Jousi

[PTA]

Tervehdys kaikille! Ensimmäinen viestini tälle sivustolle mutta foorumia on tullut seurattua ahkerasti noin vuoden ajan. Täytyy sanoa että mukava seurata mitä mestarit saa aikaan..No mutta tämmöinen jänne varsijousi valmistui tällä viikolla.Tukki veistetty koivupöllistä, kaari on hirven jänteillä päällystettyä tammea (103cm ja noin 90paunaa)Päällä suojana koivun tuohta. Ongelmaksi muodostui jänteiden liimaus koska kokeilin ensimmäistä kertaa liottaa jänteet irti epäonnistuneesta jousesta. No hommahan meni hieman läskiksi kun liima pääsi kuumenemaan liikaa ja jänteet alkoi kihartumaan. Tuli melkoinen perunapelto..siksi liimasin noin koivun tuohet. Suojaksi ja peittämään rumaa jännetyöskentelyä. Taisi kylläkin mennä vielä rumemmaksi Millä saisi tuohen pysymään hyvänä ettei lähtisi tollaisia kuvissa näkyviä suikaleita irti?

[PTA]

Lisää kuvia.. Tilleri kuva ja nuoliviini

[PTA]

Ja vielä pari. Kaarta lyhennetty muutama sentti kuvien ottamisen jälkeen ja jänteen keskipunos korjattu..

[suomialex]

Just joo. Pelimies ei aloita turhanpäiväisellä länkyttämisellä vaan lyö kunnon kortit pöytään. Toivottavasti tuon saa joskus nähdä livenä.

[PTA]

juu sori jäi esittäytymiset väliin olen 32v kirkkonummelainen joten ei stadista niin pikä matka oo tulla vaik kokeilee nuolet ei vaa viel oo kohallaa,nyt on about 19g enkä saa osuun samaan paikkaan! vai oisko ampujassa vika!?vai onko käsitystä mikä ois hyvä paino/pituus?nyt 32cm/n19g

[J Menna]

Hyvin svengaa kahden eri puun liitokset niin sommittelussa kuin väreiltäänkin.

Tilleri on mun silmään aavistuksen liikaa keskitaipuva tai toisinpäin, tipit ei taivu tarpeeksi. Näin koko kaari ei ihan työskentele. Kai tämä tilleriajatus pätee jalkajousiinkiin.

Jänesliiman lämpöä kannattaa aina kokeilla yhdellä jännesäikeellä, ettei ole liian kuumaa. Hyvä liimauslämpötila jänteille on yllättävän mieto: n.50c. Itse liimaan alueella 45-48c. Mittari on kelpo apuväline.
Tuohen saa jälkikäteen aivan tiiviisti jännepintaan kuumalla raudalla silittämällä. Siis jos tuohi on liimattu jänesliimalla. Tietty einiin kuumalla että tuohi palaa.
Mitä ohuempi tuohikerros, jopa yks sellanen slaissi, niin sitä vähemmän tuohi repeää. Tuohihan on kymmenien kerroksien kakku aina.

[Tuomo]

Hieno jousi ja hyvää työtä!

Mennan kanssa samoilla linjoilla, eli kaari taipuu liikaa keskeltä. Mutta jos tuo toimii ihan hyvin, niin mitäpä sitä säätämään. Seuraavan kaaren kanssa sitten tarkempi tilleri.

Näyttäisi siltä, että kaari on hiukan väärässä kulmassa tukkiin nähden, jolloin jänne hankaa sitä pahasti ja kuluu. Jänteen pitäisi kulkea kevyesti tukin päällä, aivan suorana.

Eläinliimalle hyvä lämpötila on sellainen, että tavallinen toimistotyöntekijä pystyy uittamaan liimassa paljaita sormia. Jos polttelee, niin liima on liian kuumaa. Sepille on sitten tietenkin eri asteikko...

Täältä löytyy hyvä opus varsijousista kiinnostuneille. Historiaa ja hiukan ohjeitakin.

http://www.crossbows.net/ifboc.php

[jkekoni]

On muuten fooruminen ensimmäinen jänneselkäinen varsijousi.

Tossa on muuten niin hiano lukko ja tukki, että se vähän niinkuin kaipais parikseen teräs tai sarvikaarta . Kuulemma jänneselkäisellä tuplabambullakin on mahdollisuuksia vaikka mihin. (varmaan kaikkein vaikein tosin).

80# on mun mielestä tappilukon maksimi, tollaisen oon itte tehnyt ja vähän hankala.

Tuohesta ei ole kokemusta, mutta eiks tuohi yleensä kierretä tohon päälle, sillä ei se kai muutoin suojaa kosteudelta kunnolla?

