Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Museon varsijousi

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Varsijouset
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 17.05.2015 05:45    Viestin aihe: Museon varsijousi Vastaa lainaamalla viestiä

Saimme hienon mahdollisuuden päästä tutkimaan Kansallismuseon kokoelmissa olevaa varsijousta. Jousi on 1800-luvun alusta, Se on saatu Pohjois-Savosta (luettelossa "Kuopion läänin pohjoisosasta"). Jousi on peräisin kenraalimajuri Archibald Victor Ramsayn (1847-1907) asekokoelmasta. Suurimman osan kokoelmaan kuuluvista esineistä on kerännyt A. V. Ramsayn isä, Kuopion läänin maaherra (vuodesta 1837) Gustaf Adolf Ramsay (1794-1859).
Jänne on alkuperäinen, tai toisin sanoen se on ollut paikoillaan kun jousi on saatu. Kaari ei ole kunnolla kiinni paikallaan, sitä pitelevä löysä nahkaremmi ei vaikuta alkuperäiseltä. Muuten kaikki osat tuntuvat sopivan toisiinsa ja kuuluvan samaan jouseen.
Otin parisensataa valokuvaa, sekä runsaasti mittoja ym. muistiinpanoja. Kuvia on joka puolelta, läheltä ja kaukaa. Laitan niistä osan tänne, vähän kerrallaan.
Kysymyksiä ja kuvatoiveita saa esittää!



Etuviisto.jpg
 Description:
 Filesize:  90.43 KB
 Viewed:  1773 Time(s)

Etuviisto.jpg



Ylhäältä-edestä.jpg
 Description:
 Filesize:  69.44 KB
 Viewed:  1773 Time(s)

Ylhäältä-edestä.jpg



Alhaalta-edestä.jpg
 Description:
 Filesize:  83.62 KB
 Viewed:  1773 Time(s)

Alhaalta-edestä.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 17.05.2015 05:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jänteen paksuus on 11 mm, punoksen kohdalta 13 mm. Kireänä ollessaan halkaisija on varmaan min ollut pienempi. Jänne on kolmiosainen, tarkoitukserna on varmaankin ollut helpottaa kuluneen keskiosan vaihtoa uudempaan. Langan paksuus n. 1 mm.


Nokki-ja-jänne3.jpg
 Description:
 Filesize:  85.66 KB
 Viewed:  1770 Time(s)

Nokki-ja-jänne3.jpg



Nokkipää.jpg
 Description:
 Filesize:  73.08 KB
 Viewed:  1770 Time(s)

Nokkipää.jpg



Nokki1.jpg
 Description:
 Filesize:  97.76 KB
 Viewed:  1770 Time(s)

Nokki1.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 17.05.2015 06:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Virepyörän "nutiluun" halkaisija on 40 mm, leveys 25 mm. Vasaman ura on n. 8 mm leveä. Kynsillä on korkeutta 12 mm.
Virepyörän pohjaan, liipainta vasten, on upotettu metallinen kiila. Leveys pohjasta 11 mm., paksuus 8 mm. Kiila kapenee noin 6 milliin tullessaan esiin kynsien takaa minne se on niitattu paikoilleen.



Virepyörä ylä.jpg
 Description:
 Filesize:  101.99 KB
 Viewed:  1758 Time(s)

Virepyörä ylä.jpg



Virepyörä-pohja.jpg
 Description:
 Filesize:  78.9 KB
 Viewed:  1758 Time(s)

Virepyörä-pohja.jpg



Virepyörä-ylä2.jpg
 Description:
 Filesize:  118.35 KB
 Viewed:  1758 Time(s)

Virepyörä-ylä2.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 17.05.2015 06:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Virepyörän pesä on porattu pyöreäksi, sen jälkeen eteen on lisätty 12 mm paksuinen järeä hirvensarven pala. Pala on läpiniitattu lujasti paikoilleen sekä ylhäältä alas että sivusta. Palan edessä näyttäisi olevan vielä ohut messinkilevy.


Virepyörä-sivu1.jpg
 Description:
 Filesize:  129.32 KB
 Viewed:  1752 Time(s)

Virepyörä-sivu1.jpg



Virepyörä-etuviisto.jpg
 Description:
 Filesize:  119.84 KB
 Viewed:  1752 Time(s)

Virepyörä-etuviisto.jpg



virepyörä-ja-pesä.jpg
 Description:
 Filesize:  120.15 KB
 Viewed:  1752 Time(s)

virepyörä-ja-pesä.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
J Menna



Liittynyt: 21 Hel 2008
Viestejä: 1742
Paikkakunta: Rajamäki

LähetäLähetetty: 17.05.2015 07:34    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kauneutta. Hieno esine.
En tajuu noista vempeleistä juur mitään, mutta ajan tuoman kauneuden tajuan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 17.05.2015 10:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Niinpä. Tämä kauneus taitaa taas tulla loppuunhioutuneesta toiminnallisuudesta.
Meni edellisissä vahingossa sama kuva kahteen kertaan. Piti olla tämä.



