Jousi

[V.T]

Mitä nuolia käytätte eniten,luulen että puunuolia mutta mitä mieltä olette alumiini nuolista kun omat puunuoleni menivät nopeasti palasiksi.

[Martti Auer]

Alumiininuolten ei täydy kuin vähän kolhaista johonkin kovempaan, niin nämä ovat välittömästi mutkalla suuntaan jos toiseen eikä näitä voi enää suoristaa vaikka mikä olisi, niin ei ole puunuolten kohdalla. Puunuolet kestävät kovaa käyttöä. Mutta jos ampuu kiviä tai kantoja, niin silloin kannattaa käyttää kumiplunttia tai judopointtia, mikäli puunuoleen laittaa kumipluntin niin puunuolen voi ampua 90 asteen kulmassa vaikka kallion kylkeen, niin ei hajoa. Puunuolissakin on se, että niitä voi tehdä monista eri puumateriaaleista mitä on saatavilla. Mistä puusta olivat omat puunuolesi tehty? Siinä kannattaa myös katsoa että syyt menevät suoraan, muuten menee poikki, herkästi, pieni mutkittelu ei haittaa, mutta jos syyt menevät viistoon, niin... Saarni on aika kestävää materiaalia, ehkä vähän raskaampaa, mutta saarnen pitäisi kestää. Hiilikuitu ja lasikuitu nuolet ovat käsittääkseni kalliita, olen ampunut joskus myös hiilikuitunuolilla. Kuitenkin erot ovat tarkkuudessa marginaalisia. Puuta on helppo työstää ja saa aina mieleisen nuolensa, ym.

[V.T]

Juu selevä,Seikku teki nuolet männystä ja tuolla.jousiammuntaseurassa eräs vanha herra joka kuulemma [Muiden siellä olevien ampujien mukaan]tietää kaiken vaistojousista ja kehotti minua ostamaan Alumiininuolia.

[V.T]

Mutta teihin.luotan ehkäpä jopa 96% enemmän joten hyvät foorumilaiset mitä mieltä olette (seurassa) suositeltu alumiini vaiko (seurassa) paheksittu puu?

[Arwi]

Puujousi ja puunuolet.
Alumiini käy varmasti hyvinkin sellaisiin vaistojousiin missä on jonkinsortin ikkunaleikkaus ja nuolihylly, mistä nuoli lähtee kutakuinkin suoraan, mutta liekö näihin perinteisiin jousiin liian jäykkiä? En omaa kokemusta. Helpompi nääs tehdä puusta sen jäykkyisiä nuolia kun haluaa.

Mitenkä ne nuolet on rikki menneet?

[jkekoni]

Puun veistäminen on huomattavasti helpompaa kuin alkuminin valaminen, joten kannatta käytää puunuolia.

[V.T]

Däääm SHIT Äitee oli jo tilannut 5 alumiini nuolta :/ no ei se mitään käytän myös sitten noita puunuoliani.

[Juri]

Puunuoli pelittää oli ikkunaleikkausta tai ei.
Mänty kestää hyvin ja sitä voi myös suoristaa jos on tarvetta. Alumiini ei kestä yhtään sen enempää, menee vaan mutkalle helpommin. Seetri on mäntyä heikompaa mutta myös keveämpää.

Viidessä alumiininuolessa on kyllä se puoli että ne ovat täsmälleen samanlaiset keskenään, Seikun tekemistä nuolista en tiedä. Niistä näet täsmälleen miten ammut. Ammu niitä vain tauluun, tarpeeksi läheltä.

Puunuolissakin on tärkeää kuinka lähellä pituudeltaan, painoltaan ja spineltään ne ovat toisiaan, erityisesti aloittelijalla.

[Simo Hankaniemi]

Puunuolen ei pitäisi kovin helposti katkeilla normaalissa ammunnassa, ellei se osu kiveen tai ellei toinen nuoli tuhoa ensimmäistä. Jos kestävyydessä on ongelmia kannattaa nuoli tehdä hieman paksummaksi ainakin kärkipäästä. Mutta 8 mm mäntyrima on ainakin minulla kestänyt kiitettävän hyvin. Ja jos kaipaa suurempaa lujuutta, niin sitä löytyy esim. tekemällä varret vaikka hikkorista tai muusta lujasta puusta.

