Jousi

[Ari Rantala]

Sain käsiini Muinaistutkijalehden vuoden 3/2000. Siinä on mielenkiintoinen artikkeli kahdella "primitiivijousella" ja -nuolella tehdystä kokeesta laukaisukulman vaikutuksesta kaaren pituuteen.

Jouset olivat siis toisintoja primitiivijousista eivätkä edes ihan pikkutarkasti tehtyjä sellaisia. Toinen oli saarni/jänne/raakanahkalaminaatti josta oli puristettu 70cm vetopituudella noin 42# ja toinen oli keihäsantiloopinsarvi/saarniyhdistelmä jossa käsittääkseni oli jäykät kärjet. Paunoja 70cm vedolla noin 55#.

Nuolina kokeessa oli 40-55g bodkineita ja leikkurikärkisiä nuolia sekä yksi 30g luukärkinen nuoli. Nuolien pituudet vaihtelivat 85-90cm välillä ja ampumakulmat olivat nollasta (vaakasuora) 15 asteen pykälillä.

Mielenkiintoista tuossa testissä oli se, että tuon heikomman jousen edullisin kulma oli 30 asteessa ja tulokset putosivat selvästi ammuttaessa 45 asteen kulmassa. Tämäkämmän kepin optimi oli tuo 45 astetta ja pudotusta tuli vasta 60 asteessa.

Tulokset ovat mielestäni hieman tulkinnanvaraisia mutta kertovat kyllä siitä, että tulokset pysyivät kohtuullisissa rajoissa samoina kunnes heikommasta jousesta loppui ryki eikä nuolella ollut enää energiaa nousta korkeammalle. Kannattaa siis testata oman jousensa optimikulma eikä plätistää rivissä minkään "mallin" mukaan...

[Kiul]

Mielenkiintoinen juttu! Olikohan nuolet aitoja pituusammuntanuolia vai tavaalisia 'normaalilla' sulituksella varustettuja? Kysyn siksi, että omissa vähäisissä kokeissani (taljalla) olen ollut huomaavinani, että normaalisulituksella oleva nuoli lentää jotakuinkin saman matkan aika laajalla ampumakulman vaihtelulla. Oma päätelmäni on, että ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu tässä tapauksessa sulituksen 'jarruvoima', joka pudottaa nuolet alas 'ennen aikojaan'.

Toisaalta ihmettelen näitä yli 45 asteen kulmia hieman. Muistaakseni jossain on laskettu, että kiväärinluodin paras kantama olisi jossain +- 38 asteen ampumakulman hujakoilla. Nuoli ei ole luoti, mutta tuntuisi kuitenkin, että jotain samankaltaisuutta löytyisi. Edellä oleva siis ihan muistinvaraisesti ilman 'hajuakaan', mistä 'tieto' on päähän jäänyt.

[Ari Rantala]

Olin eilen hieman hätäinen tuota kirjoittaessani, yksi selystysliimaus vaati huomiota, ja osa oleellisista jäi siksi pois.

Artikkeli on konservaattori Lasse Mattilan kirjoittama ja hän sekä seppä Jarno Pälikkö vastasivat myös käytetyn kaluston valmistuksesta ja ilmeisesti myös varsinaisen testin suorituksesta.

Nuolet oli valmistettu mukailemaan pohjoiseurooppalaisia rautakautisia ja keskiaikaisia nuolia eivätkä siis olleet varsinaiseen pituusammuntaan tarkoitettuja. Kärkien malleina käytettiin aikalaiskuvia ja argeologisiin löytöihin perustuvia malleja. Sulitus oli muotoonleikattua kalkkunansulkaa ja sulkien kiinnitys oli tehty eläinliimalla ja vahvistettu hirven jalkajänteillä sekä pellavalangalla. Varsien suojaukseen käytettiin mehiläisvahaa.

Heikommalla jousella pisin kaari lensi 30 asteen korotuksella nuolella jonka kärjen paino oli 40g ja pituus 65mm. Kärkenä ruodollinen ja leveälehtinen leikkuri. Kaaren pituus oli 114m. Mainittakoon, että 15 asteella sama nuoli lensi vain 81,4m ja 45 asteella 94,8m.

Tehokkaampi sarvijousi nakkasi parhaiten 45 asteen korotuksella 45g ja 60mm pitkällä kärjellä edellisen kaltaista leikkurinuolta 131m, 30 asteessa 120m ja 60 asteessa 103m.

