Jousi

[Simo Hankaniemi]

Primitiivijousiammunnan yleisen sarjan tulokset

1. Väiski Raiskila 127 pistettä
2. Jarkko Lehtinen 117
3. Keke Jeskanen 109
4. Esa Lehtorinne 105
5. Mara Anttila 102
6. Emil Lindfors 101
7. Martti Auer 98
8. Rauno Huikari 97
9. Juri Voiola 94
10. Mikko Haverinen 93
11. Kalle Haulivuori 90
12. Markku Vilppola 85
13. Ari Rantala 75
14. Anneli Lehtinen 73
15. Mikke Reinikainen 69
16. Lauri Salmi 68
17. Ari Salin 67
18. Simo Hankaniemi 66
19. Toni Turunen 65
20. Juha Ahola 63
21. Harri Raatikainen 61
22. Jarna Karrila 59
---- Mikko Pulla 59
23. Peter Rautanen 57
24. Lauri Heikkilä 56
25. Karoliina Suominen 55
26. Ilkka Rantala 54
27. Hanna Lehmusto 52
28. Mira Tammelin 48
---- Leena Haimi 48
29. Asta Laiho 39
30. Timo Ahokari 38
31. Elina Helkala 34
31. Miika Alpisalo 24
32. Kaija Huhtala 21

Tarkistuslaskennassa löytyi muutamia virheitä, mitkä muuttivat muutaman henkilön sijalukua.

[Simo Hankaniemi]

Primitiivijousiammunnan nuorten (11 - 15 -vuotiaiden) tulokset

1. Matias Smeds 80 pistettä
2. Olavi Ermala 48
3. Anton Jeskanen 36
4. Ville Ahola 34
5. Petteri Ihalainen 29
6. Emil Jeskanen 20


Lasten sarjan (alle 11-vuotiaat) tulokset

1. Jesse Ahola 64
2. Nooa Floor 53
3. Joona Virtanen 31
4. Atte Huhtala 14
5. Emilia Vesala 4 (joutui keskeyttämään)


Varsijousisarja

1. Markku Ikäheimo 153
2. Pauli Hiltunen 107
3. Toivo Ikäheimo 88
4. Paul Rosendahl 84
5. Simo Hankaniemi 69
6. Clement Van Steenderen 15 (joutui keskeyttämään)

[Simo Hankaniemi]

Vipukeihäänheiton tulokset

1. Markku Ikäheimo 49
2. Emil Lindfors 39
3. Simo Hankaniemi 35
4. Perttu Koivukunnas 31
5. Mikke Reinikainen 30
6. Mira Tammelin 23
-- Markku Vilppola 23
7. Johanna Seppä 21
8. Jarna Karrila 19
9. Atte Huhtala 4

Jade Karrila (6-vuotias) heitti keihästä ilman vipua "omassa sarjassaan", pisteitä 42.

[Simo Hankaniemi]

Pituusammunnan (käsijousi) tulokset

1. Mikko Haverinen 274 m
2. Markku Vilppola 256,3
3. Hannu Rönkä 229,7
4. Simo Hankaniemi 223,2
5. Väiski Raiskila 216
6. Mikke Reinikainen 206,6
7. Emil Lindfors 197,9
8. Juha Ahola 182,7
9. Ari Rantala 177,6
10. Matias Smeds 170,8
11. Ilkka Rantala 165,3
12. Elina Helkala 150,3
13. Ville Ahola 121,7
14. Timo Ahokari 114,8
15. Jesse Ahola 79,5

[Lehtis]

Kiitos hyvästä kisasta ja W:n tietenkin piti näyttääi, ettei titteli tullut sattumalta. Hienoa!

Lapsisotilas "kuoli" unkarinsyreeniblunteilla hienosti ja nuolet kestivät osumat, paitsi ylimääräisenä ampumani neljäs, tarkoituksella kypärään, joka hieman sivuun osuneena muuttui päreiksi. Kilahti kivasti...

Kuviakin olisi lähettää sivuille esiin pantavaksi, kun joku kertoisi osoitteen...

[Harri]

Terve,

Kuvia voi laittaa minulle harri.raatikainen (at) mainosreflex.fi osotteeseen.
Laittakaa vain parhaimpia otoksia niin ei mene maili ihan tukkoon.