Virepyörä-sivu2.jpg
 Description:
 Filesize:  93.83 KB
 Viewed:  1702 Time(s)

Virepyörä-sivu2.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 18.05.2015 02:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Liipaisin ja viritystappi.
Liipaisinraudan pituus on 43 cm. Juurestaan suorakaiteen muotoinen, jonka jälkeen hiottu pyöreäksi päätä kohden.
Liipaisin on kiinnitettu löysällä puutapilla, jonka saimme irroittaa. Selvisi että liipaisimen pää on viilattu hieman viistoon vastaamaan virepyörän kiilaa. Turvallisuussyistä, mitä ilmeisemmin. Tämä antaa laukaisun alkuun lisävastusta, jousi ei laukea helposti vahingossa.
Viritystappi on tukevasti niitattu paikoilleen tukin läpi. Tappi on tarkoitettu viritysvekaran nyörin kiinnitykseen joten sen on oltava luja.



Liipaisin2.jpg
 Description:
 Filesize:  65.02 KB
 Viewed:  1667 Time(s)

Liipaisin2.jpg



Liipaisin1.jpg
 Description:
 Filesize:  67.71 KB
 Viewed:  1667 Time(s)

Liipaisin1.jpg



Liipaisin-pää.jpg
 Description:
 Filesize:  90.24 KB
 Viewed:  1667 Time(s)

Liipaisin-pää.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 18.05.2015 02:27    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tappia vielä...


Viritystappi.jpg
 Description:
 Filesize:  133.89 KB
 Viewed:  1664 Time(s)

Viritystappi.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 18.05.2015 23:51    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mikä pitää nuolen etureunaa paikallaan. Myöhemmin irronnut pala?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 19.05.2015 05:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kaikki osat ovat tallella.
Vasaman perä on veistetty loivasti kiilamaiseksi, ja se työnnetään virepyörän kynsien väliin, jännettä vasten, sen verran tiukalle ettei putoa. Kärkipää taas lepää ylempään sarveen uurretussa kolossa.

Matka ylemmän sarven kärjestä virepyörän keskelle on muuten sekä Sireliuksen piirtämissä että tässäkin noin 25 cm, eli 10 tuumaa.



Etuluut.jpg
 Description:
 Filesize:  134.45 KB
 Viewed:  1502 Time(s)

Etuluut.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 19.05.2015 05:28    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä näyttelyssä olevat kolkat komeassa hyllyssään. Ovat pituudeltaan reippaasti kaksi kertaa sen mitä jousen hyllylle mahtuu, raskaitakin ovat. Eipä tekisi mieli saada tälliä tuollaisesta.

Alkuperäinen taulukko ei millään toistu viestiin, joten numerotiedot ovat hieman kryptisiä, pahoittelen.

Kansallismuseon perusnäyttelyssä olevat vasamat, mittoja:
KM inv. n.o kokonaispituus (cm) varren halkaisija (mm) kartiomaisen kärkiosan pituus (cm) kartiomaisen kärjen levein halkaisija
(mm) sulan pituus* (cm) varren litteä pää, pituus (cm) paino (g)

706 c 55,5 20 11,5 55 22 7 210
718 b 57,1 20 12 56 24 7 214
718 c 55,7 20 10,7 57 19 5,5 162
1696:117 b 53 18 13,8 59 20,5 4,5 193
1696:117 c 51,1 15 13,5 51 ei ole ollut 4-4,5 118

*so. sen uran pituus, johon sulka on ollut kiinnitettynä, mikäli sulka on osittain poissa.

Kaikkien varren tyvi on sulan jälkeen litteä, suorakaiteinen:
KM inv. n.o 706 c 718 b 718 c 1696:117 b 1696:117 c
leveys (mm) 20 21 17,5 17 21
paksuus (mm) 8 8 7 7 8,5



Kolkat.jpg
 Description:
 Filesize:  155.09 KB
 Viewed:  1496 Time(s)

Kolkat.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 19.05.2015 05:34    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vaakasuoraan ammuttaessa tuollainen rankasti etupainoinen kolkka ei varmasti pysyisi edes jousessa paikoillaan, mutta yläviistoon osoitellessa varmaan paremmin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 19.05.2015 08:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sarvipalat on niitattu toisiinsa rungon läpi noin 6mm tangoilla. Liitoskohta on porrastettu, ns. kynteliitos.


