Jousi

[Johanna Seppä]

Neuvokaapas taas tietämätöntä

Olen pitkään heitellyt niillä aika paksuilla kärjettömillä keihäillä ja niihin olen tottunut. Viime kesänä sain vinkin että ne ovat minulle liian jäykät. Tiedän kyllä että vipukeihäs pitäisi laitella samalla tavalla sopivaksi kuin nuoli jouseen. Tein sitten ohuemmat ja kepoiset keihäät, MUTTA ne eivät pysyneet vivussa yhtään, vaan lipesivät heitettäessä. Arvelisin että voisi auttaa jo se että lisäisi kärkiin painoa. Onko jollain kokemusta heittokeihäiden virittelystä?

[PekuVee]

On viritelty ja viritellään lisää. Homman nimi on heittovivun ja keihään yhteistoiminta. Tieteellisemmin sanottuna on kyse mekaanisesta impedanssisovituksesta, joka pitää optimoida siten että maksimaalinen liike-energia kädestä saadaan siirtymään tuohon keihääseen tai nuoleen.
Tässä yhtälössä on erilaisia muuttujia, kuten heittovivun pituus ja joustavuus sekä dynaaminen massa, varsinkin jos on käytössä kivi painona. Sama koskee nuolta, eli pituus, jäykkyys - resonanssitaajuus (miten seisovat aallot syntyvät varressa). Resonanssitaajuuteen vaikuttaa nuolen materiaali ja paksuus. Vipu ja nuoli pitäisi saada viritettyä siten, että juuri irtoamishetkellä nuoli "vastustaa" maksimaalisesti vivun työntöä. Nuolen painopisteellä on merkitystä varsinkin tarkkuuteen ja olen nähnyt jossain luvun 2/5 pituudesta. Internetin keskustelupalstoilla puhutaan näistä jutuista paljon ja siellä suosituimmaksi keihäsmateriaaliksi on mainittu "river cane" eli bambun tapainen ruokokasvi (Phragmites australis?). En ole kokeillut kun en ole löytänyt. Tällä hetkellä heittelen 10mm x 1.8m koivunuolilla, joissa on sulat ja kärki painotettu (2/5). Minulla on erilaisia heittimiä ja nuolet toimivat kaikkien kanssa eri tavalla, jäykimmästä ne todella lipsuvat ja lopahtavat kesken lennon..

[Simo Hankaniemi]

Eipä ole tullut varsinaisesti viriteltyä keihäitä, mutta se käsitys minullakin on, että keihään olisi hyvä taipua heiton yhteydessä samalla tavalla kuin nuolikin niiaa lähtiessään matkaan. Mutta jos jäykemmät ja raskaammat keihäät toimivat sinulla paremmin, niin ei kai menestyksen kanssa voi kinata.

Itse en ole saanut koskaan toimimaan sellaista vipua, jossa on piikki, jonka pitäisi sitten pysyä keihään kartiomaisessa nokissa. Liian usein keihäs putoaa pois piikistä heiton yhteydessä. Olen sitten käyttänyt toista menetelmää, eli samanlaista nokkia kuin nuolissakin on ja vivun päässä on pystyssä kapea piikki, joka istuu nokissa samalla tavalla kuin jousenjänne nuolessa. En tiedä, ovatko abot missään käyttäneet samanlaista ratkaisua kuin tämä minun, jonka keksin joskus 14-vuotiaana.

Voi olla, että minukin keihääni ovat olleet liian kevyitä ja raskaampien kanssa tämä kuoppanokki voisi toimia, niin kuin se kyllä näyttää useimmilla toimivan.

[Tuukka Kumpulainen]

Pysäytyskuvissa näkyy selvästi, miten tolkuttomasti taipuisia välineitä suosivien atlatlistien keihäät taipuvat juuri ennen vivusta irtoamistaan: keihäs on lähestulkoon U-kirjaimen muotoinen. Näillä vehkeillä äijät sitten heittelevätkin pari sataa jaardia pituutta.

River cane on Arundinaria gigantea, ei Phragmites australis, joka on kotimainen järviruoko. River cane on järeä bambulaji. Tosin järviruokokin kasvaa Suomea eteläisemmillä mailla jopa kuusimetriseksi. Nämä ovat ainakin nuoliksi kelvanneet, kenties keihääksikin.