Odottelen kuvia tämän viikon ja laitan sitten viikonloppuna nettiin.
Sitten jos jollain jää vielä kuvia niin voi postailla tänne foorumiin.

T:Harri

[jtahola]

Puitteet loistavat, keli hyvä, meidän pesueessa kaikki paransi aikaisempia tuloksiaan niin ratakierroksella kuin pituusammunnassa. Ei tässä voi olla kuin tyytyväinen.

Kiitokset järjestäjille ja kanssakilpailijoille, oli mukava tulla.

[Juri]

Kuulin että nuorten sarjassa ei kierretty kaikkia rasteja, miksi näin?
Luulisin että varsinkin Matiaksen pisteet olisivat olleet varsin vertailukelpoisia "aikuisten" tuloksiin jos kaverin olisi vain annettu ampua koko rata.

[Simo Hankaniemi]

[Ari Rantala]

Jotenkin arvelinkin, että jotakin häikkää tuossa on kun Matzku pisti meikäläistä päihin vain 5:llä pisteellä...

Montako rastia niiltä jäi kiertämättä? Arviotahan se on mutta voisi laskeskella keskiarvotuloksen perusteella mitkä olisivat olleet loppupisteet jos olisivat ampuneet koko radan.

[Mazku]

En tiedä montako rastia meiltä jäi kiertämättä.

Ainoa rasti missä me ammuttiin lähemmältä oli se missä piti osua maassa olevaan ympyrään. Mentiin suunnilleen 10 askelta lähemmäksi.

Olisi kyllä ollut kiva vertailla pisteitä aikuiste tuloksiin.

Muuten oli tosi kiva kisa ja rata oli eritäin onnistunut.

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Nuorilta ja lapsilta jäi noin neljä tai viisi rastia kiertämättä.
Harmillista, mutta eipä sille nyt enää paljonkaan voi tehdä.

Paitsi jos ammutaan koko kisaa uusiksi taas ensikuun viimeisenä viikonloppuna niin voisi itsekkin hieman parantaa, kun oman laskennan tulos oli en sin 71 ja sitten uusio laskennan aikana pisteitä olikin 75 (kuvittelinkin jo että oltaisiin Arin kanssa samoilla viivoilla) ja nyt viimeisen uusio laskennan aikana tulos tippuikin taas kuudella

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Simo! Miksi pituusammunnan listasta puutuu Kallen tulos??
Mikä oli Kalle sinun tuloksesi?

[Simo Hankaniemi]

En ollut paikalla, kun tulokset mitattiin. Vein Auerin Ruotsin-laivalle, kun mittaukset olivat alkamassa. Haverinen hoiti hommaa. Ehkä Kalle ei ollut asemissa nuolensa vieressä mittausten tullessa päälle.

Lasten sarjassa (alle 11- v.) on ollut tapana jättää osa radasta kiertämättä, koska pilttien pinna ei ehkä kestä neljän tunnin kierrosta. Nytkin yksi joutui keskeyttämään jo melko alkuvaiheessa, kun pikkuveljeltä loppui kärsivällisyys.

[K.Haulivuori]

Juu olin ottanut jo nuolet pellosta kun mitattiin. Tulos oli ammuttu taulu nuolella ja ei mitenkään pitkä laukaus, muistaakseni 155.

[Tuomo]

Ampuikos Haverinen uuden Suomen ennätyksen pituusammunnassa? Epävirallisissa ammunnoissa lienee ammuttu pitemmälle kuin 274 metriä mutta ei kai virallisissa kisoissa? Jos näin on, niin onnea! Hieno tulos! Tuosta tulee muuten jaardeiksi muutettuna 299,65, joten ihan ei mennyt 300 jaardia rikki! Millaisilla välineillä tulos ammuttiin? Kuvia?

[Simo Hankaniemi]

Joo, se oli uusi virallinen Suomen-ennätys, vaikka pidempiä on ammuttu kisojen ulkopuolella. Mittausmenetelmämme oli 30 m rullamitta, jonka tarkkuudella on rajansa, joten kyllä tuota laukausta voi ja on syytä pitää 300 jaardin rikkoneena. Tulos on virhemarginaalin sisällä. Mittauksissa voi olla vallan hyvin metrin virhe suuntaan tai toiseen. Pitäisi varmaan hankkia elektroninen etäisyysmittari, niin olisi tämä mittausprosessi kaikin puolin helpompi ja tarkempikin.