Alumiininuolet sopivat lasikuitujouseen ja rata-ammuntaan. Puujousessa alumiininuoli näyttää hieman erikoiselta ratkaisulta. Omien kokemusteni mukaan maastoammunnassa alumiininuoli on todella heikko. Sain 1983 lahjaksi nipun alumiininuolia ja maastossa ne tuhoutuivat nopeasti, enkä jäänyt heitä kaipaamaan. Mutta jos aiot kilpailla radalla muita alumiinin käyttäjiä vastaan, niin tarvitset tietysti samanlaiset välineet.

[V.T]

Hmm...se vanha herra sanoi että puunuoli kun osuu siihen kovaan tauluun niin se alkaa "vipattaa" eli heilu sivuttain jne,jne silloin se kuulemma menee iisisti *krräks!*pokks!* :/ mutta aion kumpiakin nuolia käyttää se on vissi ja varma!Kiitos vastauksista kaikille.

[Eero]

Minunkin nuolet ovat kestäneet aika hyvin osumia kiviin. Kärki vain kärsii. Tosin käytän yleensä aika paksuja nuolia.

Sulitus kärsii nopeitein, varsinkin jos nuoli menee useasti esim. pensaan läpi tai jos maalina on ohut pahvilaatikko, jonka nuoli lävistää.

Kerran minulta meni koko nuoli siististi pitussuunnassa halki, kun nokki oli tehty huolimattomasti. Tämän jälkeen olen viilannut nokinpohjat huolellisemmin pyöreiksi, eikä ongelmaa ole esiintynyt.

[Martti Auer]

Nokinpohjista puheen ollen niin ne kannattaa veistää niin, että ne ovat syihin kohteen ristissä, eikä syyn mukaisesti, muuten voi käydä automaattisesti niin, että nuoli halkeaa. Eli jos ne nokit veistää ristiin syitä kohtaan, niin se jo dramaattisesti lisää nokin kestävyyttä.

[Simo Hankaniemi]

Tuosta vanhan herran antamasta puunuolen vastaisesta informaatiosta vielä sen verran, että tällä alalla on jos jonkinlaisia neuvonantajia. Moni puhuu kaikenlaista, vaikka ei tunne asiaa lainkaan. On täysin mahdollista ettei kyseinen herra ole koskaan edes käyttänyt puunuolia, eikä tunne ketään, joka niitä käyttäisi. Hän on luultavasti harrastuksensa alusta asti kasvanut alumiinikulttuuriin ja puhui pelkistä ennakkoluuloistaan iän tuomalla arvovallalla.

Minäkin olen saanut vuosien varrella "todella hyviä" neuvoja tällä alalla henkilöiltä, jotka eivät ole edes kiinnostuneita jousitouhuista. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Tosin päinvastaisia esimerkkejäkin on. Kun tein 1985 jännejousta tammilistasta liimasin kädensijan vahvikkeeksi erillisen palan puuta jousen vatsapuolelle. Silloinen vaimoni, joka ei ole koskaan tehnyt jousia sanoi heti, että "tuo ei tule toimimaan". Hänen mukaansa minun olisi pitänyt tehdä vahvikkeen päistä loivemmat, jotta ne hieman taipuvat jousen mukana. En arvostanut tätä neuvoa ja niinhän siinä kävi, että Anne oli oikeassa. Toinen kaari murtui kädensijan vahvikkeen vierestä vuoden käytön jälkeen.

Neuvojalta kannattaa yleensä kysellä, minkä verran hänellä on kokemusta puheena olevasta aiheesta, tai mistä tieto on peräisin.

[V.T]

[Rakonczay]

Mun kokemukseni mukaan suurin osa puunuolista hajoaa maastoammunnasta silloin kun sen varteen sattuu sivulta isku. Eli käytännössä kun ammut sen aivan läheltä ohi kovan maalin ja nuoli vipattaa sen verran että lyö mennessään "kyljen" maaliin. Näitä on sattunut itselle muutama ja olen nähnyt saman sattuvan kavereille.

