Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

[Simo Hankaniemi]

Jousten kantamista, läpäisystä ja tarkkuudesta on maailman sivu kerrottu liioittelevia juttuja. Tämä oli oma kirjallisuuden lajinsa jo muinaisessa Kiinassa. Kala- ja merimiehet ovat ilmeisesti melkein yhtä kovia liioittelemaan. Ihmisillä on tarve uskoa ihmeisiin. Olen aina joskus kysellyt mm. talja-ampujilta heidän välineidensä kantamia. Yksi väitti ampuneensa 1006 m ja toinen oli sitä mieltä, että kantama on 400 m. En usko kumpaakaan tarinaa.

[Tuukka Kumpulainen]

Pisin käsijousella ammuttu laukaus on 1222 metriä, (vastakaarijousi), pisin taljajousella ammuttu laukaus 1207 metriä. Nämä on tehty puhdasverisillä, käsityönä valmistetuilla pituusammuntavälineillä, joilla ei voi tehdä mitään muuta kuin ampua pitkälle. Nuoli on näissä ennätyksissä enemmän kantamaa selittävä tekijä kuin jousi. Ammuksena on 3-4 mm paksu, 35-45 cm pitkä hiilikuitutikku, jonka lähtönopeus on valtava ja ilmanvastus olematon.

Modernien välineitten ennätykset ovat ylivoimaisia luonnonmateriaalijousiin nähden, mutta olisi hyvin mielenkiintoista nähdä mihin sähäkkä sarvijousi heittäisi hiilikuitutikkua, tai kuinka paljon modernien kantama putoaisi, jos nuolen olisi oltava puuta ja vähintään 23" pitkä.

[Rikala]

Tästä aiheestahan oli hieman jutunjuurta Loppiaisena.
Laittakaahan tänne informaatiota sitten kun Kuralan primitiivipituusammuntakisojen ajankohta on selvillä.

Pitää tulla haastamaan Hankaniemi, Kumpulainen ja co.
Minkälaisia rajoituksia kalustolle on asetettu?

[Simo Hankaniemi]

Rikala ja muut haastajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraavaan pituuskisaan! Laitamme siitä ilmoituksen lähipäivinä.

Nuotio tuossa jo laittoikin linkit sääntöihin, mutta tulkoon nyt vielä kerratuksi. Säännöt ovat samat kuin muissakin seuran kisoissa. Eli jousen kaaren on oltava luonnonmateriaalia. Jousenjänne saa olla tekokuitua. Jousessa ei saa olla kantavaa nuolihyllyä tai muita moderneja kikkoja. Paunarajoitusta ei ole, saa ampua niin raskaalla kuin pystyy. Nuolen täytyy olla puuta tai ruokoa, kärki saa olla metallia. Muovinokit ovat kiellettyjä. Sulitus on joko luonnonsulkaa tai raakanahkaa. Modernit langat, liimat ja värit ovat sallittuja.

Kaikki ampuvat samassa sarjassa jousen tyyppiin katsomatta.

[MikaNuotio]

Ne säännöt löytyvät.
http://www.primitiivijousi.fi/
http://www.primitiivijousi.fi/t_primi04.htm
Tuloksia löytisi.
http://www.primitiivijousi.fi/tapahtu.htm

Näistäkin tuloksista kiinostaisi tietää minkälaisella jousella ne ovat tehty kuin että kuka ne on ampunut. Joillekkin on ehkä tärkeää että kuka on ampunut ja osallistuminen mutta mielestäni sillä ei ole minkään asteista merkitystä kuin kerholleen itselleen.

Pituusammunta
käsijousilla,
miesten sarja m.
207
199
172
162
164
141
133
125
124

Olen sitä mieltä että paksulla halkileikkauksella ja kaventamalla tarpeeksi kärjistä jousi kantaa kauas kevyellä nuolella ja se ei ole kuin tarmokkuudesta kiinni herkistellä näin joustansa.

Oliko muuten yksikään tuloksista laminoidulla ELBillä ?

[Tuukka Kumpulainen]

Tähän mennessä suomalaisissa pituuskisoissa ammutut kärkitulokset on tehty kokolailla alkeellisilla jousilla.