Menna: Toi tuohen laittaminen silitysraudalla taitaa vaatia tasaisen pohjan, eikä toimine mun tyylillä tehtyihin jänneselkiin?

Käsitääkseni venelakka antaa hyvän kosteussuojan ja ennenkaikkea se ei peitä vaivalla tehtyä jänneselkää.

Heitäs vähän numerotietoja:
paunat
vetopituus
leveys
paksuus ilman jänteitä

Ei taida olla sun eka jousiprojekti?

[PTA]

Kiitoksia vaan kaikille. Enpä tajunnu tota silitysrauta/jänisliima juttua,hyvä neuvo.Pitäis aina näköjään kysyä ensin jos ei tiedä mitä tekee Nyt tuohi on erikeepperillä liimattu ja liian paksuna kerroksena. No seuraava varsijousi on jo työn alla..Tosta kaaren taipumisesta olen täysin samaa mieltä,pitää varmaan vielä tuolta päistä ottaa puuta pois. Kaaren kiinnityskulma oli alunpitäen jyrkempi just sillai että jänne kevyesti koski tukkiin mutta silloin tuli monta ohilyöntiä..Näkyykin yhdessä kuvassa pieni puupalikka jolla säädin kaaren kulmaa loivemmaksi.Nyt ei tee ohilöyntejä mutta jänne kyllä kuluu. Kävi ton jänteiden liimausten kanssa niin että jätin irrotetun jännekerroksen imemaan liimaa kattilaan ja unohdin levyn päälle..alkuun liima käsin koskettavaa mutta sitte tietenkin puuhailin jotain muuta enkä huomannut levyn olevan päällä..Pitäis aina keskittyä yhteen hommaan kerralla

[PTA]

Teräskaari olis ollu kyl makee mut mulla ei ole oikee metallintyöstö mahdollisuuksia toi virepyöräkin on rautasahalla kitkuteltu Enkä viittyny tilata valmistakaan kun ideana oli tehdä niistä matskuista mitä kotoa löytyy. Ton venelakan olisin laittanu muuten mutta tuli niin ruma tosta jännekerroksesta. Seuraavaan kaareen teen kyllä kaikien alusta enkä siirtele rikkinäisistä jousista mitään..
Mittoja:
Kaari pit.103cm leveys 5cm kapenee päihin 2cm paksuus 1.2cm
vetopituus 35cm
paunoja n.90
tukin pituus n.1m

Joo ei tää ihan ensimmäinen projekti ollut,muutama jännejousi yritelmä on ollu mut ne on yleensä kaatunu siihen että mokaan tilleröinnin! Mistä muuten johtuu jänisliiman poikittainen halkeilu? Onko liiman sekoitus suhde väärä, huono tilleröinti vai mikä?

[J Menna]

Hyvä veto toi tykki on. Jänneselystys voi olla olla aika kyntöpellon näkönen ja silti mun silmään komea. Toki ihan sileä pinta on elvispinta ja suoritukseltaan optimi. Sen saa kun jännesäikeet on revitty tarpeeksi ohuiksi ja/tai hioo pinnan hiekkapapruilla sileeks ja kuumaa liimaa sivellen päälle. Mittaa tarkat paksuudet, jotta jänneselystys on identtinen kummassakin lavassa.
Ei ne poikittaismurtumat liimapinnassa sinänsä haittaa. Luultavasti liimaa on liikaa tai liian paksu seossuhde tai kumpikin. Oon tupannu sekottamaan jänesliiman 70grammaa litraan. Se on aikasen ohut seos. Kun liimaan jänteet kolmessa-neljässä erässä niin liiman höyrystymisen takia se vähän paksunee projektin loppua kohden. Tällöin se vähän enempi täyttää pinnassa epätasaisuuksia.

Jännejousten tilleröinti on luku sinänsä... Sitä voi kosolti helpottaa sillä että kaaren mitat on tehty millin osien tarkkuudella ja on punninnut jänteet identtisiin nippuihin kummallekin lavalle. Pieni etukäteisvaiva säästää tilleröintivaivaa aika lailla.

[PTA]

Kiitoksia taas hyvistä neuvoista! Just soitti kaveri et oli päässy kaatamaan hirven ja et oli ottanu jänteet mulle talteen..Onnex joku ymmärtää ihmisten outoja harrastuksia Sai kuulemma taas vähän selitellä että mihin ihmeeseen tarvii jänteitä.. Nyt olis 2hirven jalka jänteet valmiina ja valmiix revittyä tavaraa olis noin 80g. Varmaan toi 80g riittäis tulevan jousen kaareen kun on vaan 96cm pitkä?! Tässä projektissa vaihdoin noi puutavarat sorsan lihaan ja sain vielä sähköhöylän kaupan päälle Sain tiikkiä,tammea ja saarnea+höylän 4 sorsalla...ei huono vaihtokauppa minusta. Ollu aina pienoinen ongelma löytää lankkutavarana noita jalompia puita, esim tammi tukki olis aika pähee mut en ole löytänyt sopivaa lankkua mistään.

