Jousi

[tkorte]

..jatkuu sieltä muovinokit ketjusta..

Se mitä mie tiedän jänteistä niin eikös se ole silleen että mitä enemmän kierroksia jänteeseen laitat, sitä enemmän joustoa/venyvyyttä.
Se jänteen venyttäminen loppumittaan onnistuu varmaan noinkin pienellä painolla ja sisään ampumisella.
Joustamattoman jänteen saa tehtyä kun ei laita kierroksia ollenkaan. Löysät pitis silloinkin ottaa pois, mutta painoa pitää olla lähes jänteen laskettu vetolujuus. Mennään normaali turvamarginaalilla(4 kertaa vetojäykkyys) jossain 100kg ja yli (50# jousella). Tämä pellava yms. jänteillä, ne jää siihen mittaan, dacroni taitaa venyä ja palautua?

Taitaa olla parempi jättää noi hommat pelkästään pituusammunta käyttöön.

[Juri]

Kierteiden määrän vaikutus venyvyyteen pitää paikkansa.
Punotussa jänteessä täytyy olla kierteitä riittävä määrä, muuten punokset purkautuvat. 30-40 kierrosta riittää mielestäni oikein hyvin. Yhden luupin jänne solmulla on siinä mielessä kätevä, että kierteiden määrään voi pitää vakiona ja säätää pituutta solmulla. Kun hieroo solmukohtaan vielä hieman puhdasta mehiläisvaa niin ei varmasti lipsu. Kahden luupin jänne on hankalampi tehdä. Mutta kun vielä ensimmäisen luupin jälkeen purkaa kertyneet liikakierrokset pois punoksista ja kiertää saman määrän vastakierrettä toista luuppia varten, niin saa paljon tiukemman ja pyöreämmän jänteen.
Päättymättömässä jänteessä voi pitää vähemmän kierroksia jos sen onnistuu tekemään juuri oikean mittaiseksi. Se on muutenkin napakampi ja päästää kovemman äänen. Kierteitä tarvitaan siinäkin jonkun verran pitämään lankoja yhdessä. Itse pidän kuitenkin punotusta mallista enemmän, ehkä esteettisistä syistä. Ainakin punominen on kivaa.

Olen saanut sellaisen käsityksen että luonnonkuitujänteet venyvät märkänä. En kyllä ole vielä itse testannut.

25 kiloa on muuten aika lähelle 50 paunaa. Eli sama kun pitäisi sen vahvuisella jousella yön yli täydessä vedossa.

[tkorte]

Mie olen tehnyt pellavasta jänteet. Testannut langan vetolujuuden ihan siltään eli nyt käytetty on n. 6kg. Se kestää siis sellaisenaan sen. Jänne on luupeilla mutta liimalla "lukittu" heti luupin jälkeen. Säikeitä on kaikkiaan 12. Ne ovat kolmen säikeen ryhmissä. Kolmen ryhmä on punoutunut keskenään, sen se tekee itsestään kun säikeet kastelee. Näitä neljää, kolmen säikeen säiettä, mie en ole kiertänyt kuin alle kymmenen kierrosta. Jousi on 45# vastakaari, kuivalaukauksen ammuin kerrran vahingossa ja hyvin kesti.
Pointtina tässä venymättömyys jauhamisessa oli nyt vaan se että "täysin" venymättömän, kestävän ja kevyen(toi äskeinen painaa n.8g)jänteen saa tehtyä pellavasta.
Joustamattomuudella mie tarkoitin sitä hetkeä kun jänne suoristuu ja lavat pysähtyy, nuoli lähtee. Jos/kun jänne joustaa sillä hetkellä niin silloin energiaa menee muuhunkin kuin nuolen eteenpäin sinkoamiseen. Eli optimi olis suorat venymättömät kuidut ja keveys(FF joo ),vetolujuutta just tarvittava määrä. SE JOUSTO ei poistu sillä 25kg painolla ja noinkin suurella kierros määrällä.
Enkä mie muuta nyt tässä kuin että pellavalla saadaan kaikki mitä dacronillakin, lisäna tietty primitiivisyys.

[toni]

meen väittään et,joko hamppu tai nokkonen omaa kastuttuaan hieman kutistua.näin mä oon käsittäny mainitun materiaalin olleen aikoinaan hyvä,punottujen,mm. verkkojen kehuttu raaka-aine. en vaan saa helv%&¤i päähäni,kenen ja mikä jukaisu....

[Juri]

Onko kukaan kokeillut putkimiehen hamppua. Saa rautakaupoista, pitkiä, hienoja, lujia kuituja. Pitäisi olla vielä vahvempaa kuin pellava. Asensin juuri uutta hanaa vessaan, pisimmät kuidut olivat puolen metrin luokkaa.

[Juri]

Täytyypi tehdä punonta- ja kastelutesti. Ainakin paisuu kastuessaan ja tiivistää liitokset.

[tkorte]

Traditional Bowyers Bible väittää kylläkin että pellava menee hampun ohi..

[Jukka Koivusaari]

Putkihamppu toimii kohtuuhyvin. Ei tunnu venyvän niinkuin pellava. Katkeilee sitten vähän herkemmin. Ilmeisesti kuituihin jää herkemmin enemmän jännityseroa, kun huolimattomasti kiertää.

[Vieras]

Kasvikuidut ovat ainakin radikaalisti lujempia kosteana kuin kuivana. Muistelen, että 30% MC pellava olisi kymmeniä prosentteja vetolujempaa kuin "ilmakuiva".

[tkorte]

Jukka. Mie nyt olen vähän laiska tekemään testejä, mutta miten hamppu tuntuu venyvän vähemmän kuin pellava? Mie luotan aika paljon painettuun sanaan kunnes uutta ja parempaa tietoa tulee. TBB listaa molemmat suunnilleen samoihin.
Onhan tietysti aina hyvää hamppua ja huonoa pellavaa.

[toni]

ja hampusta kuten nokkosestakin saa eri sukupuolsta riippuen,erillaista lankaa.koiras,ukko,tms. nokkosesta tehtya kangasta kutsuttiin ennenvanhaan pohjolan silkiksi.

[Jukka Koivusaari]

[PekuVee]

Tein aikoinaan rasitustestin sekä hampulle että suunnilleen samanvahvuiselle polyesteri/dacron tyyppiselle kuidulle. Liimasin molemmat kuidut epoksilla päistään (5 cm matkalta) vanerilistaan ja lopuksi väänsin kyhäelmää kulmaa vasten kunnes se katkesi. Hamppu katkesi ensin, vaneri (6mm) vasta sitten. Muovikuitu ei katkennut tässä testissä lainkaan, epoksi petti ensin, joten nykymateriaalin täytyy olla vähintään 10-20 kertaa hamppua vahvempi.

Tämä nyt lähinnä kuriositeettina....

[tkorte]

Venymis % olivat: hamppu ja pellava 2%,
FF 1,5%,
dacron 4%.