Toivottavasti Haverisen välineiden kuvat ilmestyvät tänne ja myös sanallinen selostus välineistä.

[M. Haverinen]

Hmmm.. kuvia voi olla haastavaa saada, nyt ei ole oikein aikaa semmoiseen...

Selostus kuitenkin tässä: Jousi on noin 90-95 paunainen hikkori-massaranduba-perry-pitkäjousi (kunnon sanahirviö). Jousen pituus on noin 180cm ja vetopituus 29 tuumaa. Jousi taipuu koko matkalta ja lavan poikkileikkaus on melko tavalla pyöristetyn suorakaiteen mallinen.

Nuoli on noin 33 tuumaa pitkä voimakkaasti barreloitu mäntynuoli, jonka painopiste on jonkin verran keskipisteen takana. Painoa en nyt muista, mutta luulisin sen olevan jotain 500gr tietämillä. Nuolen spine on noin 60. Nuoli lähti joka laukauksella melkoisen holtittomasti, ja epäilen, että varsi on liian notkea. Ehkä joku spineltään 65 vois olla parempi. Eli jos saan tässä joskus vähän panostettua noihin nuoliin, niin tulosta voisi vielä saada hieman paremmaksi...

[Ari Rantala]

Hieno tulos ja onnittelut siitä

Se tässä potuttaa, että kun itse parantaa 10m tulostaan niin kärki karkaa 20m...perkele

Eivais...oppi oli se, että paunoja voi olla mitä hyvänsä mutta lopputuloksen määrää kepin heitto ja nuoli.

[Harri]

Nyt on sitten kuvia ihmeteltävänä Primitiiviasekisoista,
KUVAT-osiossa perinnejousi.fi sivustolla.

Kiitos kaikille kuvia lähettäneille!

Myös tulokset löytyvät tapahtumista.
Siellä myös kirveenheittotulokset.

[Simo Hankaniemi]

Kuvissa näkyy, että mukana oli yksi lasikuitujousiampuja?! Eli tällainen nahalla naamioitu "krouserin" jousi. Ja kuulemma nuorten tai lasten sarjassa oli jollakin muovinokkeja. Ensi kerralla täytynee olla tarkempi välineiden suhteen. Ja lehtimainonnassakin olisi ilmeisesti syytä tehdä selväksi, millaisilla välineillä kisassa pelataan. Kysymys ei ole vain välineistä vaan myös välineiden käyttäjistä. Näissä kisoissa on tarkoitus olla väkeä, jotka pystyvät itse tekemään välineitä. Ja jos kaikkea ei ole itse tehty, niin tekijä on ainakin joku läheinen kumppani tai vanhempi.

[Rakonczay]

Grozerilla ampui kaverini ja hänellä oli käytössä myös muovinokit. Ainakin tarjkoitus oli ampua kilpailun ulkopuolella, eikä 53 pistettä tietysti pitkälle riittänytkään.

Ensi vuonna hänelläkin on sääntöjen mukaiset vehkeet

[Ari Rantala]

Tuli mieleeni, että voisihan sitä tehdä ihan oman sarjan nykyjousille...siinä vain on sellainen "jousietninen" ongelma, että siihen saattaisi osallistua enemmän väkeä kuin perinnesarjoihin ja tapahtuman status kärsisi inflaation...

[Santtu Risku]

ei mitään moderneja perinnejousia. nää on primitiivijousikisat. vaikka en ole ikinä paikalle päässytkään
Rantala näyttää muuten siinä yhessä lähikuvassa aivan spede pasaselta pitkillä hiuksilla

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

[Lehtis]

Simon kanssa pääosin samaa mieltä, paitsi että naisväen rohkaisemiseksi suuremmin joukoin kisaamaan oma sarja tai palkinnot heillekin. Ei liene mahdotonta toteuttaa järjestelyjen kannalta.

Jousityyppejä ei mielestäni tarvitse erotella (paitsi varsi/jalkajouset), sillä koetun kaltaisena kisana osuminen tarjolla olleisiin maaleihin riippuu enempi ampujan taidoista, kuin mahdollisista alkuperäeroista välineissä. Hyvin yhteen istuva jousi ja nuolisetti ne tuntevan ampujan käsissä kyllä "korjaa potin", oli malli sitten mistä päin maapalloa tahansa. Äärisuorituksia tavoiteltaessa asia lienee hieman toinen.

