Jousi

[M.Reinikainen]

Tein ensimmäisen raakikseni vuonna 2007. Materiaalina väri vioittunut lehmänvuota. Tekniikkana oli spiraali leikuas. Jänne on tällähetkellä 32 paunaisessa unkarin syreenissä.
Sueraava raakis syntyi kiihkeiden keskusteluiden yhteydessä Kuralassa Ikäheimon kanssa jolloin Markku ja minä keskustelimme raakiksen letitys tyylistä. Markku teki oman versionsa ja minä omani muistakseni molemmat poroa (vanhoja rumpu nahkoja)

Kolmas jänne syntyi Norjassa 2013. Kolme suoraan nahan reunaa pitkin leikattua suikaletta vasta kierre tekniikalla (Eli sama kertaus tekniikka kuin koderneissä dacron jänteissä, mutta kolmella säikeell kahden siaan)

Samana vuonna tein myös hirven raakanahasta kahdella nauhalla letitetyn edes menneelle Ugri jouselle jonka kummeli elokuvan kameramies rikkoi ennen kuvausta.. (Muistaakseni tämä on nyt Tuomolla?)

Nyt tammikuussa sain viimeisimmän raakiksen valmiiksi (eläin tuntematon)
kyseinen jänne tulee olemaan seuraavissa preeria kisoissa mukana
Tekniikkka on leikata ISO spiraali ja kerrata kahdesti.
Ensin koko jänne kierteelle. Sitten kerrataan ja uudestaan vasta kierteelle.
(olikohan tänä nyt ymmärrettävissä??)

[J Menna]

Hieno. Tällä itsetehtyjen jänteiden saralla onkin itsellä käymätön polku. Tuollainen jänne tekee viimeistellyn silauksen perinnejouseen. Siinä ei ole ikäänkuin mitään joukkoon kuulumatonta.

Mistäs kaikista materiaaleista hyviä jänteitä tulee:
Silkki, hamppu, nokkonen (onnistuuko oikeasti?), jänne, suoli, raakanahka...
Tekikö Seikku joskus puun kuoresta?- pihlajan.

Mitä muita?

[Mahe]

Pellava.

[M.Reinikainen]

Pitkäkuituinen (paras) pellava ja hampu (paras) ovat yksi parhaista materiaaleista.
Seuraava olisi Ramie (kiinan ruoho) ja nokkonen. Kakki edelläluetut ovat pitkakuituisia ja kasveja.
Filamentti silkki on silkki tuokan kotelosta.
Silkkiyrtit (milkweed) on mainittu TBB2
Sitten niitä joista tiedän että jänteitä pystyy tekemään ovat bambun kuitu, hevosen jouhet, oravan nahka?, valaan hetula, yucca, sisali.

Seikku teki muistaakseni pajun kuoren sisäkuiduista.
Muita kuituja mitä tiedän ovat jalava, basswood ja seetri.

Jostain kalan suolestakin olen kuullut muuta en muista enää mistä?..

[Andes]

Tarkemmat työvaiheet jäi tuosta kuvailematta.. Punotaanko ilmeisesti märkänä? Venytetäänkö kuivattaessa? Käsitelläänkö jollain esim talilla? Pitääkö olla iso vuota ettei tule liian pieni spiraali..? MItenkä jänteen paksuus että kestää?

[M.Reinikainen]

Itselläni on ollut vain pieniä raakanahan jämiä joista olen näitä tehnyt.
Jotkut neuvovat tekenään pinnotetun nahan reunaa pitkin ja toinen neuvoo leikkaamaan selkänahkaa pitkin. Itselläni on vielä liian vähän kokemusta antaakseni kunnollista suositusta. Päasia minulle on että nahassa ei ole suuria paksuus eroja.

Silloin kun voin, niin itse leikkaan spiraalin läheltä selkää. Vatsapuolelta leikattu nauha venyy.
Leikkaan nauhan tasaleveäksi, jonka jälkeen turvotan sitä +/-30 minsaa kädenlämpöisessä vedessä. Paksumpi nahka voi olla vaikka 3 tuntia.
Nahka ei silti saa tulla ihan "läpi" limaiseksi. Muistaakseni tällöin pintakuidut alkavat jo vähän hajota. Olikohan se niin, että päivän vedessä lillunut nahka ei enää tähän homman toiminut??
Parkitus nahathan ovat jopa viikon vedessä. Liillen että tässäkin on vain kyse jänteen käsiteltävyydestä kuin oikeasta kestävyydestä?

Leikattu nauha, joka kierretään vain itsensä ympäri, on minulla noin 15mm leveä. Kerrattuun jänteeseen jonka teen kolmesta nauhasta käytän 4x4mm nauhoja.
Kun nauha kostuu, mahdolliset paksuuserot tulevat paremmin esille. Ohennan paksumpia kohti jonkin verran, mutta en kuitenkaan ihan tasaleveäksi ohkaisimman kohdan kanssa.

En tiedä mistä tämä tulee, mutta omassa mielessä näen asia niin että vaikka nahka on tasaleveä (ei välttämättä tasa paksu) kuivana niin turvotessa kuidut turpovat vain enemmän. Kuituja ei ole siis enemmän, ne ovat vain tilavempia mikä ei ehkä tee tästä kohdasta vahvempaa.

Joku, joka käsittelee nahkaa enemmän ja oikeasti tietää asiasta saa luvan heittää tähän väliin oman kommenttinsa.

Takaisin jänteen tekoon:
Kun nauha on leikattu tasaiseksi ja on vielä kostean märkä, niin aloitan punomisen.
Ja kyllä! Laitan punonnan jälkeen valmiin palmikon venymään useimmiten pidempään jouseen kuin jänteen tulevalle jouselle. Annan jonteen asettua yön yli noin 14cm korkeudelle (normi jänne korkeus).


Kun nahka on kuivunut, käytän sen hiomiseen vielä vähän 180-240grip santapaperia. Tulee pehmeämpi pinta.

Talin tai vaikka mehiläisvahankin hierominen pintaan on ihan suotavaa, koska märällä säällä jänne tulee löystymään ja sitten peli onkin selvä.
Öljystä en tiedä koska en ole koskaan kokeillut, muttä luulen että tästä ei ole sitkeyden kannalta haittaa. En kuitenkaan usko sen suojaavan kosteudelta.