Simon 207-metrinen syntyi hikkorilankusta tehdyllä, suoralla, litteällä, puolitoistametrisellä metsästysjousella. Minun 199-metrinen siipaisuni lähti peukalonpaksuisesta, kierosta ja oksaisesta tuomipihlajasta tehdyllä pyöreäselkäisellä "D"-jousella, joka taipuu koko matkalta. Olisi liioittelua puhua pituusjousista näiden tapauksessa.

Laminoituja lonkkareita ei ole järjestämissämme kahdessa kisassa nähty, ja ainakin minä saavun seuraaviinkin kisoihin yksipuisten luonnonkeppien kera. Simon kanssa on ollut puhetta seuraavasta tavoitteesta, kun kaksisatanen (perustulos) on nyt rikottu. Simo tähtää urheasti 250 metriin, minä olen pettynyt jos 230 ei ylity.

Kisoissa ei sitten nähtävästi käytetä mitään luokkajakoja. Miltä kuulostaisi, jos kisat käytäisiin simppelisti mies miestä vastaan, mutta kisojen jälkeen ainakin kärkipään jousten mitat, materiaalit, vetopituus ja jäykkyys kirjattaisiin muistiin? Olisi kiva, että vuosien päästä, osallistujamäärien kasvettua ja tulosten noustua, varhaisista mittelöistä olisi muutakin tietoa kuin osallistujien nimet ja metriluvut.

[Matti]

Meinaan saada bambooselkäisen-jatoba tai osagejouseni valmiiksi ja trimmatuksi kisaa varten. Itse asiassa olisi mukavaa osallistua useammalla jousella jos se vaan on säännöissä sallittua. Niin, käykö takedown-jouset myös? Jousiini on tulossa metalliset liitosputket.

Ei tuo mies miestä vastaan kuulosta ollenkaan hyvälle. Kaikki vaan ampuu vuorollaan ja sitten katotaan kenen nuoli on kauimpana.

[Jarna Karrila]

Ei tuo mies miestä vastaan kuulosta ollenkaan hyvälle. Kaikki vaan ampuu vuorollaan ja sitten katotaan kenen nuoli on kauimpana.

Miten tämä nyt eroaa mies miestä vastaan - systeemistä?

[Tuukka Kumpulainen]

Tarkennan nyt, että itse olen sitä mieltä, että luokkajako pitäisi olla, kaikista niistä syistä joita olen toisaalla esittänyt. Jos homma halutaan kuitenkin toteuttaa pelkästään mies miestä vastaan-periaatteella, kuten nyt näyttää, olisi tärkeää edes kisojen jälkeen hieman dokumentoida, minkälaisilla välineillä mikäkin tulos tehtiin.

Kisoissa saa ampua vaikka joka laukauksen eri jousella, ja se on peräti suotavaa, saadaanpahan näin monipuolisemmat kinkerit pienemmälläkin osallistujamäärällä. Jousissa saa olla takedown-putket, näitä on käytetty Kuralan kisoissakin.

[jmpaaso]

En osaa olla mitään mieltä luokkajaosta... itseäni kiinnostaisi tuon kisan tarkka dokumentointi, tais siis tarkemmin kilpailu välineiden dokumentointi. nuolen mitat+paino, jousen mitattu #´määrä @käytetty vetopituus...jne. Tämä kylläkin vaatisi mittalaitteet paikanpäällä....(onko kellään?) . Jousen kuvaus+muuta mitat/materiaalit. Tämä teettää kylläkin extra hommaa mutta pitemmällä aikavälillä voisi olla mielenkiintoista seurattavaa. Olis kiva ottaa osaa kisaan mutta tällä hetkellä itselläni ei taira olla sääntöjen puitteissa olevaa laitetta jolla sais edes tuon 160meeetrivä... ellen nyt sitten lähre heti veistelemään. Vuan eipä taira tulla mihtään siittäkään just nyt kun nykyinen paja on 'ulkokylmä'.

Tässä näin etukätteen varovaane kysely ettäkö oisko kukaan menossa ko kisoihin sillee Hämeenlinnan kautta? kyseleepi eräs autoton ;-)

[Tuukka Kumpulainen]

Paunamittari, mittanauha, greinivaaka, digikamera, kronografi ym. tarvittava teknosälä löytyy.

Kisoihin voi osallistua ihan vain nähdäkseen, mihin omat kepit yltävät. Yleisin kysymys, jota ainakin minulle esitetään jousta kuin jousta näyttäessäni on: "lentääks tolla pitkälle?" Kisoissa käväistyään voi vastata että "lentää" ja metriluku päälle.