[Jarna Karrila]

Meillähän oli ennen naisten sarja, mutta se onneksi sittemmin yhdistettiin yleiseen sarjaan. En tiedä muiden naisten näkemystä, mutta itse en välitä ampua missään B-sarjassa, joksi naisten sarja pakkaa muodostumaan. Harjoittelua vaan lisää, jos häntäpään sijoitukset eivät kiinnosta. Tarkkuusammunta on harvoja lajeja, jossa naisten sarjaa ei todellakaan tarvita. Paitsi sitten kun kärkisijat alkavat mennä naisten nimiin, kuten kävi olympia-ammunnoissa aikoinaan.

[Ari Rantala]

Juuei. En minä tuota sillä nakannut, että niin pitäisi tehdä vaan, että niin voisi tehdä.

En itsekään pidä mitenkään hyvänä ideana nykyvälineiden sallimista perinnekilpailuissa. Se veisi mielestäni perinnekisalta perinnestatuksen ja kisasta tulisi vain yksi kisa muiden joukossa.

Naisten sarja...hmm...tämän vuoden kisassa samassa ryhmässä jossa itse ammuin, oli kaksi naista. Oikeastaan ainoat rastit joissa heillä oli joitakin ongelmia olivat ne pidemmiltä matkoilta ammutut. Jousen tehot eivät tahtoneet riittää. Muuten olivat taidoiltaan ja tarkkuudeltaan ihan samalla viivalla meidän äijien kanssa.

[Lehtis]

Eihän nyt naiset B-kastia, kyllä he A-luokkaan kuuluvat Ajattelin vain tuota jakoa rohkaisemassa lisää osanottajia... Jos vaikka ammuttaisiin samassa sarjassa, mutta mainittaisiin/palkittaisiin kumpikin sukupuoli?

Taidoista ja tarkkuudesta esimerkkinä Viljasen Anne: Voitti hiljan yleisen FITA-vaistoluokan maastokisan selvästi ja nyt Walesin maastossa varmisti naisten vaistossa maapaikan seuraaviin arvokisoihin. (Sivumennen sanoen vain miesten tähtäinluokka ei onnistunut varmistamaan paikkaa, taljat ja vaistot kyllä).

[Simo Hankaniemi]

Jotkut naiset ovat kyllä vuosia valittaneet, että "tehot eivät riitä" ja siksi naisille saisi olla oma sarja. Olen kirjoittanut tästä ongelmasta muutama vuosi sitten tällä foorumilla omassa säikeessään.

Olen myös käytännössä todistanut, että 22-paunaisella lapsen jousella, jossa on vetopituuteen sopivat nuolet, pystyy mainiosti ampumaan kisojemme pisimmätkin matkat.

Joidenkin naisten ja lasten välineiden tehottomuus on ideologinen valinta, kun halutaan aivan välttämättä ampua ylipitkillä jousilla ylipitkiä nuolia. Jos naisen todellinen vetopituus on esim. 60 cm, hänen pitäisi ampua 140 cm mittaisella (yksipuisella) jousella. Käytännössä naisten jouset näyttävät usein olevan 170 cm ja nuolet 70 cm. Kun paunoja on vähän, niin nämä välineet ovat lähes käyttökelvottomia yli 10 m matkoilla. Olen puhunut tästä moneen kertaan, mutta aina vaan näkee naisten käsissä näitä 170-190 cm jousia.

Jarna on ilmeisesti ainoa nainen, joka ampuu vetopituuteen sopivia nuolia jousella, joka on tehty ko. vetopituudelle. Ja muut naiset kuuluvat usein ihmettelevän, että miten hänen nuolensa lentävät niin kiivaasti.

Lähes täysin paunaton pikkulapsen jousikin ampuu sopivia nuolia noin 100 m, mikä tarkoittaa, että sillä ylettyy hyvin kaikkiin alle 50 m etäisyydellä oleviin maaleihin.

[Lehtis]

Mistähän se sitten johtuu, että nämä naiset ja tytöt käyttävät itselleen huonosti mitoitettuja välineitä? Härnätäänpäs vähän :

Moniko heistä valmistaa kapineet itse ja itselleen sopiviksi? Vai onko niin, että joku sopiva "kaksilahkeinen" ensin oman sopivan setin tehtyään lykkää vanhan harjoitustyönsä tms. ja käteen sattuvat (epäsopivat) jämänuolet siipalleen/tyttärelleen? Tai muuten vain valmistaa sellaiset ilman samaa tarmoa ja intohimoa, kuin omaan jouseensa keskittyen?