Sarviliitos.jpg
 Description:
 Filesize:  132.01 KB
 Viewed:  1457 Time(s)

Sarviliitos.jpg



Sarvi-ala2.jpg
 Description:
 Filesize:  135.09 KB
 Viewed:  1457 Time(s)

Sarvi-ala2.jpg



Sarvityötä-alhaalta.jpg
 Description:
 Filesize:  103.64 KB
 Viewed:  1457 Time(s)

Sarvityötä-alhaalta.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 20.05.2015 05:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Koodi:
Kansallismuseon perusnäyttelyssä olevat vasamat, mittoja:
KM inv. n.o   kokonaispituus (cm)   varren halkaisija (mm)   kartiomaisen kärkiosan pituus (cm)   kartiomaisen kärjen levein halkaisija
 (mm)   sulan pituus* (cm)   varren litteä pää, pituus (cm)   paino (g)

706 c          55,5      20      11,5      55      22              7           210
718 b         57,1      20      12         56      24              7           214
718 c         55,7      20      10,7      57      19              5,5           162
1696:117 b    53        18      13,8      59      20,5           4,5           193
1696:117 c    51,1      15      13,5      51     ei ole ollut   4-4,5             118


Kaikkien   varren tyvi on sulan jälkeen litteä, suorakaiteinen:
KM inv. n.o   706c   718b 718c   1696:117b 1696:117c
leveys (mm)    20    21   17,5   17         21
paksuus (mm)   8     8    7      7          8,5


PHPBB on muuten paska taulokoiden kanssa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 20.05.2015 06:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitos Joonas!
Kolkat ovat samassa järjestyksessä kuin kuvassa. Viimeinen on tosiaan menettänyt sulkansa (oravannahkojen takana piilossa).

Nämä kärjet näyttäisivät kokonsa puolesta olevan peräisin varsijousen vasamoista.



Kärkiä.jpg
 Description:
 Filesize:  154.33 KB
 Viewed:  1304 Time(s)

Kärkiä.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 20.05.2015 06:32    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vekara.
Rissapyörien halkaisija ulkokehältä 49 mm, uran pohjalta 41,5 mm.
Hihna on tehty kahdesta sisäkkäisestä, vastaikkaisiin suuntiin kierretystä nahkanauhasta.
Alin kuva näyttää kuinka vekara pujotetaan paikoilleen.



Vekarasysteemi.jpg
 Description:
 Filesize:  91.6 KB
 Viewed:  1297 Time(s)

Vekarasysteemi.jpg



Vekara.jpg
 Description:
 Filesize:  101.23 KB
 Viewed:  1297 Time(s)

Vekara.jpg



Vekara-käytös.jpg
 Description:
 Filesize:  106.48 KB
 Viewed:  1297 Time(s)

Vekara-käytös.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jousipata



Liittynyt: 22 Syy 2008
Viestejä: 862
Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä

LähetäLähetetty: 20.05.2015 15:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

upeita kuvia. lisää saa näyttää. juri tekee taas niin perusteellisen tarkkaa ja analyyttista työtä että.
_________________
tzoinnngggg...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 21.05.2015 21:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Täytyi panna puolivälissä kuvakavalkadia suu kiinni, kun meinasi kuolajoro voidella näppiksen. Tämä se on patinaista nannaa!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
J Menna



Liittynyt: 21 Hel 2008
Viestejä: 1742
Paikkakunta: Rajamäki

LähetäLähetetty: 21.05.2015 23:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Komppaan Kumpulaista.
Just eilen puhuttiin Alexin kanssa että tämä kuvasarja/ja Jurin jalkkisjousi saa innostumaan tämmöisestä aiheesta, joka ei ole niin kovasti aiemmin innostanut. Siis tekemiseen tämä innostaa!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 23.05.2015 00:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Nannaa todellakin!
On ne aika jämerästi sitten tehty, jos kerta nuo tapit on läpi asti porattu ja molemmin puolin niitattu. Tuo liipasimen puinen saranatappi on varmaan myöhemmin lisätty hävinneen metallisen tilalle..
Tuossa lueskelin vuoden 2012-2013 Eränkävijää, jossa oli juttua Runebergista, niin eräässä kuvassa näkyy olevan seinällä peuransarvien päällä jalkajousen varsi ilman kaarta. Kuva siis Ketunnahkakamarista Runebergin kotiseutumuseossa Porvoossa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 23.05.2015 01:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vanhoissa esineissä on yleensä tätä outoa taikaa. Kaari vaikuttaa pirun jäykältä, paunamäärää ei uskalla edes arvailla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 26.05.2015 10:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiva että tykkäätte!
Nyt tuli uutta tietoa, metallianalyysi valmistui. Oletimme että selkä olisi meltoa rautaa ja vatsa hiiliterästä. Selvisi kuitenkin että kumpikin puoli on meltoa pehmeää patarautaa. Hiiltä on niin vähän ettei museon aparaatti pysty rekisteröimään.
Kollega huomasi tarkoilla silmillään kaaren vatsapuolella sauman näköistä uurretta. Voisikohan olla niin, että jousiominaisuudet omaava hiiliteräs on kääräisty kokonaan ympäri pehmeällä raudalla? Toimisi varmasti tehokkaana sirpalesuojana jos kaari katkeaa.
Kaaren jäykkyyttä on siis aika vaikea arvailla paksuuden perusteella.
Nokkitapin alapinnassa näkyisi myös sauman kaltainen vekki.