Myöskään yllätysmomenttia ei sovi unohtaa, ampujan vaikutus nuolen kantamaan on paljon suurempi kuin yleensä ajatellaan. Kuinka moni olisi ennen viime syksyn kisoja uskaltanut veikata, että koko päivän sateessa käytetty, myötäkäyrä ja väsynyt 49-paunainen jalavajousi heittäisi nuolta 187 metriä? Mikko Haverinen näytti että kyllä lähtee, kun on mies paikallaan.

[Simo Hankaniemi]

Aivan, mitään muita rajoituksia ei jousten suhteen ole kuin ne, mitkä jo on mainittu. Kannatan tietysti sitä, että jousten ja nuolten laatu dokumentoidaan. Onhan se vuosien kuluttua kiva nähdä, minkälainen kehityslinja siitä on tullut.

Jousten lajivalikoima on ollut aika suppea tähän saakka. Kärkipaikoille pääsemiseksi ei tarvita muuta kuin yksipuinen D-profiilinen jousi. Paunamäärätkään eivät ole olleet suuria, viime kisojen voittotulokseni ammuttiin 60-paunaisella jousella, eikä monellakaan ollut sen voimakkaampaa jousta. Kumpulaisen jousi saattoi olla ehkä mainittua jäykempi. Kisat ovat siis vielä varsin alkeellisella tasolla mitä välineisiin tulee.

Ensi kerralla paunamäärät ainakin nousevat, sillä mm. Järmälä on lupautunut mukaan 90-paunaisen tykkinsä kanssa. Odotan jo nyt vesi kielellä tulosta.

[MikaNuotio]

Eipähän tunnu olevan kannatusta kun ajatellaan että jako olisi rajoitus.

[Simo Hankaniemi]

Voihan pituusammuntatapahtuman tulokset sitten myöhemmin jaotella vaikka minkälaisiin luokkiin, jos joku niin haluaa, kun välineetkin on dokumentoitu. Eli helppohan sieltä on sitten nähdä, mikä oli paras tulos alle 50-paunaisilla jousilla, yli 50-paunaisilla lyhyillä jännejousilla, englantilaisilla pitkäjousilla, perryjousilla jne. Näissä eri "luokissa" ei vain ole kovin järkevää kilpailla, jos melkein kaikilla on kuitenkin D-mallinen yksinkertainen lattajousi. Tästä poikkeavia pelejä on ehkä yksi tai kaksi per luokka.

[Simo Hankaniemi]

Jos jousten luokkajakoa halutaan, niin sen pitäisi käytännössä olla paljon tarkempi kuin miksi amerikkalaiset ovat sen määritelleet. Heidän jaottelussaan kaikki yksipuiset vahvistetut jouset esim. ovat samassa luokassa (tai kahdessa luokassa paunamäärän mukaan). Käytännössä se tarkoittaa, että metrin mittainen jännevahvisteinen preeriajousi ja 180 cm:n mittainen pellavaselkäinen "jenkkijousi" ovat samaa kastia, mikä ei heti tulisi mieleen. Näin harvapiikkisessä jaottelussa ei minusta ole mitään mieltä. Jouset pitäisi jakaa kulttuureittain, eikä vain yhden tai kahden ulkonainen piirteen perusteella. Tuskin olisi mitään mieltä laittaa samaan kastiin myöskään bushmannijousta ja englantilaista pitkäjousta, vaikka molemmat ovat yksipuisia D-jousia.

Jenkkien yksinkertaistetun jaottelun taustalla on ilmeisesti heidän tunnettu kyvyttömyytensä ottaa huomioon historiaa ja kulttuurieroja. Heidän alkuperäisissä säännöissäänhän oli kielletty mm. metallin käyttö varusteissa, vaikka metallia on Amerikassakin käytetty yli 7000 vuotta. Toisaalta oli sallittua käyttää staattisia vastakaaria, yhdistelmäjousia yms., jotka ovat metallin käyttöä uudempi ilmiö.