Jos nuolen ampuu suoraan 90 asteen kulmassa kovaan puuhun, niin varsi uppoaa kärkeen syvemmälle. Yleensä nuoli ei paljoa taivu ja selviät pelkällä kärjen vaihdolla.

Muovinokkien käyttöä varsinkin kilpa-ammunnassa puolustaa se tosiseikka että osuma muovinokkiin rikkoo 90% tapauksissa vain muovia. Puunokkiin osuessa vammat on aina pahoja. Nuolesta saa kyllä silloinkin yleensä toimivan vaihtamalla tilalle muovinokin. Ja kilpa-ammunnassa nuolten pitäisi niputtaa niin hyvin että nokkiosumia tulee usein.

[Juri]

Samanlaisia hajoamiskokemuksia on minullakin.

Minäkin käytän pääasiassa muovinokkeja, ne ovat pelastaneet jo kymmeniä nuoliani.
Hajonneen muovinokin korjaustyö metsässä vie aikaa korkeintaan kolme minuuttia pikaliiman avulla. Joskus nuoli on haljennut perästä kahteen puolikkaaseen viiden-kymmenen sentin matkalta. Tällöin olen kotona veistänyti ensin sulat irti, liimannut ja puristanut nuolen kulmaraudassa takaisin muotoonsa, vaihtanut uuden nokin ja kiinnittänyt sulat takaisin.
Ilman kirkkaan oransseja muovinokkejani olisi myös moni ohi ammuttu nuoli jäänyt metsästä löytämättä. Pelkästä löytyneestä perästäkin on sulat saatu kierrätykseen.

"Selfnokit", puuta tai sarvea, ovat minulla jääneet enempi koristetarkoituksiin, ovat ne kyllä paljon hienompia.

[Martti Auer]

Itse en ole muovinokkien kannalla koska se on epäeettistä. Tuo on kyllä totta, että jos nuoleen tulee sivulta isku, niin silloin nuoli pärähtää poikki, sama on kumiplunteissa. Vaikka kumiplunttinuolta ampuu vaikka mistä kulmasta, mutta jos se varsi sattuu kolahtamaan kiveen, niin varsi on heti poikki muitta mutkitta. Ehkä tämä vanha herra sitten tiesi kaiken vaistojousiammunnasta, mutta vaikka nyt onkin turkkilainen jousi ja siinä puunuolia, niin ei se katso vielä, että henkilö olisi kasvanut ikään kuin puunuolikulttuuriin, ja näkökulma saattaa olla edelleen subjektiivinen.

[Martti Auer]

Tekeekö tämä vanha herra puunuolensa itse tai kuinka tämä kontrolloi näiden kestävyyttä, käyttöä ja toimivuutta tai kokeilevuutta käyttöönsä?

[V.T]

[Juri]

Martti, miksi muovinokit ovat mielestäsi epäeettisiä?

[vierailija]

[Juri]

Tämä on ihan uutta tietoa, ammunkin enimmäkseen solukumitaustoihin.
Voisin kyllä kuvitella että nuolen kärki iskeytyy yhteenpuristettujen haltex-levyjen kuituihin tiukkaan kuin olisi ruuvipenkissä, perä taas notkuu iskusta voimakkaasti. Voi olla nuolen mielestä aika rasittavaa.
Se olen huomannut että haltex palaa lakattuun nuoleen kiinni, öljypintaiseen vähemmän. Kitka on ainakin kova.

[V.T]

Vierailija jos sitten tunnet,hänet kerro hänen nimensä. Se alkaa kirjaimella : A ja loppuu kirjaimeen i

[Simo Hankaniemi]

Okei, voi olla että vanha herra oli oikeassa haltex-taustan suhteen, ehkä puunuolet hajoavat siinä helpommin. Olen ampunut melko vähän haltex-taustaan ja nuolia on mielestäni inhottavaa kiskoa siitä irti. Olen ampunut karkeasti arvioiden ehkä 1000-2000 laukausta haltexiiin. En kyllä muista yhdenkään puunuoleni katkenneen siinä yhteydessä. Ehkä pitkät nuolet katkeavat helpommin kuin minun käyttämäni lyhyet.

