Jousi

[toni]

Huomen alotetaan tässä kaverini maatilalla/paikallisen metsätys seuran avulla viiden lammas pässin teurastus rupeama.

Näistä lähtee mukaan ainakin selkäjänteet nahan ompelua varten(kelpaako jouseen?), ja monenmuun hyödynnettävän seikan osalta mua kiinnostaisi jousen jänteen teko.

Asia on hiven akuutti,koska ruijanssi alkaa hiukka ennen puoltapäivää:
Joten kelpaako märehtijän suoli hommaan?
Ja miten otan sen parhaiten talteen, ja miten käsitellen ja kuivattaen?
Vai pitääkö homma prosessoida alusta loppuun samantein?

...Vai käytänko makkaran tekoon...?
Ja jos näistä eläimistä ei hommaan olisi, niin miten hoitaisin saman jutun petoeläinten suolilla?

Entäpä ne suolijänteen edut/haitat?

[Santtu Risku]

Kyllä lampaansuoli kelpaa jousenjänteeksi. en ole perehtynyt siihen, miten jänne tehdään suolesta, mutta aluksi minkä varmasti osaisit tehdä ilman minun tätä sanoman on sellanen juttu, että purista paska ulos kuin tuubista ja pese suoli. tämä onnistunee letkulla parhaiten. sitten mulla on vaan mututuntumaa mitä voin jakaa..
Mutta niistä jänteistä! ota ihmeessä talteen. se, miten lampaat ovat kasvaneet korreloi suoraan jänteiden laatuun. jos jossain ihme navetassa niin jänteet on jousihommiin melko paskaa, mutta jos luonnossa niin jänteitä voisi käyttääkin jouseen. Itse ehkä kumminkin tekisin niistä ompelukamaa tai jotain muuta. Kuivaa jänteet ja riivi ne langoiksi. Ne on vähän kuin jeesusteippiä (ilmastointiteippi) näissä primijutuissa. käyvät melkein mihin vaan.

[Simo Hankaniemi]

En ole erityisen kokenut suolijänteiden tekijä, mutta ehkä niitä ei sitten kukaan muukaan ole Suomessa sen enempää tehnyt.

Kuten tuli jo esille, suolet täytyy tietysti putsata sisällöstään. Kuivaaminen on helppoa, ripustat ne vain vapaasti kuivumaan vaikka autotalliin, pannuhuoneeseen tai asuinhuoneeseen tms. Kuivia suolia täytyy käsitellä hieman varoen, ne murtuvat kuivina melko helposti. Pakastaminen on myös vaihtoehto. Tuoreet suolet vain muovipussiin tai johonkin rasiaan ja pakastimeen.

Olen tehnyt lampaan suolista pari kolme jännettä lasteni jousiin. Sen huomasin, että suolta menee enemmän kuin luulisi. Joten jänteen pitäisi olla vastatehtynä aika paksun näköinen. Suolia käsittelin "reverse wrapped" -tekniikalla, eli kahdesta puoliskosta punomalla. Suolet ovat märkiä punottaessa ja jänne kuivataan jännitettynä. Sido toinen pää johonkin ja ripusta kevyt paino toiseen päähän. Kuivumisen edistyessä painon massaa voi lisätä. Jänteen voi kuivata myös iskemällä naula lautaan. Jänteen toinen pää laitetaan naulan läpi. Toisen pään läpi laitetaan myös naula, joka vasaroidaan kevyesti lautaan. Kuivumisen edistyessä jännettä kiskotaan välillä kireämmälle ja naula lyödään hiukan kauemmaksi kiinni lautaan. Jänne siis venyy ja ohenee kuivauksen aikana.

Lienee parasta tehdä ensimmäinen kokeilu aika kevyeen ja lyhyeen jouseen, jotta saa tuntumaa hommaan ja suolien menekkiin. Toisella kerralla tietää sitten jo paremmin, miten toimia.

Jos tuo reverse wrapped -systeemi ei ole tuttu, niin palataan siihen.

[Ilkka Seikku]

Lampaan suoli on aika heikkoa, mutta toimii ainakin kevyemmille jousille jänteenä kun hyvin punoo.

Suoli käännetään ja sisäpuolen rasvat pestään, harjalla harjailet kunnolla. Jos rasvaa jää niin ei tule jänteen teosta mitään.
Paras säilytystapa on mielestäni suolaus. Ennen kuin otat käyttöön, huuhtelet kaiken suolan pois. Sitten punonta ja lopuksi kunnon vahaus.

[toni]

Kiitosta:)
Taas foorumi pelittää ja pelastaa pahastakin tilanteesta...

