Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Jousipuiden tiheyteen liittyviä ajatuksia

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Materiaalit
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Mazku



Liittynyt: 18 Elo 2007
Viestejä: 510
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 06.01.2009 14:19    Viestin aihe: Jousipuiden tiheyteen liittyviä ajatuksia Vastaa lainaamalla viestiä

Miksi tavoite on saada mahdollisimman tiheää puuta?
Totta kai on kiva jos se yksilö joka kaadetaan sattuu olemaan harvinaisen tiheää puuta verrattuna keskiarvoon, mutta miksi esimerkiksi omena, syreeni, osage, bulletwood ovat paljon parempia puita kuin esimerkiksi haapa, leppä, mänty?

Puut jotka ovat painavempia ovat kovempia. Sekä hyvää että huonoa, ei tule naarmuja niin helposti mutta on paljon vaikeampaa työstää.

Tarvitaan vähemmän volyymia puuta jouseen joka hyvä jäykissä jousissa ettei jousesta tule liian isoa. Mutta kuka haluaa ampua 20mm leveällä 40# bulletwood jousella?

Tiheät puut ovat usein parempia puristuksessa suhteessa massaan kuin kevyemmät puut.


Keveämpiä puita on usein paljon helpompi löytää, esimerkiksi haapa ja leppä verrattuna syreeniin ja osageen. Jos puuta ostaa niin kevyemmät puut ovat yleensä halvempia.

40# haapa tai tervaleppälonkkariin (keskiarvotiheys) ei taida tarvita enemmän kuin maksimissaan 32mm leveyttä jos jousi on 170 cm pitkä 27" vedolle. (Tai tarviiko??)

Oma suosikkipuu, vaahtera, on yllämainittujen vastakohtien välimaastossa. Sekä helppoa löytää (ainakin siellä missä minä otan jousipuuni) että melko kovaa ja hyvä puristuslujuus.

Ajatuksia?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
darkus



Liittynyt: 29 Hei 2008
Viestejä: 154
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 06.01.2009 14:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Menen nyt vähän jousiaiheesta ohi ja soitinrakennukseen, missä puun tiheys vaikuttaa todella kriittisesti soundiin.

Muutama esimerkki:
Mahonki on kovaa ja isohuokoista puuta ja siitä lähtee todella tumma soundi, ja se on pintakäsitellessä hyvinkin vittumainen justiinsa noitten huokosten takia, saa laittaa paljon lakkaa ja välihiontoja ennenkuin pinnasta saa tasaa.

Leppä on sellanen perushyvä, suht kirkas soundi ja alapäätäkin löytyy. Sen sijaan vaahterasta tulee tosi kipakka soundi, ja saarni on tästä välistä. Kaulat tehdään hyvin usein vaahterasta.

Kitaroiden tekemisessä on vaan sellanen juttu että otelaudalla saa myös soundia muutettua, eli lopulliseen tulokseen vaikuttaa myös paljonkin otelaudan puu. Ebony on todella kovaa ja mustaa puuta josta lähtee hyvin tumma soundi, kun taas vaahterasta taas kirkas. Ja ruusupuu on tästä välistä.....


Joo ja jousiin takasin, sitkeät ja tiheät puut toimivat parhaiten. Ei siis kannata kokeilla mahonkia muuta kuin nokkeihin ellei halua lastuja silmiinsä.....

-darkus
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 06.01.2009 17:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Näytäpä Mathias 40-paunainen, 32 milliä leveä haapajousi, jolla on ammuttu 1000 laukausta sisäänajoksi, settiä ei ole yli 35 milliä, vatsassa ei ole puristusmurtumia ja 10 gr./#-nuoli lähtee yli 145 fps, perusvaatimukset kelvolliselle jouselle.

Jos haapa ja leppä toimisivat jousissa, niitä olisi käytetty ympäri maailmaa viimeiset 10 000 vuotta, sillä niistä on tosi helppo hommata suoraa, oksatonta matskua. Vaan eipä näy. Melkein kaikissa ympäristöissä ammattilaiset (metsästäjä-keräilijät) valitsivat jousipuukseen kovimmat, tiheimmät paikalliset puut: osagea, hikkoria, kultasadetta, marjakuusta, snakewoodia, chonta-palmua, mangrovea, jasmiketta, puksipuuta, gajakkipuuta, etelänpyökkiä, Grewia-pensasta jne. jne. Jossain Mojavella ainoa riittävän suora puu oli pajua, nuolten kantamakin sitten vajaa sata metriä.

Kokeellisesti on osoitettu, että erittäin kevyistä puista tehdyt jouset heittävät nuolen hitaammin silloinkin, kun ne on tehty puulaji viimeisen päälle huomioon ottaen. 500 kg /m3 kieppeillä on raja, jonka alla tehokkuus kärsii.

Pehmeä puu on helpompaa työstää kuin kova puu, mutta vain jos kappaleen mitat pysyvät samoina. Kokeilepa työstää pelkillä käsityökaluilla pölkystä aloittaen 70 milliä leveä, kestävä haapajousi ja 28 milliä leveä, samanjäykkyinen ja yhtä kestävä luumujousi. Luumujousi syntyy ehkä kaksi kertaa nopeammin, ero etenkin viimeistelytilleröinnissä on huima. Toista koe kivityökaluilla.