P.S. Älkää lynkatko, kunhan hieman provosoin virne suupielessä...

[Simo Hankaniemi]

Ainakin lasten kohdalla näyttää selvältä, että 30 cm ylipitkät paksut nuolet on alunperin tehty jonkun muun käyttöön. Asiaa ei vain ole ajateltu. Surkeat välineet riistävät lapselta ampumisen riemun, kun keppi ei prkele lennä. Vastaavasti jousi on tehty "kestävyyden varmistamiseksi" reilusti ylipitkäksi. Päinvastaisia tapauksiakin onneksi näkee. Muutama vuosi sitten vedin lasten ryhmää, missä ampui erään kaverin silloin alle kouluikäinen tytär. Jousi oli räätälöity sopivaksi ja samoin nuolet. Vaikka paunoja oli luultavasti vain noin 15, niin nuolet lensivät yllättävän suoraan ja tehokkaan oloisesti. Myös tänä vuonna lasten ryhmässä oli ainakin yksi poika, jolla oli sopivat välineet ja hän tikkasi kuuden millin keppejä ihailtavan napakasti. Taisi muistaakseni osua kaikki kolme nuolta siihen omenapuun alla olleeseen 3D-jänikseenkin.

Naisten kohdalla yksi vaikuttava tekijä on tämä keskiaika-mytologia "pitkistä jousista". Kun kirjoissa sanotaan, että englantilaisen sotajousen pituus oli "kuusi jalkaa", niin sitten sen pitää olla sen mittainen no matter what. Vaikka näitä kuuden jalan sotajousia eivät käyttäneet koskaan 160 cm mittaiset naiset. Jousikirjallisuudessa puhutaan myös aina 28" nuolista ikään kuin kaikilla olisi tämän pituinen veto.

Täytyy myöntää, että olen aikoinaan itsekin teettänyt naisilla jousikursseilla 170 cm jousia ihan vain varmistaakseni kepin kestävyyden. Mikään ei stressaa kurssin pitäjää pahemmin, kuin keskentekoisen jousen murtumaääni. Se tietää sitä, että homma on aloitettava alusta ja kaikki tehtävä entistä pienemmässä ajassa. Parempi olisi kuitenkin ottaa ensin selville ampujan oikea vetopituus ja lähteä siitä liikkeelle.

[jkekoni]

Kannattaa muistaa, että pitkäjousilla ampuvat miehet olivat lyhyempiä kuin nykysuomalaiset miehet. Kannattaa myös muistaa, että syy pitkiin jousiin oli niiden tekeminen mahdollisimman kapeaksi, että samasta puusta olisi saanut mahdollisimman monta jousta. Myös jousten paunat oli tehty pitkää ampumamatkaa ja panssarinläpäisevyyttä ajatellen.

Kannatta myös muistaa, että pitkäjousia vedettiin korvalle, mikä ei tarkkuus ammunnassa ole kovn hyvä tyyli ainakaan alle 50m matkoilla.

Keveät nuolet ovat muuten ongelma valmiiden aihioiden suhteen. Jos tekee 20# tai 25# ikkunattoman jousen, ei siihen meinaa saada kaupallisia nuoliaihioita, kun noiden pitäisi olla 10# - 20# ja valmiit aihiot ovat usein alkaen 25#. Tämän voi tietenkin kompensoida ylipitkillä nuolilla ja painavilla kärjillä, mutta...

[jtahola]

[Väiski 480]

Haluaisin vielä kommentoida tuota jousien tehoja.

Ammuin Viron EM:ssä 34 # jousella 4 päivää putkeen, nuolet standardia 330-350 grainia. Tällä samaisella jousella ammuin pituutta Kuralan primikisoissa 180 m, taulunuolet jäi jonnekki 130:n hujakoille.

Ei se ole paunoista kiinni! Jos eivät meidän naisampujat ole halukkaita bodaamaan niin eikun trimmaamaan jousia, alle 40 # jousen saa toimimaan hyvin, paunat eivät ole rajoite, paitsi metsästyksessä.

V.