Eipä tuossa yhdessä päivässä paljoa kerennyt. Hommaan tuli yhtä sun toista viivytystä, joten pidot jatkuu ylihomenna, kun edelliset on riittävästi riippuneita ja lahdattava pääluku kasvaa vielä tästäkin.
Nuo viimekertaiset jannut olivat sisuksistaan todella rasvaisia, jahka tuosta tulee vuorollaan vähemmän pönäköitä ukkoja niin sitten niistä...
Rasvarypale terttujen puhdistus, näiden lampaiden suolista tuntui valmiiksi melko työläältä projektilta.

Mutta homma jatkuu parin päivän päästä paremmin eväin:)

Tuli kokattuu ja popsittuu eilen ekaa kertaa kiveksiäkin, ja voin varauksetta suositella:) maku oli todella hyvää, ainut että pikkasen mietitytti eka puraisu...sen verta arka paikkahan se....

Mutta harmi, ettei lampaan suoli ole sen "kummempi" materiaali.
Eilen tuossa teurastupaikan kupeessa, nylky hommissa ollessamme, ammuttiin suppana haaskaksi päätyen.

Voisin uskoa että petoeläimen suoli olisi timakampaa tavaraa, vai onko ratkaisevana tekijänä enemminkin itse eläimen koko?
Tuohon haaskalle tulee vielä kellistymään näillä pakkasilla, kenties supi jos toinenkin ja melko iso kettukin tuossa pyöriskelee.

Vielä tuosta raaka-aineen kestavyydestä: ilmeisesti punottu suolijänne ei ole kestävämpää materiaalia kuin punottu raakanahka jänne?

[toni]

...Unohtui edellisen kyydistä kysymys myös termistä: reverse wrapped?
Taisimpa kuulla termin ekaa kertaa....

[Simo Hankaniemi]

Tietääkseni parhaiden tennismailojen verkko tehdään lampaansuolesta, joten ei sen pitäisi olla erityisen heikkoa. Olen tehnyt pari jännettä tuosta käytetystä tennismailasuolesta ja kyllä ne ovat kestäneet. Intiaanit pitivät karhunsuolta parhaana, joten voi olla, että se on lujempaa kuin muilla eläimillä.

Rerverse wrapped -tekniikka on esitelty mm. Jim Hammin intiaanijousikirjassa, Hammin jousentekovideossa ja Reginald Laubinin kirjassa American Indian Archery. Täytyy skannata jotain kuvia, jos en onnistu selittämään sitä näin sanallisesti. Voit kokeilla sitä millä tahansa kuiduilla tai langoilla, tai vaikka ohuella narulla, jotta periaate selviää.

Ota esim. noin metrin pätkä tukevaa lankaa ja käännä se kaksinkerroin. Pidä käännöspäätä vasemmassa kädessä peukalon ja etu- sekä keskisormen välissä. Ota toinen säikeistä oikean käden peukalon, etu- ja keskisormen väliin sekä kierrä säiettä sormien välissä muutamia kierroksia. Käännä tämä kierretty osuus itseäsi päin ja kiertämättömän säikeen yli. Pidä vasemman käden sormilla kierrettä aloillaan, ettei se pääse purkatumaan. Nosta kiertämätön säie ylös ja kierrä sitä samalla tavalla sekä käännä se itseesi päin ja edellisen säikeen yli. Estä kierrettyä osuutta taas purkautumasta vasemman käden sormilla. Tällä tavalla etenet vähän kerrallaan, kiertäen ja kääntäen ja aina vasemmalla kädellä etenet kiertämisen tahdissa estäen punottua nuoraa purkautumasta. Kierrät siis kerrallaan vain sentin parin verran säiettä, muutamia kierroksia sormien välissä ja taas käännät säikeen alas ja vedät toisen ylös. Tämä olisi paljon helpompi näyttää luonnossa kuin selittää kirjoittamalla.

Tuloksena on siis kerrattu nyöri, eli kaksisäikeinen nyöri.

[Ilkka Seikku]

..siis ilmeisesti tarkoitat ihan perus punontatekniikkaa? Vai onko tuossa joku piilotettu jippo?

[Simo Hankaniemi]

Ei siinä mitään jippoa ole, ihan perusjuttu. Samanlaisen jäljen saa aikaan kiertämällä ensin pitkän säikeen (suolta, jännettä, mitä vain) ja kääntämällä sen sitten kaksinkerroin ja solmu päähän. Moni on varmaan tehnyt villalangoista nyörejä lapsena tällä tavalla. Tuloksena on siis kaksisäikeinen nyöri.