Eniten tulee ammutuksi solumuovitaustaan ja siinä ei ainakaan ole mitään ongelmia ilmennyt nuolten kestävyyden suhteen.

Nokkiosumia välttelen siten, että en ammu isoja sarjoja yhteen paikkaan. Jos kyseessä on vaikka eläinkuva, niin parin kolmen pumppuosuman jälkeen voi tähdätä vaikka sarveen tai kinkkuun. Vuoden mittaan tulee silti jonkin verran nokkiosumia, mutta useimmissa tapauksissa toinen nuoli vain hieman nirhaisee nokkia ja nuoli jää käyttökuntoiseksi. Jos nokki hajoaa, teen siihen vain uuden nokin ja lyhennän vastaavasti sulitusta leikkaamalla peräpäästä sentin pari pois. Tällöin nuolen kasti alenee tarkkuus- ja kilpailunuolista huviammunta- ja roving-nuoleksi, joita niitäkin tarvitaan.

Muovinokkien käyttö on tietysti makuasia. Itse vierastan niitä, sillä muovinokki tekee nuolestä välittömästi modernin näköisen. Muovinokki hyppää silmään eri tavalla kuin esim. dacron-jänne. Tietysti sitä voi puolustaa käytännöllisyysnäkökohdilla, kuten lasikuitu- ja taljajousiakin. Myös muovisulka on monessa suhteessa parempi kuin luonnonsulka. Esim. viime metsästysreissulla satoi koko päivän ja eräänkin nuoleni sulat liiskautuivat sen verran pahasti varren myötäiseksi, että ohjauskyky putosi rajusti. Muovisulka olisi pelittänyt ilman ongelmia.

[Juri]

Haltex-taustat ovat tehty vaakasuoraan pinotuista suikaleista jotka on kiristetty pulteilla toisiaan vasten. Taustat yleensä nojaavat taaksepäin vinossa kulmassa. Nuoli ohjautuu osuessaan tiukkaan puristettujen haltex suikaleiden väliin niiden suuntaisesti. Mitä suuremmassa kulmassa taustan pintaan nähden nuoli osuu, sitä suurempi vääntö niihin kohdistuu. Saattaa olla että kyseiset taustat on kiristetty todella tiukalle, vähemmällä puristuksella taustan pitäisi olla joustavampi. Kannattaisi varmaan kokeilla.

Muovisulka on myös monessa suhteessa huonompi kuin luonnonsulka.
Muovisulat eivät toimi kuin väistävissä muovi tai rautalanka hyllyissä. Sormeen tai puiseen ikkunaleikkaukseen osuessaan ne heittävät nuolen perän ylös ja vahingoittuvat. Jonkun on väistettävä. Muovi on myös luonnonsulkaa paljon painavampaa. Muovisulka on ruma.

Ostin viime keväänä Merrystä vedeltä suojaavaa pulveria. Se tekee sulat inhottavan nihkeiksi mutta toimii erinomaisesti ja yllättävän pitkään. Ei vaikuta sulkien toimintaan eikä lisää painoa.
Märät sulat liiskaantuvat vartta vasten ja nuoli käyttäytyy kuin sulkien tilalla olisi muovailuvahaa. Nuolen nopea ja voimakas pyöräyttäminen auttaa hetkeksi.

[V.T]

[Juri]

Tuokin oli vain teoriaa, pohtimisen arvoista kuitenkin. Minulla ei ole vielä yksikään puunuoli haltex-taustaan hajonnut, enkä ole ennen tälläisestä kuullut.
Ehkä vierailija voisi auttaa.