Enemmistö maailman ammattilaisjousista oli paitsi kapeita, myös pyöreävatsaisia, sillä pyöreä vatsa on paljon helpompi tehdä alkeellisilla työkaluilla kuin litteä. Miten pelittää haapa tai raita tai leppä pyöreällä vatsalla?

Pehmeästä puusta tehty jousi on paljon alttiimpi tapaturmaiselle kuolemalle kuin kovasta puusta tehty. Kun jousta pitää käyttää tositoimissa, jopa pisto- tai lyömäseena, ei pehmeällä puulla pärjää. Baker, joka puolustaa kaikenlaisten puiden käyttöä jousiin, kertoo aina, miten tämän huippuheittoinen pekaanijousi kesti vuosien kovaa käyttöä, pusikoissa rymyämistä, heittelyä jne. No, pekaani on esim. meikäläisten puiden vinkkelistä katsoen erittäin kova puulaji.

Pehmeä (so. huokoinen) kaari imee itseensä paljon helpommin kosteutta kuin tiukasta puusta tehty kaari. Hyvän sään Hillille tällä ei ole merkitystä, vuoden ympäri kovissa ilmankosteuksissa jousta käyttävälle on.

Esimerkkisi haapajousen pituussuhde on lähes 2,5. Miten mänty ym. toimii näpsäkällä 2,2-suhteella, jolla esim. tuomipihlaja tai syreeni pelittää kybällä?

Otetaan esimerkiksi 1800-luvun kilpajousivalmistajat, joilla oli käytössään tehokkaat työkalut, pintakäsittelyaineet ja käytännössä kaikki maailman puulajit, paremminkin kuin nykyisellä sukupuuttokaudella. Mitä jousista löytyy? Snakewoodia, rubywoodia, greenheartia, lancewoodia, bulletwoodia - toinen toistaan tiheämpiä, painavampia puita.

Bottom line: jos lellitty ja paijattu, 2.5xnuolenmitta-pehmopuulattajousi toimiikin OK, äänestivät ammattilaiset ihan toista ehdokasta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mazku



Liittynyt: 18 Elo 2007
Viestejä: 510
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 06.01.2009 18:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Näytäpä Mathias 40-paunainen, 32 milliä leveä haapajousi, jolla on ammuttu 1000 laukausta sisäänajoksi, settiä ei ole yli 35 milliä, vatsassa ei ole puristusmurtumia ja 10 gr./#-nuoli lähtee yli 145 fps, perusvaatimukset kelvolliselle jouselle.

Pitää ainakin yrittää. 170 cm pitkä 27" vedolle.

Lainaus:

Pehmeä puu on helpompaa työstää kuin kova puu, mutta vain jos kappaleen mitat pysyvät samoina. Kokeilepa työstää pelkillä käsityökaluilla pölkystä aloittaen 70 milliä leveä, kestävä haapajousi ja 28 milliä leveä, samanjäykkyinen ja yhtä kestävä luumujousi. Luumujousi syntyy ehkä kaksi kertaa nopeammin, ero etenkin viimeistelytilleröinnissä on huima. Toista koe kivityökaluilla.

Totta.
Tosin minulla on käytössä nauhahiomakone, ero ei ole enää niin iso. Kuinka helppoa on löytää 160cm pitkä pala hyvlaatuista luumua?

Lainaus:

Enemmistö maailman ammattilaisjousista oli paitsi kapeita, myös pyöreävatsaisia, sillä pyöreä vatsa on paljon helpompi tehdä alkeellisilla työkaluilla kuin litteä. Miten pelittää haapa tai raita tai leppä pyöreällä vatsalla?

Tämä on iso plussa tiheimmille puille. Pyöreä vatsa on niin paljon nätimpi ja helpompi työstää.

Lainaus:

Kokeellisesti on osoitettu, että erittäin kevyistä puista tehdyt jouset heittävät nuolen hitaammin silloinkin, kun ne on tehty puulaji viimeisen päälle huomioon ottaen. 500 kg /m3 kieppeillä on raja, jonka alla tehokkuus kärsii.

Tämä on mielenkiintoista. Miksi näin?

Unohdin mainita että ajatukseni perustuvat siihen että modernit työkalut ovat käytettävissä. Tavoitteena noin 2,4-2,5 pituussuhde ja malli D-jousi. Joten oli väärin verrata haapaa syreeniin josta useimmiten tehdään lyhyitä ja kapeita pitkävetoisia jousia.

