin aluksi nenen vain näköhavaintojen perusteella.


Esillä on kaksi pyörää. Toinen haljennut kahtia. Molemmat ovat noin +/-30mm kooltaan ja siten erittäin pieniä tyypilliseen 45mm kokoon jota enimmäiksen tavataan.

Oma kappaleeni oli aihiona tois puolinen ja siten ei tyädellinen aihio. Työ alkaa käsin vannesahalla ja nauhahiomakoneellä pyöristetyllä kiekolla.
Työ jatkui käsityökaluilla kuten viiloilla ja kultasepän sahalla.

[M.Reinikainen]

Kiekko on nyt kiilloitettu ja odottaa vielä teräs kiilaansa.

Vielä on muutama isompi sarven tynkä odottamassa, mutta ensin kokeillaan mitä tästä tulee.

[jkekoni]

Vaihtoehtoinen luonnonmateriaali, niille jotka eivät yritä replikoida tunnettua jousta:
Highland hornista saa vesipuhvelin sarvesta tehtyjä rullia.
36 - 40 x 50mm : £3.95 each

Kohdassa Archery. En tiedä kestävätkö virepyöränä.

[jkekoni]

Onko toi kohta sellainen, että siinä on vähemmän höttöä keskellä ja enemmän luuta?

[M.Reinikainen]

Noin 35% on sitä ehtaa kalloluuta, noin 40% luutunutta sarveis ainetta ja loppu on kovaa sarveisainetta.
Sininen alue on aavistuksen huokoista sarveisainetta, punainen alue on kovettunutta sarveisainetta ja loppu on luuta.

Minulla on noita puhvelin sarvia kokonaisina, viiluina sekä rullina. Tällaisessa projektissa EI VOI käyttää mitään muuta kuin argeologisesti hyväksyttäviä materiaaleja.
Jos joku tekee tuon virepyörän vesipuhvelin sarvesta keskiaikaiseen koneistoon on hän silloin tehnyt FANTASIA aseen.
Varmasti toimii, ei se olekkaan pointtini etteikö toimisi.
Jos luet kekoni alku tekstin uudestaan niin huomaat että minulla on ihan oikea referenssi josta otan mallia

[jkekoni]

En tarkoittanut mollata. Tarkoitukseni oli sanoa, että jos muut haluavat tehdä luonnonmateriaalirullan, joka ei ole vaneria niin tollainenkin on mahdollista.

Lähinnä oikeastaan kirjoittelin itselleni, kun olen kaksi tollaista ostanut vuosikausia sitten, enkä ole niistä mitään tehnyt.

[M.Reinikainen]

Juu ei se mitään.
En itsekkään tarkoittanut edellisellä mitään ärjytellä.

Jos on taitoa niin voihan sitä tällaisenkin namis kuukkelinkin tehdä jos osaa.

Materiaaleina toimii hirven luu, koivu ja ekki.

[jkekoni]

Tyhmä kysymys muuten:
Voisiko ton tehdä ilman akselia? vain pyöreä reikä. Tuntuisi ajatuksena yksikertaisemmalta. Siis yksikertaisemmalta periodilla, ei pylväsporan omistajalle.

[Juri]

Vahvimmat varsijouset tehtiin ilman akselia. Virepyörän pesänä oli pyöreä reikä, usein vielä luulla tai metallilla vahvistettu. Pyörän reiän läpi ja tukin alta meni vain jokunen kierros nyöriä, jonka tarkoitus oli estää pyörää pomppaamasta laukaisun yhteydessä pusikkoon.
Itseasiassa pelkän akselin varaan ei edes voi tehdä kovin vahvaa liipaisinkoneistoa. Akseli vääntyy herkästi, sivulevyt joutuvat lujille ja virepyörän halkeamisriski kasvaa. Parempi tehdä akselista niin väljä, että pyörä pääsee esteettä nojaamaan sekä pesäänsä että liipasinta vasten.

[Mangrove]

[Juri]

Kiitos Mangrove!
Elikkä Paaterin ja Arkon ohjeet 45mm halkaisijasta taitavat olla liioiteltuja. Sen kokoiset hirvet ovatkin aika harvinaisia. Löytyisikö vielä lisää mittoja?
Kansallismuseon varsijousen raakanahkapunos sekä jänne näyttävät muuten hyvin kömpelöltä työltä verrattuna muuhun kokonaisuuteen, olisikohan näitä "entisöity" jo ennen museoon joutumistaan?

[Mangrove]

[T. Manner]

Tuossa Jurin alemmassa kuvassa esitetty järjestely on sikäli mielenkiintoinen, että virekynnykseen kohdistuva voima on hyvin pieni, joka ei luultavasti ole luupyörälle ollenkaan huono asia.

[M.Reinikainen]

T.Manner: Harvemmin olivat pelkästään luuta.
Näissä Pyörissä on yleisesti liimattu teräksinen nasta läpi joka ottaa paineen itseensä.

[T. Manner]

Tuossa järjestelyssä sitä on kai vähän pakko käyttää jos halua kynnyksen kestävän. Siinä lukitukseen kohdistuva voima on noin suurinpiirtein sama kuin jännevoima. Toisessa jäjestelyssä se on pieni murto-osa.

[Lehtis]

Mitenkäs tuossa jälkimmäisessä on liipaisin rakennettu? Ekassa versiossahan se on se pitkä häntä tukin alla, jota puristamalla virepyörä vapautuu.

[T. Manner]

Mitenkäs on varsijousitietäjät? Taitaa tuo Jurin esittämä 1. vaihtoehto olla yleisempi vaikka näin nopeasti katsoen 2. omaa paljon etuja.

[M.Reinikainen]

Olen tässä yrittänyt etsiskellä tuolle kakkos liipaisin vaihtoehdolle esikuvia, mutta eipä oo vielä löytynyt.

[Juri]

En minäkään. Kaikenlaisia toinen toistaan moniosaisempia ja -mutkaisempia härdellejä kyllä löytyy, mutta vasteen pää on aina samassa kohdassa. Näiden tarkoitus on ilmeisesti tehdä liipaisimesta kevyempi käyttää vahvoilla kaarilla.

[M.Reinikainen]

Oliskohan kyseessä jokin sortin Ballista??

[T. Manner]

[Juri]

Varmaan olisi hyvä jos vähän hintelämpikin sotamies jaksaa puristaa liipaisinta.

[jkekoni]

[Juri]

Ennenvanhaan virepyörien kynnet muotoiltiin eri tavalla kuin nykyisin. Mistähän tämä johtuu?

[M.Reinikainen]

Vertaa vanhojen jänteiden paksuutta nyky kuituihin nähden niin ymmärrät eron

[Juri]

No niinpäs tietenkin!