Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Puujouset – käsikirja jousenrakentamisesta
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Jouset
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 22.10.2014 18:36    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitoksia Iivanalle lukemisesta ja palautteesta.
Hyvä, että edes joku järki oli tekstissä - tästä on hyvä jatkaa!

Kuten aiemmin pyysin, niin laittakaahan nyt jotain tarinoita, sattumuksia,
kokemuksia, tms. perinnejousista, -jousiammunnasta, -metsästyksestä,
jousen veistämisestä ja ties mistä? Esimerkiksi hyvin sujunut ammunta,
huonosti sujunut ammunta, jousen hajoaminen, ensimmäinen saalis
jousella, tai mitä tahansa!

Iivana lupasi metsästystarinan (kiitos siitä!) mutta muuten on ollut hiljaista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 23.10.2014 02:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

M.Reinikainen kirjoitti:

Veitsen kärjellä tehty vekki ei tee mitään missään kohtaa jousta. Naitä minulla on kymmenissä jousissa eikä vaikua mihinkään
SYVÄ viilto on se mikä useimmiten katkaisee jousen.
Varsinkin jos ulommainen lusto on ohut.


Onko tosiaan niin, että pyöreän selän kruunussa oleva vekki on ihan sama kuin kaaren kyljessä oleva vekki? Aika paksua. Mikä sitten on syvä ja mikä matala vekki? Veitsen kärjellä tehtynäkin se voi olla monenlainen. Sinä olet Mikke tehnyt joku 300 jousta kuluneen 10 vuoden aikana, hatunnosto sille. Mutta kuinka paljon olet ampunut esimerkiksi kullakin näistä kymmenistä jousistasi, joissa on veitsenviiltoja selässä? Tämä ei ole mitään kuittailua vaan ihan vilpitön kysymys. On fakta, että mitä enemmän jousia tekee, sitä vähemmän niillä ehtii ampua. Kuten täälläkin on äskettäin taas todettu, voi melkein mistä tahansa rivasta tehdä melkein miten vaan jousen. Yksityiskohtien ja huolellisuuden merkitys tulee esiin vasta jousta käytettäessä. Viilto, pikkuinen oksasikermä ym. alkaa monesti ratketa vasta, kun jousella on ammuttu satoja laukauksia. Kesällä tehty jousi voi talvikuivilla räjähtää sen takia, että kaaressa oli jokin pikku vika. Jousi, joka kesti viiltoineen huomaamattoman vajaat vedot ei kestäkään sitä, että ampujan tekniikka paranee ja veto pitenee. Ehjä jousi olisi ehkä kestänyt.

Vaikka maailmassa on viilleltyjä jousia, jotka eivät ole hajonneet, miksi ihmeessä annettaisiin aloittelijoille neuvoja, jotka voivat vaarantaa jousen? Kokenut tekijä tietää "säännöt" ja sen, milloin niitä voi rikkoa. Aloittelija ei tiedä. Olisi älyttömän ja ihan turhan surullinen tilanne, että jo asiallisen tillerinkin kanssa kamppaileva jousentekijä rikkoisi hyviä steivejä sen takia, että joku ekspertti sanoi että ei sen selän tarvitse olla ehjä eikä sileä.

Tulee mieleen myös Miken kanssa käydyt keskustelut siitä, pitäisikö jousipuu kaataa silloin kun sen uloin lusto on täydessä terässä vai ei. Mikke on tehnyt epäilemättä kymmeniä jousia kesken kasvukautta kaadetuista puista. Jos hyväksytään se, että ohut lusto selässä kasvattaa jousen rikkoutumisen riskiä, niin miksi ihmeessä neuvottaisi, että ei kaatoajankohdalla ole väliä? Kasvukauden alussa uloin lusto on millin murto-osien paksuinen, muutamaa kuukautta myöhemmin se voi olla 3 tai 6 milliä paksu. Jos kyse on kehäputkiloisesta puusta, vasta kasvukauden lopulta alkaen uloimmassa lustossa on riittävä määrä mitään muuta kuin vohvelinlujuista kevätpuuta. Tiukan paikan tullen jousen voi tehdä milloin vain kaadetusta puusta. Mutta on turha esittää, että ajankohdilla ei ole väliä. Sivulauseessa voi toki todeta, että moni tekijä on tärkeämpi kuin kaatoajankohta ja että jousi voi kestää ilmankin, mutta mahdolliseen hajoamiseen on sitten yksi syy lisää.



M.Reinikainen kirjoitti:

Lainaus:
Älä yritä kuivata puuta pyöreänä, sillä puu yleensä halkeaa


??
Kun vaan kaataa oikeese aikaan ja antaa olla viileessä nii kauka ku tarvii.
Ei siinä sen ihmeempää magiaa ole.