[J-P]

Tarkoitatko lipeämisellä että keihäs ei lennä haluttuun suuntaan vaan lähtee minne sattuu kärki ylhäällä? Jos näin käy, keihäs on liian jäykkä ja tällöin painon lisääminen kärkeen pitäisi auttaa (jos keihäs syöksyy välittömästi maahan, se on liian löysä). Toisaalta jos keihäät ovat reilusti liian jäykkiä, eli paksuja suhteessa pituuteensa, painon lisäämien kärkeen ei välttämättä auta. Mikä on keihäiden pituus, paksuus ja valmistusmateriaali?

[Johanna Seppä]

Kiitos vinkeistä. Ohuet keihääni, kuten paksumatkin, ovat luonnonpajua. Ne ovat nyt talvivarastossa joten en muista tarkkoja mittoja. Pituus on tuollaiset 170-180 cm, uudet ohuet eivät ole paljon nuolta paksumpia. Ne ohuemmat keihäät ovat kovin kevyet painoltaan, en ole punninnut, joten sorry, en nyt juuri osaa antaa mittoja. Vika voi olla heittotekniikassakin, sillä ne tuntuvat niin erilaiselta, kun ei ole tuttua painoa. Lipeämisellä tarkoitan että keihäs ei pysy ollenkaan koko vivussa, niin että eivät lennä yhtään mihinkään, GRRR! Siis kun tempaisee vivun eteenpäin, kuuluu klap ja keihäs vain putoaa jalkoihin eli irtoaa väkäsestä jo heiton aikana. Yritin loppukesästä harjoittella niillä heittämistä epäonnistuen surkeasti. Keihäissä ei vielä ole minkäänlaista kärkeä, joten luulisin siitäkin jo olevan apua. Täytyy myös vielä tarkistaa "nokki"- ja väkäsysteemin yhteispeli. Sama malli toimii kuitenkin loistavasti paksummilla keihäilläni, paino selvästi auttaa, kärkeä niissä ei ole koskaan ollutkaan. Haluaisin vain saada keihään lentoradan vähän suoremmaksi ja keihään kevyemmäksi heittää, jospa tarkkuuskin paranisi!

[J-P]

Uudet keihääsi eivät mittasuhteidensa perusteella vaikuta olevan ainakaan liian jäykkiä, joten ongelma voi tosiaan olla "nokin" ja koukun yhteensopivuudessa. Ja varmaankin kärjen lisääminen auttaisi, ainakin William Perkinsin mukaan (http://www.onagocag.com/mass.html) painavampaa materiaalia oleva kärki on välttämätön vipukeihäs järjestelmän tehokkaan toiminnan kannalta. Se voi toimia ilman kärkeäkin, mutta ei ole niin tehokas kuin kärjen kera. Toisaalta Raymond on tutkimuksissaan käyttänyt varsin kevyitä kärjettömiä pajukeihäitä (A. Raymond, Experiments in the function and performance of the weighted atlatl. World Archaeology, vol. 18, no.2, october 1986). Vipu ja keihäät olivat Basketmaker tyylisiä. Keihäistä oli jätetty pois niissä alunperin olleet esivarsi ja kärki, mutta keihäät paksunevat kärkeen jolloin tasapainopiste on hieman keskikohdan etupuolella. Keihäiden mitat ovat: pituus 142-165 cm, max halkaisija 1-1,5 cm, min 0,7-0,9 cm ja paino 52-91 g. Varsin keveitä siis, mutta ilmeisesti toimivia.

[Johanna Seppä]

Kiitos vinkeistä! Kun sain tehtyä pari sarvikärkeä keihäisiin niin toimivat jo paremmin. Testattu on Kierikin kisoissa. En tietenkään osunut mihinkään mutta sain sentään keihäät lentoon ja se oli jo parannusta entiseen. Nyt pitää vielä opetella tähtäämään näillä keihäillä. Ja mikäs on parempi paikka harjoitella kuin Turun kisoissa Hiljaa hyvä tulee!

[Timpa]

Tarkoittaako spine siis keihään taipumaa?