[MikaNuotio]

Silloinhan on vain yksi voittaja sarjaa kohti eli vain yksi ja eikä tarvitsisi vaivautua täyttämään tai järjestelemään kuin yksi kaavake ja kerran per jousi.
Mitä enenmän asiaa ajattelee sitä vaikiemmaksi se tulee toteuttaa. Yksinkertaisesti tehdä jokin luokkajako ensin ja sitten sopeuttaa ja säätää sitä tarpeen mukaan tarvii. Parempi kuin ei mitään.

On siinä maisemata.

[Eero A.]

No siinä on tilaa missä mellestää!

Joskus voi olla vaikeaa löytää paikka missä ampua pitkälle, kun piha on vähän turhan ahdas. Myöskään nuoli ei katoa tuollaisessa paikassa niin helposti kuin jossain pusikossa.

[Tuukka Kumpulainen]

Tilanpuute on tosiaan suurin syy siihen, että pituusammunta on niin kilpailu- kuin yksilötasollakin pienten piirien puuhaa. Vaikka meiltä ei suola-aavikoita löydykään, on tilanne kuitenkin parempi kuin lähes missä tahansa muualla "sivistyneessä" maailmassa. Ainakin täällä Varsinais-Suomessa löytyy monisatametrisiä peltoaukeita lähes kaikkialta, eikä joka aarille riitä ihmisiä palloilemaan nuolten tielle kuten vaikka Saksassa tai Hollannissa.

[Simo Hankaniemi]

Joo, ja talvella on näiden tuhansien järvien ja muiden vesistöjen jäät, joilla on hyvä ampua pituutta. Talvella ne tuloksetkin tuppaavat olemaan parempia kuin kosteana vuodenaikana.

Knuutinpoikien pituusammuntakilpailu on muuten pääsiäismaanantaina 28. maaliskuuta 2005 Kuralan Kylämäen museoalueella Turussa. Tarkemmat tiedot tulevat "Tapahtumia"-osastolle.

[Simo Hankaniemi]

Terveisiä kentältä. Tulin juuri äsken Kuralasta, hiki ei ole vielä ehtinyt kuivua. Kokeilin vaihteeksi pituusammuntaa. Aseena oli tämä amerikkalaisten jousigurujen totaalisesti surkeaksi tuomitsema jousityyppi, lyhyt B-profiilinen yksinkertainen puujousi. Aseen pituus on 135 cm, voima 58 cm:n vedolla on 47 paunaa. Päät ovat ylileveät, 22 mm nokkien alla. Materiaali on vaahteran oksaa.

Ammuin heikossa sivutuulessa neljällä pituusnuolella kaksi sarjaa ja paras laukaus oli 267 askelta. En lähde arvailemaan, mitä se olisi metreissä. Olin joka tapauksessa erittäin tyytyväinen tulokseen. Kaiken lisäksi vetoni ei ollut aivan täysi, sillä jousi on luultavasti sen verran kuiva tähän aikaan vuodesta, että en uskaltanut rasittaa sitä äärimmilleen.

Amerikkalaisten "asiantuntijoiden" mukaan tällainen B-profiilinen jousi on hidasiskuinen ja huono ampuja. En voi muuta kuin ihmetellä moisia lausuntoja.

[MikaNuotio]

Oliko kyseessä jännejousi ?
Kuka expertti muuten on sitä B jousta niin kehunut ?
B muotoa testailtuna sanoisin muodon jopa lisäävän heittoa lyhyellä jousella ja jopa ilman jänneselkää.

[Simo Hankaniemi]

Kuvaamani jousi oli siis paljas puujousi, ei jännevahvistusta. Jos ampumaani kantamaa on nyt sitten pakko arvailla metreissä, sanoisin sen olleen 180-200 m.

B-profiilista jousta on mollannut mm. T. M. Hamilton kirjassaan Native American Bows (1972, 1989), James L. Haley kirjassa Apaches, A History and Culture Portrait (1981), Douglas Wallentine kirjassaan Making Indian Bows and Arrows The Old Way (1988), Tim Baker kritisoi lyhyttä puista B-jousta artikkelissa Bow Design and Performance, kirjassa The Traditional Bowyer´s Bible I (1992), sekä yleensä lyhyitä Kalifornian ja preeriavyöhykkeen jousia artikkelissa Bows of the World, TBB III, s. 70-73 (1994). Muistaakseni Popellakin oli jotain kritiikkiä kirjassaan Study of Bows and Arrows (1923). Nämä ovat vain lähinnä mieleen tulevat esimerkit, löytyyhän niitä muitakin.