Kuinka monella jousentekijällä on tilat, joissa voi pitää jousipuita viileässä niin kauan kuin tarvii? Mikä on riittävä viileys ja kuinka kauan tarvii? Aikoinaan kun asuin perinteikkäästi, pidin kaikkia jousipuitani viileänkosteassa kellarissa tai avovintillä alkukuivauksen ajan. Totesin empiirisesti, että hankalasti kuivattavat puut (syreeni, tuomipihlaja, omenapuu, luumu, kuusama) halkeavat pyöreänä vääjäämättä kun ne alkavat kuivua. Viileänkosteassa makaava pyöreä, saati kuorellinen puu kun ei käytännössä kuivu, niin ei se halkeakaan. Puun kuivumiskutistumisen anisotrooppisuus takaa sen, että pyöreä puu halkeaa kun kuivumiskutistuminen on riittävän voimakasta. Puun halkaisu ydintä pitkin takaa, että hankalakaan puu ei halkeile vaan kuivuu eksponentiaalisella nopeudella tukkipuuhun verrattuna.

M.Reinikainen kirjoitti:

Lainaus:
Olet saattanut kuulla että englantilaisessa pitkäjousessa on litteä selkä ja pyöreä vatsa. Muoto on hyvä ainoastaan marjakuuselle, katajalle ja joillekin trooppisille puille. Tästä syystä teemme jousta jonka selkä on pyöreä ja vatsa litteä.



Jaah.. Mun täytyypä siinä tapauksessa polttaa mun varasto koska se selvästikkin uhmaan fysiikan lakeja.



Mistä tahansa puusta voi tehdä jousen, jossa on litteä selkä ja pyöreä vatsa. Jouset katkeaa selästä jos katkeaa, tehdään siis selästä erityisen vahva ja vatsasta heikko jousi. Enemmistö maailman jousiperinteen jousista on enemmän tai vähemmän pyöreävatsaisia, ihan puulajista riippumatta. Se, onko sellainen jousi hyvä, on täysin mielipideasia. Ei Reinikaisenkaan varasto uhmaa fysiikan lakeja, mutta varmasti Reinikaisella on kymmeniä pyöreävatsaisia ja litteäselkäisiä jousia, jotka on hänen mielestään tosi hyviä.

Ei ole ihan helppoa kirjoittaa laajasta ja monimutkaisesta aiheesta hyvää perusesitystä. Melkein väkisinkin sortuu yleistyksiin tai tiivistyksiin, jotka ovat vähän pielessä. Kaiken voi näissä hommissa tehdä vähintään muutamalla eri tavalla, eikä esimerkiksi Kaliforniassa optimoidulle yksipuiselle jouselle löydy juuri mitään vastineita mistään. Jos sen mukaan tehdään yksipuisen jousen teko-ohjeet, täytyy painokkaasti todeta, että hyvin toisenlaisia jousia käytettiin tositoimissa ympäri maailmaa, menestyksellä.

Siihen on syynsä, että kaikki hyvät kirjalliset esitykset primijousihommista ovat tiettyyn paikkaan ja / tai aikaan rajattuja, ja yleisesitykset ovat järjestään täynnä kritiikinaihetta, oli kirjoittajana ruotsalainen miljardööriarkeologi, amerikkalainen hippikeksijä tai ihan kuka tahansa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 23.10.2014 19:35    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jousen selän suhteen sekä Mikke että Tuukka ovat oikeassa. Mikellä on käytännön kokemusta jousista, joissa selkä ei ole aivan priima. Olihan Tuukan mesotuomessakin pieni nirhauma selässä. Jousi kyllä voi kestää mutta ei välttämättä vuosien käyttöä.

Aloittelijan näkökulmasta asian voi ajatella niin, että kannattaa tietenkin pyrkiä täydellisyyteen, niin materiaalin kuin työn suhteen. Aina se ei ole mahdollista. Aloittelevalle harrastajalle voi kertoa, että jousen selän pitää olla ”täydellinen” ja myös sen, että selän ei tarvitse olla ”täydellinen”. Jos puukko lipsahtaa, niin se ei välttämättä tarkoita, että tuli polttopuuta, kyllä aihiosta voi edelleen jousen tehdä. Mahdolliset ongelmat pitää vain tietää.