Metsästysjousissa ja lyhyemmissä lattajousissa pehmeiden puiden haitat ovat liian isot.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Paas



Liittynyt: 18 Maa 2007
Viestejä: 140
Paikkakunta: Helsinki/Porvoo

LähetäLähetetty: 06.01.2009 22:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuukka Kumpulainen kirjoitti:
Melkein kaikissa ympäristöissä ammattilaiset (metsästäjä-keräilijät) valitsivat jousipuukseen kovimmat, tiheimmät paikalliset puut: osagea, hikkoria, kultasadetta, marjakuusta, snakewoodia, chonta-palmua, mangrovea, jasmiketta, puksipuuta, gajakkipuuta, etelänpyökkiä, Grewia-pensasta jne. jne.


Tästä tuli mieleen, että onko tiedossa jousia esihistorialliselta/historialliselta ajalta(muutakin kuin lähihistoriasta) jotka olisivat valmistettu kultasateesta?

Yksi kiemurainen kultasadeaihio kuivumassa. Smile
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 07.01.2009 00:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kultasade oli muinaisten gallien jousipuu ja keskiajalla käytössä eri puolilla Eurooppaa levinneisyysalueellaan. Todennäköisesti jo ennen rautakautta, läpi sen ja historiallisen ajan 1800-luvulle asti.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Paas



Liittynyt: 18 Maa 2007
Viestejä: 140
Paikkakunta: Helsinki/Porvoo

LähetäLähetetty: 07.01.2009 00:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mielenkiintoista, kiitos tiedosta! Osaatko suositella jotain kirjoja joiden avulla voisi perehtyä jousten historiaan, eri kansojen käyttämiin jousiin ja niiden materiaaleihin eri aikakausina?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Ari Rantala



Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia

LähetäLähetetty: 07.01.2009 01:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kultasade oli muinaisten gallien jousipuu


Gallien Kultasade taisi olla rakenteeltaan hieman erilaista kun tämä meillä just ja just kituuttava. Itselläni on Kultasadetta muutama aihio mutta tuhannenvääriä ja -oksaisia ovat. Olen säästellyt toistaiseksi. Samaa satoa kuin se yksi jonka toin kesällä Kuralaan.

_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 07.01.2009 18:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jousikirjoja on vaikka kuinka, mutta ei yhtään täydellistä. Jousten historia, eri kansojen jouset ja niihin käytetyt materiaalit - tieto on pienenä silppuna tuhansissa lähteissä. Omassa hyllyssäni on noin kaksi metriä perinnejousikirjallisuutta, satoja artikkelikopioita erilaisista tieteellisistä julkaisuista 1800-luvun puolivälistä tähän päivään ja päälle tuhansia muistiinpanolappuja vuosien varrelta. Silti tuntuu että tietoa uupuu vaikka kuinka.

Graysonin Traditional Archery from Six Continents on paras yleisesitys maailman jousista. Kauniita värikuvia ja (museojulkaisuihin verrattuna) mukavasti tietoa kepukoista. Mutta pelkkä pintaraapaisu sekin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 07.01.2009 18:12    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

...
Nythän on muuten ilmestynyt uusi türkish archery kirja:
http://www.ottoman-turkish-bows.com/

(Olen tilannut, mutta en vielä saanut tota.)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 07.01.2009 18:36    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sinänsä toi haapa haaste kuulostaa kiinostavalta ... tosin mulla on hyviä projekti-ideoita vähän liiankin kanssa.

Haapa ja raita pelittänee hyvin huonosti pyöreällä vatsalla, leppä vähemmän huonosti.

Toinen juttu on, että peukalomitoituksella kevestä puusta tulee helposti alirakennettu ja raskaasta ylirakennettu, eli raskaasta puusta tehty kestää, tämä ei sinänsä kerro kevyen puun huonommuudesta.

Mun on kyllä myös helppo kuvitella, että liian kevyestä puusta tulee samalla turvamitoituksella kokonaisuudessan massaltaa suurempi, eikä kevyempi jousi kuin painavasta puusta.

Kyvyessä jousessa kuitenkin tulee raskaalla puulla ongelma, ettei kavennusta voi tehdä stabiliteetin kärsimättä, joten uskoisin että niissä
keveämmällä puulla olisi enemmän kilpailukykyä.

Mieleeni tuli että kevyemmässä puussa on enemmän ilmaa, joten keveän puun kanssa joutuu kantamaan enemmän vettä mukanaan!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
kampar82



Liittynyt: 07 Tam 2009
Viestejä: 4

LähetäLähetetty: 07.01.2009 22:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Bob Kooi on helpottanut materiaalien vertailua, muodostamalla vertailuluvun, joka ilmaisee materiaalin kyvyn sitoa energiaa per massayksikkö, eli J/kg. Laskenta on helppo:

sigma=materiaalin sallittu jännitys (N/m²)
E=kimmomoduuli (N/m²)
rho=materiaalin tiheys (kg/m³)

d=sigma²/(2*E*rho)

Vertailun vuoksi:

teräs 130 J/kg
vaahtera 700 J/kg
jänne 2500 J/kg
sarvi 1500 J/kg
marjakuusi 1100 J/kg
ja lopuksi kaikkien rakastama
lasikuitu 4300 J/kg

Sitten vain laskemaan.

P.S. Itse en vain osaa tehdä mitään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Materiaalit Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You cannot attach files in this forum
You cannot download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com