[Martti Auer]

Muovinokit ovat liian epäeettisiä, koska ne ovat liian koneellisia, muutenkin liika koneellisuus jousissa on epäeettistä. Mielestäni jos jousen tekee jopa koneella, niin se on epäeettistä, en tee jousiani koskaan koneella, ehkä hyvin harvoissa tapauksissa, jos jousi on lähinnä kokeilumieleen. Mikäli puunuolen nokin tekee käsityönä, niin käsityö primitiivijousissa ja nuolissa on tärkeää, että siinä on se itse tekeminen päälimmäisenä puolena, joka tekee siitä sitten eettistä, haastavaa ja mielenkiintoista. En vaihda puunokkejani, muovinokkeihin sen takia, että säästäisin muutaman nuolen ja menettäisin eettisyyden. Valmiit tehdaspuunuolet ovat jo mielestäni melkein liian epäeettisiä. Jos nyt verrataan asiaa tähän, että tekisi nuolen itse vesasta alusta saakka, niin se on mielestäni paljon eettisempää, kuten olen monesti tehnyt. Sitten jos sellaiseen vesanuoleen laittaisi muovinokin, niin eikös se ole jo aika epäeettistä tai jokin asia on ristiriidassa. Siksi valmiissa tehdastekoisessa puunuolessa niin muovinokki alkaa menemään jo liikaa epäeettisyyden puolelle. Esim. näissä dacron jousenjänteissä, jos ostaisin valmiin dacron jänteen kaupasta jouseeni, niin silloin se olisi liian epäeettistä, eivätkä valmiit dacron-jousenjänteet välttämättä edes toimi. Enkä sellaisia käytä. Mutta joudun tekemään yleensä jonkin verran itse käsityötä tehdessäni itse dacron jänteen jouseeni jolloin asia ei ole niin epäeettistä, silloin ikään kuin hyödyntää modernia eettisiin tarkoituksiin. Siksi liika koneellistuminen puu- ja primitiivijousten teossa vähentää jousen eettisyyttä, jousesta tulee liian koneellinen, tästä tulee reproduktio. tämä on osa konetta. Tämä ei ole enää se, jokin. Jousi menettää osan aurastaan, taiteellisesta ja kulturaalisesta merkityksestään eettisenä esineenä ja käyttövälineenä, jotakin asiaa toistetaan, mutta se menetää merkityksensä ja hohtonsa, vähän sama asia jos Mona Lisasta tehtäisiin hyvin monia julisteita, niin olisi aika epäeettistä kutsua sellaista julistetta aidoksi Mona Lisaksi. Mona Lisa on menettänyt osan merkityksestään, tätä voidaan toistaa.

Haltex-taustoista minulla ei ole kovin paljon kokemusta, mutta veikkaisin, että miten se nuoli vedetään pois siitä taustasta, varsinkin kokemattomampien tai jopa kokeneempienkin ampujien keskuudessa aiheuttaa näitä hajoamisia. Että siinä haukutaan väärää puuta.

[Juri]

Kiitoksia Martti, hyvin perusteltu tämäkin.

[Martti Auer]

Joo, alumiininuolet ovat yllättävän huonoja, ne voi pelittää ehkä ihanteellisissa olosuhteissa, ihanteellisessa lämpötilassa ja ihanteellisessa säässä, kun ammutaan vielä ihanteellisella jousella. Minä en ole omistanut kuin kaksi alumiininuolta ja ne olivat huonoja, toinen oli punaisen värinen ja toinen oli hopean värinen, ne menivät rikki. En muista mistä ne alumiininuolet sain. Mutta en halua alumiininuolia, en ota vastaan vaikka annettais, laittaisin ne heti poikki, niin että ei tarvitsisi edes vaivautua. Itseasiassa pitäisi tehdä niin, että jos näkee alumiininuolia, kenen tahansa käytössä, niin rikkoo ne heti.

[Vieras]

Ei hiekkalaatikolla saa muiden leluja rikkoa!!!.

[Mika]

[Mika]

[Pärjääköhän]

Mutta hyvin hoidettu puunuoli vahattuna ja hiottuna on kova sana!

[Mika]

Mitenkähän paljon alkuperäiskansojen nuolet eroavat, kun heillä ei ole vahaa tai hiomapaperia mitä ostaa tai eivät osaa edes lukea. Pitääkö mennä sanomaan, että ovat amatöörejä hekin, vai joko hekin osaisivat tehdä sentään nuolia.

Hyvin hoidettu puunuoli on kovasana, joka pitää paikkansa. Niin monta nuolta, kuin huolta, koska jokainen puusta tehty nuoli on hoidettava ollakseen kelvollinen ammuttava. Jotkut nuolet, jopa tarkastettava jokaisen laukauksen jälkeen.