Kyse on pitkälti todennäköisyyksistä. Puujousesta ei voi milloinkaan olla täysin varma – se voi hajota yllättäen tai varman päälle tehty jousi hyvistä materiaaleista voi yllättäen hajota. Epävarmuutta pitää vain sietää, koska muuttujia on niin paljon, että niitä kaikkia ei voi hallita. Toisekseen, pitää ymmärtää jousen kestävyyden todennäköisyyteen liittyvät tekijät.

Ehjä selkä on yksi tekijä. Toinen on poikkileikkausmuoto. Ja tietenkin on paljon muitakin. Jos käytettävän puun lujuusparametrit tunnettaisiin täysin, voitaisiin jousen optimaalinen muoto määrittää laskennallisesti. Koska parametrien määrittäminen täsmällisesti ei ole mahdollista, niin jousentekijä tekee jousen pitkälti mutulla, kokemuksiinsa perustuen. Esimerkiksi lavan poikkileikkaus – yleisesti tiedetään, että puun vetolujuus on keskimäärin suurempi kuin puristuslujuus, tehdään siis jousen vatsasta tasainen, koska pyöreävatsainen tuntuu viruvan enemmän (koskee tietysti joitakin puulajeja). Toisaalta, selästä hajonnut jousi on entinen jousi, joten selän olisi hyvä olla vahvempi kuin vatsan. Mutta, liian vahvaselkäinen jousi viruu taas paljon enemmän kuin tasapainossa oleva jousi ja se taas johtaa huonoon jouseen. Kyse on aina kompromissista.

Jos etsitään aina vain täydellistä aihiota ja täydellistä jousen mallia, ollaan umpikujassa, koska niitä on mahdotonta löytää. Bakeriaaninen pitkä lattajousi on optimoitu yhdestä näkökulmasta, pitkä pyöreä lonkkari toisesta näkökulmasta, lyhytjousi kolmannesta ja niin edelleen. Erilaisten jousien kirjo on valtava ja jokainen niistä on tehty omalla tavallaan kompromissina, sen mukaan, mitä jouselta on vaadittu. Moderni tauluampuja haluaa jouseltaan helppoutta, luotettavuutta, nopeutta ja hyvää ammuttavuutta – siihen Tuukan mainitsema kalifornialainen optimoitu jousimalli sopii erinomaisesti. Tuukan kaltainen historiaan perehtynyt primiampuja haluaa jouseltaan taas jotain muuta, kuten historiallista autenttisuutta, jossa insinöörin laskelmat ja teoriat eivät merkitse juuri mitään. Mikke taas tekee ja kokeilee vähän kaikkea (onnistuneesti!), mikä on oikein hyvä asia.

Mitä tulee jousen poikkileikkaukseen, niin Tuukka toteaa, että ” Enemmistö maailman jousiperinteen jousista on enemmän tai vähemmän pyöreävatsaisia, ihan puulajista riippumatta.” Tämä on kiinnostava pieni yksityiskohta. Lieneeköhän syynä ihan käytäntö ja estetiikka? Jousen selkä on lähes poikkeuksetta pyöreähkö, jolloin vatsastakin on kiva tehdä pyöreähkö – se vain näyttää hyvältä. Toisekseen, pyöreähkön vatsan työstäminen on paljon helpompaa kuin täysin tasaisen, mikä lienee se tärkein syy. Erot tasavatsaisen ja pyöreähkövatsaisen jousen suorituskyvyssä ovat niin pienet, että siitä ei ole välitetty. Tärkeämpää on ollut varmasti kestävä jousi.

Kirjasta – jos ajatellaan, että kirjoitan jousen poikkileikkauksesta ja haluan käsitellä sen kattavasti, niin asia haarautuu niin moneen muuhun asiaan, että aiheesta olisi mahdotonta kirjoittaa. Eri näkökulmia jousen poikkileikkaukseen löytyy materiaaleista, lujuusopista, työstettävyydestä, historiasta ja ties mistä. Yleistäminen tietyllä tasolla on välttämätöntä. Tiedostan tämän ongelman ja siksi käsittelenkin ”kaikki” näkökulmat omissa luvuissaan. Kirjaan tulee kattava teoriaosa, sekä tilleröintiosa, joissa kummassakin on monta lukua. Niiden lisäksi tulee jousenrakennusosa, jossa käsittelen jousen rakentamista. Siinä ei tarvitse enää palata teoriaan tai historiaa tai muuhun ”epäolennaiseen”, joka harhauttaa lukijan väärään suuntaan, koska aiheet on jo käsitelty aiemmin. Toki niihin pitää viitata aina tarvittaessa. Tavoitteenani onkin välttää julistamista ja oman näkökulmani korostamista, vaan esittää asiat monesta näkökulmasta ja mahdollisimman objektiivisesti. Yksi luku käsittelee ”hyvää jousta” – siinä käsittelen asiaa hyvän tauluammuntajousen näkökulmasta ja tietenkin kerron sen myös. Kuten myös sen, että muitakin näkökulmia on.