[Ari Rantala]

[Jarna Karrila]

Lehtis tuossa aiemmin kyseli, kuinka monella naisella on B-luokan vehkeet, joilla pääsee automaattisesti B-luokkaan. Olen kymmenisen vuotta ammuskellut Simon tekemällä jännejousella, joka jostain syystä ei miellyttänyt isäntää itseään (liian kevyt ynnä tönkkö ym.). Ampumataitooni ja löllöihin lihaksiini nähden se taas on aika sopiva. Eli ei ne äijien kaseeraamat jouset aina huonojakaan ole. Ampumataidon parantuessa voi sitten vaihtaa parempaan/sopivampaan jouseen. Turussa naiset useimmiten tulevat mukaan kuvioihin Ikäheimon jousentekokurssien kautta ja siellä kai tehdään pitkiä lattajousia ilman sen kummempia tuumailuja kuin että helpolla ja nopeasti pitäisi saada jonkinlainen jousi tehtyä. Ampumiseen ei saa mitään ohjeita, minkä seuraukset näkee kun katsoo, miten naiset yleensä ampuvat lähes paunattomilla jousillaan. Kun kokemusta ei ole, ei tiedä miten homman pitäisi toimia.

Yleisesti ottaen olen kyllä sitä mieltä että tämä laji on niin marginaalisesti naisten touhua, ettei naisille mitään omia sääntöjä tai sarjoja tarvita. Harvalla naisella tämä on mitään henkeen ja vereen hommaa. Miehet (ynnä muut kiinnostuneet) hoitakoot perinnejousiasioiden syvimmästä olemuksesta jaarittelun tämmöisillä nettikeskustelupalstoilla. Olen oikeastaan ihan tyytyväinen, ettei mulla yleensä ole aikaa eikä kiinnostusta käydä näitä keskusteluja.

[mhikahei]

[Jarna Karrila]

Kyllä jollain on nyt mennyt herne nenään suotta. Ei kannata tulkita rivien välejä, kun niissä ei ole mitään tulkittavaa. Mielestäni en ansaitse moista vastinetta.

Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ollut moitistkella Ikäheimon jousia, kursseja tai persoonaa. Päinvastoin. Ilman Kuralan Kylämäen kokeiluverstaan päällikköä meillä ei olisi Knuutinpojan seuraa, ei Kuralan kisoja eikä verstasta, missä väsäillä jousia ja muita vehkeitä. Eikä ketään yhtä miellyttävää seuramiestä.

Halusin tuoda ilmi niille, jotka arvelevat, että naiset ampuvat huonosti, koska äijät lykkäävät naisilleen mitä sattuu epäkelpoja aseita, että ainakin Turun seudulla tiettävästi monet elleivät useimmat naiset (paitsi minä) ampuvat itse tekemällään jousella, jonka kätilönä on monasti ollut Ikäheimo. Se, että naisten ensimmäinen itse tehty jousi ei ole kovin kummoinen, ei tietenkään ole neuvovan jousimestarin vika, ensimmäisestä nyt vaan ei yleensä tule loistokappaletta. Samaten aloittelija ei ole ampumisessakaan mestari (ihan riippumatta ohjaajasta). Ampumaohjauksen määrä ei varmaan ole ollut riittävä, jos vuosia jousellaan ampunut (nais)henkilö ei osaa asettaa nuolta jänteelle kukkosulka poispäin jousesta. Tiedä sitten missä vika.

Varmaan asetin sanani huonosti (älyttömästi oli vissiin termi) ja pyydän anteeksi että loukkasin Markkua. Minulla ei ole mitään tarvetta eikä halua vähätellä Markku Ikäheimon panosta jousiammuntaharrastuksen hyväksi Turussa. Naisia (ja muitakin) olisi varmasti puujousiharrastuksen parissa paljon vähemmän ilman häntä.