Piikkimäisellä luukärkisellä nuolella ei ammuttu kuin tällä jälkimmäisellä jousella ja paras kaari, 143,3m tuli 45 asteen korotuksella. Kärjen paino oli 30g ja pituus 20mm.

Kummassakaan tapauksessa ei ole mainittu mikä oli nuolen kokonaispituus/paino eikä sitä millä vetopituudella ko. nuoli on ammuttu. Myöskään toistoja ei suoritettu vaan kukin korotus ammuttiin vain kerran kullakin nuolella.

Spekulointia siitä, miten tulokset olisivat muuttuneet jos nuolina olisi käytetty kevyempiä ja muiltakin osiltaan pituusammuntaan paremmin sopivia jousia, voi käydä vaikka kuinka.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että testin tulokset antavat hyvin suuntaa sille miten raskas sota- ja metsästysnuoli käyttäytyy eri korotuksilla mutta eivät kerro sitä miten nuolen saa lentämään pitkälle.

[Santtu Risku]

ompa heikosti tehty sarvijousi, jos heittää vain 130 m luokkaa. ihan mielenkiintoinen testi kyllä. Onhan se monesti todettu, että edullisin ampumakulma on yleensä siinä 30-35 satetta.

[Kiul]

Ei heittomatkat niin ihmeellisiä tietysti ole, mutta jos pelkät kärjet painaa 30, 40 ja 45 grammaa, niin saattaa olla nuolella massaa ihan nokko. Ei sellaisia ihan heppoisella jousella kovin kauas nakkaa.

[Ari Rantala]

Juu. Painavia olivat testin nuolet. Pelkät kärjet painoivat tuplasti sen mitä mun pituusnuoleni kärkineen.

Tekniikan immeisenä tuli mieleeni jotta saisikohan sitä tehtyä testin jossa tuloksista saisi ihan laskennallisia suureita. Esim. viidellä eri painoisella nuolella mittaisi ensin kronolla lähtönopeudet ja sitten ampuisi eri koroilla pituudet. Nuolet voisivat olla sulattomia niin saisi ilmanvastuksen dellattua lähes kokonaan. Testin voisi tehdä esim. 30#, 50# ja 70#:n jousilla niin saisi jousen tehon vaikutuksenkin mukaan. Eri mittaisilla vedoilla tuon kuittaisi yhdelläkin jousella.

[Kuhmon Ahma]

Herätelläämpäs vanhaa topiccia henkiin.

Mikähän lienee selitys tuolle, että eilaisilla nuolilla optimikulmat noin paljon vaihtelevat? Itse veikkaisin nuolen tasapainoitusta

ps. tänään yli 250 metrin kaari ilman apupyöriä

[Kuhmon Ahma]

[Tuomo]

Kuhmon Ahma - kuinka pitkälle jousi nuolta viskasi? Ja kuinka jäykkä jousi oli?

Yleissääntö on, että mitä suurempi ilmanvastus, sitä pienempi optimaalinen ammuntakulma on, pituusammunnan näkökulmasta. Ideaalitapauksessa optimikulma on tietenkin 45 astetta mutta ilmanvastuksen takia todellinen optimikulma on pienempi. Hyvillä pituusammuntanuolilla kulma on noin 42-43 astetta. Vaikka kulma vähän vaihtelisikin, niin erot pituudessa ovat lopulta aika pieniä.

Sotanuoliammunnassa kannattaa siis kokeilla hieman pienempiä ammuntakulmia kuin normaalissa pituusammunnassa, 40 astetta tai allekin.

[Kuhmon Ahma]

Lasikuitujousi 68" 54#@28" heitti yli 450 gr puunuolta noin 200 metriä. Ihan tarkkaa lukemaa en tiedä kun mittasin tuolloin matkan GPS:llä.

Äskettäin ammuin 54" 56#@28" lasikuitujousella 253 metriä. Tuo tulos on mitattu etäisyysmittarilla. Ampumakulma oli lähelle 45 astetta.

Kokeilempa vielä pienemmällä kulmalla kunhan tuuliolot sallivat.

[Simo Hankaniemi]

Testissä käytetty sarvijousi on ilmeisesti Pälikön jousi, jossa on kokonaiset poikkileikkaukseltaan pyöreät keihäsantiloopin sarvet. Eli siis kirjaimellisesti "sarvijousi", jota ei pidä sekoittaa sarvi-, puu-, jännekomposiitteihin. Ko. sarvijousessa lisäksi päät lähinnä taipuvat, eli vain kärjet tekevät työtä.