Kunnianhimoisena tavoitteenani on kirjoittaa hyvä tietokirja puujousista (ei siis välttämättä perinnejousista…), ehkä joidenkin mielestä valitettavasti enemmän insinöörin kuin historioitsijan näkökulmasta. Tavoitteena on, että se ei jää pelkäksi yleisesitykseksi, vaan onnistuu luomaan kattavan kuvan siitä, mitä puujouset ovat ja mitä kaikkea niihin kuuluu. Ja siihen tarvitaan niitä kriittisiä lukijoita! Vapaaehtoisia?!

Välillä tosin tulee mieleen, että tarvitaanko yksinkertaisen puukepin veistämiseen oikeasti paksua opusta, miksi tehdä yksinkertainen asia hankalaksi…
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Iivana



Liittynyt: 09 Mar 2009
Viestejä: 715
Paikkakunta: Pohjoinen

LähetäLähetetty: 25.10.2014 01:27    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kyllä kirja on tarpeen. Ja mitä olen lukenut, niin oikeilla linjoilla ollaan liikkeellä.
On varmasti paljon tietoa, joka on ihan validia, jopa elintärkeää tietyissä yksittäistapauksissa.
Minusta kuitenkin on tärkeä miettiä, mikä on kirjan funktio.
Paksu "poikkeustapausten" kokoelma lukuisine reunaehtoineen vai selkeää tietoa sisältävä teos, jonka luettuaan omaa sen verran tietoa, että onnistuu omaksumaan perustoimintalinjat ja rakentamaan toimivan jousen ja pääsee hommassa alkuun.
Kun kokemus kasvaa, pystyy sitten pelaamaan näiden reunaehtojen kanssa erilaisissa tilanteissa.
Alussa on kannattavaa optimoida onnistuminen, suoraviivaistamalla asiaa niin, että tavoiteltu lopputulos saavutetaan ja onnistuu hyvin. Lähes jokainen ymmärtää, että opeteltaessa asiaa pitää yksinkertaistaa ja optimoida. Yksi onnistunut, ei välttämättä täydellinen, jousi on parempi kuin kymmenen hajonnutta reunaehtojen ymmärtämistä ja erikoistoimintamenetelmiä vaatineesta aihiosta yritettyä.
Kun asian lisäksi oikein mainitsee, niin on helppo ymmärtää ne perustoimintamenetelmät, joilla kannattaa lähteä liikkeelle ja mitkä ovat niitä erikoistoimintamenetelmiä jotka hallitaan harjoituksen ja sen mukanaan tuoman kokemuksen kautta, kun on päästy alkuun.
On tullut muutenkin huomattua, että kun sitä nopeutta haetaan materiaalivahvuutta äärimmilleen minimoiden se kostautuu kestävyydessä.
Nykyisin ajattelen, että mieluummin hieman enemmän materiaalia ja enemmän "boforia" jouseen, niin päästään samaan lopputulokseen hieman pidempi-ikäisellä ja luotettavammalla vehkeellä.
Mitä enemmän lisätään systeemiin liikkuvia osia, sitä enemmän vaatii taitoa ja harjoittelua kyseisen systeemin pitäminen toiminnassa ja siinä operoiminen.

_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 16.03.2015 01:45    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No niin, viimeinkin ehdin tekemään pientä päivitystä puujousisivustolla. Ei mitään ihmeellistä, paitsi julkaisun siirtäminen vuoteen 2016. Työtä riittää vielä ihan tolkuttomasti, jotta voisin olla tyytyväinen työn lopputulokseen.

Kirjallisuutta olen haalinut ja jatkuvasti löytyy kaikkea mielenkiintoista luettavaa. Jousia on kiva tehdä ja ampuakin pitää ehtiä. Onneksi kaikki tukevat toisiaan. Kirjoittaminen etenee pikkuhiljaa, tosin hidastuvaa tahtia.

Painotarjouksiakin olen jo kysellyt - kovakantinen kirja, 500-700 sivua, koko 210x270 mm (lxk), nelivärinen, kunnon paperi, ja niin edelleen. Osoittautui, että painossa ei kannata säästellä, koska kalleinta on painokoneen start-napin painaminen.

Kyllä se tästä, joskus!

http://www.puujousi.fi/
https://www.facebook.com/Puujousi
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 10.05.2015 21:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kirja edistyy, joka päivä mutta hiljakseen.