Lapa.jpg
 Description:
 Filesize:  86.61 KB
 Viewed:  734 Time(s)

Lapa.jpg



Lapalähi.jpg
 Description:
 Filesize:  138.97 KB
 Viewed:  734 Time(s)

Lapalähi.jpg



Nokkilähi.jpg
 Description:
 Filesize:  114.67 KB
 Viewed:  734 Time(s)

Nokkilähi.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 27.05.2015 08:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä vielä todisteeksi metallianalyysin dataa.
Punaisella kirjoitettu, Name selkä vatsa vatsa -rimpsu, kuuluu kaikkien rivien eteen. Listalla ensin alkuaine sitten ko. aineen virherajat.



Näyttökuva 2015-05-26 kello 19.00.22.png
 Description:
 Filesize:  35.31 KB
 Viewed:  640 Time(s)

Näyttökuva 2015-05-26 kello 19.00.22.png


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 27.05.2015 08:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Nuolihylly.
Uran ulommaisissa kulmissa, sekä niittauksen puolella näkyy selvää kulumista. Varsin tanakoita vasamia siitä on ilmeisesti lähtenyt.



nuolihylly.jpg
 Description:
 Filesize:  143.3 KB
 Viewed:  634 Time(s)

nuolihylly.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 27.05.2015 12:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Itselleni ei ole ihan selvää mitä tuo nyt sitten kertoo raudan valmistusajankohdasta tai -paikasta. Osasiko kukaan museossa kertoa mitään? Muutamaa vähän hassua metallia on analysoitu ja ainakin Fosfori olisi kai antanut hieman lisäinfoa.

Sopisiko kuluminen jotenkin kolkkien käyttöön vai osuuko tasapaksu varsi myös noihin kohtiin?

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Andes



Liittynyt: 09 Tam 2011
Viestejä: 228
Paikkakunta: Rovaniemi

LähetäLähetetty: 27.05.2015 23:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuskin noiden kaarien ominaisuudet on mihinkään muuttunu, että kestäisivät varmastikin jännittää ja testata, kunhan ei alkuperästä vetopituutta tietenkään ylittäis. Selviäis jäykkyys ja lähtönopeus. Mutta taitaa varmaan olla lähes sula mahottomuus saaha mikään museo myöntymään moiselle ajatukselle..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 28.05.2015 09:06    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Manner, museosta annettiin lähinnä vain ensimmäisessä viestissäni lukevat tiedot. Enempää tuota ei kai ole tutkittu.
Valmistusajankohdasta analyysi ei kerro mitään, metallin sisällöstä ja sitä kautta ominaisuuksista kylläkin. Vertailemalla muihin metallinäytteisiin voisi kuitenkin olla mahdollista selvittää onko kaaressa käytetty esim. järvimalmia, vai onko rauta kenties tuotu ulkomailta asti.

Andes, niinpä...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
patis



Liittynyt: 17 Lok 2010
Viestejä: 288
Paikkakunta: Helsinki

LähetäLähetetty: 28.05.2015 11:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Onpas erinomaiset kuvat.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 28.05.2015 12:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitos!
Jos tällä jousella ampuisi museon vitriinin kolkkia, niin niistä töröttäisi yli puolet nuolihyllyn ulommaisen kulman ulkopuolella. Kaikissa tähän asti mittaamissani varsijousissa tai niiden kuvissa on tuo vetopituus sama, noin 25 cm / 10 tuumaa. Muiden säilyneiden kolkkien pituuksia en tiedä, teräskärjellä varustettujen vasamien pituuksista tai tasapaksuisuuksista en myöskään toistaiseksi tiedä yhtään mitään.
Ihmetyttää myös mikä on aiheuttanut nuoliuraa edeltävät kulumat. Jänteen ei ainakaan luulisi piiskaavan sinne asti, eikä vasaman peränkään uskoisi tuollaista tekevän. Voisiko olla että on hankautunut reppua vasten?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Varsijouset Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com