Kriitikoitahan on ollut jo aikaisempinakin vuosisatoina. Mm. Texas ranger "Bigfoot" Wallace kertoo jostakin englantilaisesta tyypistä, jolla oli paljon huomautettavaa preeria-jousista. Se ei tehnyt vaikutusta Wallaceen, joka oli elämänsä aikana nähnyt monen miehen joutuneen "kanukkakepillä sylkäisyn" kohteeksi.

[MikaNuotio]

Sulla on ilmeisesti aika reipas askel mutta voipi olla ihan mahdollista varsinkin jos nuolet olivat keveitä niin lyhyt jousi ampuu lyhyemmälläkin vedolla kevyemmän nuolen ihan riittävän hyvin ja kauas.

Kisapaikka =
Kynnöspeltoa vai jäätikköä vai golfkenttän nurtsi ?

[Simo Hankaniemi]

Aivan, nuoli on kevyt ja pienisulkainen bambunuoli, jossa on hieman lyhennetty luodin vaippa kärkenä. Tämä nuoli on aika hyvä, sillä se lentää 10-20 m paremmin kuin entinen mestarinuoleni, joka sekin on ollut tähän saakka voittamaton. Mielenkiintoista nähdä, miten käy tulevissa kisoissa. Arvaan, että useampi tyyppi ampuu yli 200 m.

Tämä po. vaahterajousi tuntuu paunamääräänsä nähden varsin hyväheittoiselta, sillä siinä oli alunperin paljon refleksiä ja sitä on vieläkin jäljellä. Jänne saattelee nuolta vihaisemmin kuin D-mallissa, missä alkuveto on yleensä löysempi.

Jos po. jousen kantama olisi mielestäni ollut alle 150 m en olisi välittänyt edes mainita asiasta. Ammuin viime talvena paljon huonommalla ja lyhyemmällä luumupuujousella (ei jännevahvistusta) pituusnuolta 162 m (mittanauhalla mitattu matka). Täytyy kisoissa kokeilla tätä vaahterapeliäkin, niin saa selville kantaman todelliset metrilukemat.

[Tuukka Kumpulainen]

Olisi mielenkiintoista punnita vaahterajousesi. Suorista (ei-kontaktirekurvi) jousista puhuttaessa näyttää pätevän hyvin pitkälle sääntö, että kahdesta samanjäykkyisestä ja -vetopituisesta jousesta painoltaan kevyempi heittää pituusnuolen pidemmälle. Usein näin vaikka painavampi jousi olisi profiililtaan parempi. Mitä pienempään massaan saa tietyn energiamäärän varastoitumaan, sitä nopeammin jänne iskee.

Muistelen että puhuit Simo vaahterajousen vasta tehtyäsi että vaahtera ei tunnu kovin kummoinen jousipuu olevan. Todisteet puhuvat puolestaan. Olen aina tykännyt vaahterajousista (itse kaadettua tavaraa). Puu on tasaisen hyvä lujuusominaisuuksiltaan, kestävä ja hyvin heittävä. Hyvä materiaali erilaisiin kokeilujousiin tasa-aineisuutensa ansiosta.

[Matti]

Joo, Tim Baker kirjoitteli TBB:ssä vertailusta jossa oli mukana eri puulajeista tehtyjä jousia ja vaahteraflättäri oli yllättäen nopein. Onneksi kirjassa on myös tarkat mitat sille jouselle, jos vaikka joku haluaa kokeilla sellaisen väsäämistä. Vaahtera vaikuttaa ihan kelpo jousipuulta ja sitähän meillä täällä riittää. Pitäisi vielä tutkia mitä vaahteralajikkeita meillä on, kun jenkkipelletkin puhuvat erilaisista: sugar maple, rock maple jne...

[Juri]

Ei oo kuulemma muita kuin metsävaahtera, paitsi jossain puistossa ehkä.

[Simo Hankaniemi]

Jos olen joskus puhunut väheksyvästi vaahterasta, niin se on ollut tietämättömyyttä. En ole tehnyt kuin aivan muutaman jousen vaahterasta tätä aikaisemmin ja siitäkin on aikaa vuosikymmeniä. Nyt epäilyksestä on kasvettu uskoon. Ja tietoon. Paksu vaahteranoksa, joka on valmiiksi sopivasti C:n muotoinen on tosi hyvä jousimateriaali. Refleksikin on valmiina, ei tarvitse kuin ottaa liiat pois ja jousi on kunnossa.