Kysymys - kumpi näyttää paremmalta - ruudukolla vai ilman? Kyseessä on siis SuperTiller-ohjelmalla tehty simulaatio tasaleveän ja tasapaksun kalikan taipumisesta. Ohjelmalla saa hyvin demottua erilaiset tillerimuodot ja miten mikäkin asia vaikuttaa mihinkin.

Jos ruudukolla, niin tarvitaanko mittoja? Niillä ei periaatteessa ole mitään merkitystä tässä yhteydessä.

Entä pitäisikö ilman jännettä ja vireessä oleva muoto olla omassa kuvassa - sekoittaako kuvaa liikaa, jos kaikki kolme ovat päällekkäin?

Vai pitäisikö olla jotain muuta ja toisella tavalla?



ruudukko kaikki kolme testi.png
 Description:
 Filesize:  35.36 KB
 Viewed:  638 Time(s)

ruudukko kaikki kolme testi.png



pelkistetty kaikki kolme testi.png
 Description:
 Filesize:  23.85 KB
 Viewed:  638 Time(s)

pelkistetty kaikki kolme testi.png


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
M.Reinikainen
Site Admin


Liittynyt: 16 Hel 2008
Viestejä: 1591
Paikkakunta: Reso

LähetäLähetetty: 10.05.2015 23:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

EHDOTTOMASTI RUUDUILLA JA MITOILLA!!
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 13.05.2015 10:39    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Onko nyt hyvä?

Eka kuva on tasapaksu ja tasaleveä jousi - taipuu vain kahvasta.

Toinen kuva on voimakkaasti elliptinen jousi, tasaleveä mutta ohennettu 2,3 % ohennuksella, mikä tarkoittaa sitä, että jousen paksuus ohenee 2,3 % pituusyksikköä kohti. Tämä esimerkki on 163 senttiä ja kahvasta 25,4 mm paksu ja lavan kärjestä 6,6 mm paksu.



Testitilleri.png
 Description:
 Filesize:  14.67 KB
 Viewed:  470 Time(s)

Testitilleri.png



testi-elliptinen.png
 Description:
 Filesize:  16.34 KB
 Viewed:  470 Time(s)

testi-elliptinen.png


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 13.05.2015 10:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä vielä esimerkit pyramidijousista.

Ensimmäinen kuva on aito pyramidi, eli tasapaksu ja kapenee kahvasta kärkeen tasaisesti, ollen kärjessä 0,1 mm leveä. Teoreettinen jousi siis.

Toinen kuva on konkreettinen pyramidi, eli tasapaksu ja kapenee kahvasta kärkeen tasaisesti, ollen kärjessä 6 mm leveä. Ero tillerimuodossa on selvä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käytännön pyramidijousta pitää vähän myös ohentaa kärkeä kohti.

Näistä olisi voinut oikeastaan tehdä oman ketjun...



testi-pyramidi-aito.png
 Description:
 Filesize:  32.25 KB
 Viewed:  469 Time(s)

testi-pyramidi-aito.png



testi-pyramidi.png
 Description:
 Filesize:  16.21 KB
 Viewed:  469 Time(s)

testi-pyramidi.png


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
jousipata



Liittynyt: 22 Syy 2008
Viestejä: 862
Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä

LähetäLähetetty: 15.05.2015 03:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

hieno juttu, että tuomo on ottanut puujousentekokirjan projektikseen. kirjan tekemisessä on valtava työ. tuomon kirja sisältää kymmeniä tuhansia jousien valmistamisia tuhansien vuosien ajalta. määrät voivat olla isompiakin. insinööritaiteellinen objektiivisuus ja jousen valmistamisen viileän laskelmoiva asenne voimakkaasti pidäteltyine intohimoineen jotka saavat purskahdella esiin lauseiden ja rivien välissä.

kuvaan tilleristä, niin ehdottomasti ruudukolla ja mitat ovat eduksi myös. havainnollistavat hyvin.

linkitin jo yhden pdf:n kaverilleni, joka suunnittelee ensimmäisen jousensa valmistamista.

yhden kirjan lupaan tilata kun joskus valmistuu. on siitä hyötyä varmasti jo muutaman kepakon tehneellekin.

_________________
tzoinnngggg...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
heiluri



Liittynyt: 31 Maa 2007
Viestejä: 211

LähetäLähetetty: 16.05.2015 21:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tulee varmasti mielenkiintoinen kirja ja kumarran syvään hattu kädessä tekijälle sillä työmäärä on mittava.
Omaankin kirjahyllyyn on tuolle jo paikka varattu.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Jouset Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
Sivu 3 Yht. 3

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com