[Kuhmon Ahma]

Komia on tukki ja sen metalliosat!

Alkoi himottaa itseänikin jalkajousen rakennus kun tuon näin

[patis]

Onko tuota kaarta oikeasti tilleröity ollenkaan? Muuten ihan komea peli

[jkekoni]

[PTA]

[jkekoni]

[PTA]

juu ei semmosia suunnitella metsästykset tulee hoidettua vielä ruutipyssyillä..ei taito vielä riitä jousella metsästämiseen.Muutaman kerran tällä kaudella kyllä harmitti ettei ollut jousi mukana kun oli hyviä holleja. Nyt siis puhun normaalista jousesta en jalkajousesta. Outo kielto kyllä toi jalkajousen kieltäminen metsästyksessä.Mihin lie perustuu?!

[Ilkka Seikku]

Mikäs varsijousi-huuma nyt on meneillään kun näihin törmäilee tämän tästä!?
Hyvännäköistä liitosta tukissa ja tuo risti tuossa lukon peitelevyssä huokuu keskiaikaa.
Tilleri on päin hel#ettiä ja se kannattaa kyllä rapsutella kuntoon!
Vahva puukaari huonolla tillerillä tietää lyhyttä käyttöikää.
Seuraavaan sitten sarvipyörää lukoksi, luuta nuoli-uraksi ja ahjoon tulet ja rautaosin vasaran iskuja!

[T. Manner]

COUNCIL
DIRECTIVE
92/43/EEC
of 21 May 1992
on the conservation of natural habitats and of wild fauna
and flora

Annex 6

[PTA]

Muutama uusi tekele ja ensimmäisen version parantelua. Neuvokaas mistä vielä pitäis ottaa puuta pois. Tuntuu muuttuvan aina ammunnan jälkeen pikkasen toi tilleri

[PTA]

Lisää kuvia versiosta 2. Tässä saarni/tiikki tukki ja tammesta n 100 paunainen jänne kaari.

[PTA]

Versio 3 työn alla...ensimmäinen jännekerros liimattu 2 päivää sitten. Virepyörä on jotakin MUOVIA joten pahoittelut siitä..Jos modelaattorit katsovat että ei sovi tälle sivustolle niin saa poistaa Tarkoituksena on tehdä kyseinen osa hirvensarvesta kunhan löydän riittävän kookkaan yksilön...Toi nykyinen härpäke oli lähinnä testi miten toi metalli vahvike kannattaa tehdä.

[M.Reinikainen]

Muivinen virepöyrä ei ole rikos.

Molemmat lavat taipuvat hyvin vasemmalta puolelta, mutta oikean lavan kärki on molemmissa paljon suorempi. Sieltä raavit puuta pois.

Tässä vielä kuva omasta kaarestani.

[PTA]

Kiitoksia! Tietääkö kukaan onko tämän tapaisia kaaria käytetty jalkajousissa jossain päin maailmaa? Siis pelkkä puu+jänne ilman sarvea?

[jousipata]

komioita jalakajousia. nuilla oliski hyä mettästää tilleröinti on se kaikkein vaativin osa jousenteossa. eniten vaatii malttia ja jumppaa. itelläkin tullut hosumalla tilleröinnissä pilattua monta kohtalaista jousiaihiota.

[PTA]

Versio 3 alkaa olemaan ampumakunnossa=)Tilleri vaatii vielä työstöä mutta hirveesti ei ole varaa koska kaari liimattu kahdesta saarni liuskasta. Ei mikään hirveä tykki mutta kiva tolla on ammuskella! Tossa on vielä jäljellä se muovinen virepyörä kun en ole vielä löytänyt sopivaa sarven palaa josta tehdä ton toivottavasti ei hirveesti särähdä silmään...

[PTA]

Muutama kuva vielä

[PTA]

Noh tulipas noista pieniä kuvia

[J Menna]

Ai ku sivä. Tillerin hahmottamiseen auttaa joskus simppelisti kynä ja tarpeeksi iso paperi. Kaari paperia vasten ja piirtäen muoto reunaa pikin. Kääntö peilikuvaksi ja huomaa eron... Usein kun työstää silmällä on mukana kuitenkin aivoit johin kuvaa heijatuu "oikein". Eli mielemme ovat enempi tai vähempi "muotopuolia". Ja katse, aivot, tottuvat lieviin vinouksiin. Peilikuva on armoton, mutta hyvä apu tilleröinnissä.