[M. Haverinen]

[Tuukka Kumpulainen]

Tulin juuri kisapaikalta. Sänkipelto on märkää, mutta ei erityisen mutaista. Jos vielä huominen on lämmin päivä, sulaa maa kokonaan ja ehtii kuivuakin jonkin verran. Sitä ei tietysti tiedä kuin Lord Above, mikä on tilanne maanantaina.

Oman henkilökohtaisen ennätyksen roiskaisin harjoitustilanteessa: neljä tuumaa vajaalla vedolla nuoli kantoi 206 metriä. Hyvät fiilikset jäi!

[Simo Hankaniemi]

Joo laidunmaan kunto kisapäivänä on vielä arvoitus, mutta kyllä kumisaappaat kannattaa ottaa mukaan. Maanantaiksi on valitettavasti luvattu räntäsadetta, mutta ehkä ennuste vielä muuttuu. Ja jos sataa, niin sitten on vain elettävä sen mukaan. Vedenpitävä kotelo jousia ja nuolia varten kannattaa varata messiin.

[MikaNuotio]

[Simo Hankaniemi]

Oli tässä jokin aika sitten puhetta vaahterajousestani ja sen kantamasta. Arvelin kantaman olleen 180-200 m. Tänään kävin ampumassa pituutta Kumpulaisen kanssa ja saimme Ossi Helinin tuoman mittapyörän avulla vähän eksantimpaa tietoa.

Kaikki laukaukseni jäivät Kumpulaisen mukaan useita tuumia täydestä vedosta, joten jousen täyttä potentiaalia ei saatu esiin, mutta näin vajainkin suorituksin pisin laukaus oli 185 m. Joten arvioni oli realistinen.

Hiljattain sattunut jousen katkeaminen ilmeisesti vaikutti sen, että en kyennyt vetämään jousta täyteen vetoon. Odottelin alitajuisesti uutta räjähdystä. Ihan hyvä tulos tämä 185 on 47-paunaiselle jouselle.

[MikaNuotio]

Kuinka kevyt oli tämä nuoli ?

[Simo Hankaniemi]

Nuoli oli 17-grammainen, lehtokuusaman vesaa.

Kisat siis olivat tänään ja onneksi säät eivät olleet niin kehnot kuin etukäteen ennusteltiin. Uusi perinnejousen Suomen-ennätystulos on 227 m ja sen ampui Mikko Haverinen. Tulosluettelo ja tarkempi kuvaus kisasta tulee joidenkin päivien kuluttua.

[MikaNuotio]

262 grainisella siis.

[Simo Hankaniemi]

Eikun 17-grammaisella. Karkeammalla mittalaitteella tehdystä pyöreämmästä lukemasta ei voi johtaa pikkutarkempaa grainilukemaa. Talousvaa´assa on varmaan virhemarginaali yksi gramma suuntaan tai toiseen.

[MikaNuotio]

Jo nyt on tarkkaa eli 200+ grainisella.

Vaikka tuossa tulikin lyötyä tarkka luku niin yleensä tyydyn luokittelemaan nuolet 100 grainin välein kun sillä ei itelle ole suurtakaan merkitystä painaako nuoli 50 grainia enemmän tai vähemmän. Riittää kun saa vain käsityksen nuolen painosta.

[Simo Hankaniemi]

Joo, samasta syystä en ole tullut hankkineeksi grainivaakaa, kun olen kokenut tuon talousvaa´an riittävän. Jos nuolinipussa kaikki painavat gramman tai parin tarkkuudella saman verran, niin olen ollut tyytyväinen. Teen joka tapauksessa niin paljon virheitä ampuessani, että nuolet eivät ansaitse tätä suurempaa huomiota valmistustarkkuuden suhteen.

[Mika]

Naurettava näky voisi olla primitiiviampuja kulkemassa puntari taskussa ja aina silloin tällöin ottaisi puntarin esiin punnitakseen vasta tekemiään nuolia. Käsituntumalta mikäli jousikin on omin käsin valmistettu.

Saattaa tehdä vähemmän virheitä kun kaikki on mitoitettu ja tehty sekä punnittu omin käsin jolloin tuntuma on jo valmiiksi välineistä ja käsien kautta haettu.