[mhikahei]

Sorry Jarna!
Taisin olla vähän ärtsy suotta. En muistanut, että sinun tyyliisi kuuluu joskus olla hiukan provokatiivinen ja samalla keskustelua herättävä. Älä nyt kuitenkaan lannistu vaan potki äijiä aina silloin tällöin persuuksille.
Leenalta tuli jatkoa varten mielestäni vallan oiva idea, joka nähdäkseni ratkaisisi aika monta kuvailluista ongelmista:
Jousentekokurssit olisivatkin kaksiosaisia; ensimmäinen olisi alkeiskurssi (mitä nykyinen kieltämättä on). Sen jälkeen voisi osallistua syventävälle kurssille, jossa paneudutaan jousen teon hienouksiin; tehdään esimerkiksi jousi vaikka puun kaadosta alkaen ja oikeaoppisesti syitä seuraten. Tähän syventävään kurssiin voisi myös kuulua esimerkiksi vesanuolten tekoa, jännevahvisteisia jousia ja muita jänniä hienouksia. Näin mielenkiinto säilyisi ja olisi mahdollisuus ohjattuna kehittyä sekä jousen tekijänä että myös ampujana. Syventävällä kurssilla olisi myös mahdollista suuntautua vaikka intiaanijousiin tai muihin itseä kiinnostaviin hienouksiin.
Miltä kuullostaa??

[Simo Hankaniemi]

Syventävän kurssin ajatus on ihan hyvä, varsinkin jos sitä vedettäisiin ajan kanssa esim. torstai-iltaisin, kuten peruskurssiakin. Materiaalien hankinta olisi kyllä haastavampaa, eli mistä lähdetään kaatamaan jousipuut? Ehkä siihen ratkaisu löytyisi.

Syventävät opinnot olisi helpointa ja parasta aloittaa ampumaopetuksesta, eli ampumisesta niillä välineillä, jotka on jo peruskurssilla tehty. En ole itse ollut innokas muita neuvomaan kahdestakin syystä: 1) omassakin ammunnassa on vakavia puutteita 2)monet ihmiset eivät pidä neuvomisesta. Auer puolestaan aikoinaan valitti, että vaikka olimme tunteneet jo toistakymmentä vuotta, en ollut neuvonut häntä jousihommissa.

Kokeiluverstaan vintillä voidaan toki vetää "ampumakoulua" torstai-iltaisin, jos on henkilöitä, jotka sitä haluavat. Eli koulu olisi tarkoitettu lähinnä niille, jotka ovat tehneet ensimmäiset välineensä, mutta ampumakokemusta ei vielä paljon ole. Vintillä voi ampua maksimissaan 15 m etäisyydeltä, mikä riittää. Minulla on jatkossa enemmän mahdollisuuksia kuin ennen olla paikalla torstai-illoissa, joten katsotaan.

[Ari Rantala]

Edellä esitetyt ajatukset ovat hiton hienoja ja varmasti jopa toteutettavissakin. Minulla kun on tämä vika, että aina pitää kehittää ja muuttaa...niin ideoin primitiivikorkeakoulun

Kuullostaa pöhköltä ja varmasti onkin sitä...mutta jos tekisi näistä perinnehäppäsvärkeistä ja muustakin perinteisiin liittyvistä jutuista kurssimuodossa moniosaisemman. Ekassa osassa tehtäisiin jousi ja tokassa opeltaisiin ampumaan sillä ja syvennyttäisiin aiheeseen muutenkin. Tätähän Makekin esitti.

Jatko-osissa voisi käydä läpi muitakin perinneaseita ja tietysti myös kertoa niiden historiasta etc.

Hyvä myyntitykki tai kunnallispoliittinen sisäpiiriyhteys voisi auttaa "paketin" myymisessä jopa kouluille yhdistettynä historian ja puukässyjen kurssina...visio ja muutenkin pelkkä idea tuo tietysti on mutta...

[mhikahei]

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Tässä nyt niitä kauvan odotettuja kuvia tämän vuotisen suomen pituuskisojen voittajan välineestä.
Nuolesta en kerinnyt ottamaan kuvaa kun akku jo ehtyi
Mainittakoon. että oli viimehetkellä äijä liimannut vielä noi sarvenpalat nuolensa kärkeen ja nokkiinsa. (jos oikein muistan)

[jkekoni]

Hikkoriselätettyä bulletwood:ia ilmeisesti terassilaudasta?

Yläättäävää, että joku laittaa tollaisia sarvia pituusjouseen.

Olisiko mittoja jne?

[Jakke]

Huomenta täältä Espoosta. Sattumalta huomasin, että etusivulla "Tapahtumien" alla viime kesän primikisojen vuosi on virheellinen. Pikkuasia, mutta saattaa joskun sadan vuoden kuluttua aiheuttaa hämmennystä!

Ensi kevään kisoja odotellen,

Jakke Lehtinen