| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
 Posted: 29.01.2009 16:27 Post subject: Keihäät ilman heittovipua |
 |
|
Heitteleekö joku muitakin keihäitä kuin vipukeihäitä? Penskana nakkelin keihästä ilman sanottavaa vauhdinottoa samoihin kohteisiin kuin ammuin jousella. Viikinkimuseossa sai heitellä taotulla kärjellä varustettua viikinkikeihästä viholliskuvatukseen, se oli oikein hauskaa. Keihään heittäminen suoraan parinkymmenenkin metrin päässä sijaitsevaan maaliin näyttää helpolta, mutta on yllättävän paljon tekniikkaa vaativa laji. Hieman innostuin hommasta ja ajattelin viimeistään ensi suvena rakentaa jonkun örkkikuvatuksen jota voisi nakella keihäälläkin. Onpahan laji jota aika harva hallitsee nykyaikana. Vipukeihästä en ole kokeillut, se kiinnostaisi kokeilla myöskin.
Onkohan esim intiaanit käyttäneet keihästä heittoaseena paljonkin, vai onko keihäs ollut enempi pistoväline? Luulisi ettei keihästä kannattaisi taistelussa ihan ensimmäisenä nakata viholliselle, se voi palata takasin terävä kärki edellä! Metsästyksessä otuksia on varmaan nakattu tavallisellakin kehäällä, vai miten lie? |
|
| Back to top |
|
 |
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 29.01.2009 22:18 Post subject: |
|
|
Varsin vähän intiaanit ovat historiallisella ajalla keihästä käyttäneet heittämiseen. Se on ollut lähes pelkästään pistoase. Tasankointiaaneilla keihästä käyttivät enimmäkseen kokeneimmat soturit, sillä lähituntumaan meneminen esim. taistelussa vaati hiukan itseluottamusta. Nuoremmat miehet olivat taaempana nuolia ampumassa. Monilla soturiseuroilla keihäs oli johtajan merkki, hieman samaan tapaan kuin upseereilla miekka nykyään valkonaamojen armeijassa. Comancheilla keihään käyttäjä ei monasti pitänyt minkäänlaista päähinettä, koska keihäs oli päähinettä ylempi "arvomerkki".
Taistelukuvausten perusteella keihäs oli ainakin ratsailta käytettäessä yllättävän tehokas ase, jos vain hyökkääjällä pokka piti. Keihäällähän osuu varmasti, jos vain menee tuntumaan. Oli monia tapauksia, missä tuliasemiehellä meni pokka ja hän yritti karkuun, mutta keihäsmies tuli perässä ja iski kaverin vartaaseen. Minneconjou (mnikowoju) White Bull oli yksi tällainen kovahermoinen keihästäjä, joka useammankin kerran ratsasti tukka putkella päin vihollista, joka tähtäsi tuliaseella.
Afrikassa ja antiikin ajan Välimeren maissa heittokeihästä käytettiin paljonkin. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 30.01.2009 10:56 Post subject: |
|
|
| Kiitos tiedoista. Katsoin joku aika sitten spartalaiselokuvan, jonka mukaan spartalaisten ykkösase oli keihäs. Sillä tuikittiin vihollisia hengiltä kilven suojasta varsin hyvällä menestyksellä. Pakoon pötkiviä vihulaisia vielä läksiäisiksi keihäällä nakattiinkin. Kunnon kärjellä varustettua sotakeihästä voi käyttää vaikka jäätuurana jos vihollistoiminta on asuinlähiössänne epäaktiivista. Emännätkin voi tehdä vaikka istutusmonttuja taimille, kun ei kivveen lyö. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 30.01.2009 11:42 Post subject: |
|
|
http://www.jns.fi/museo/kansanusko_karjalassa_muinaiset.php?do=6.1.2
"Paras karhukeihään varsi saatiin muurahaispesässä kasvaneesta pihlajasta, koska karhu mielellään söi muurahaisen munia ja siinä kasvanut pihlaja oli siten uskomusten mukaan mesikämmenen pyhittämä."
Kumma ettei vivuton metsästyskeihäs ole enempikin harrastettu asia Suomessa, sehän liittyy vahvasti kansanperinteeseen. Pituutta tieteskin heitetään innokkaasti yleisurheilupuolella, mutta sitä en nyt tarkota. |
|
| Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006
Posts: 499
Location: Riihimäki
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 08.10.2011 21:45 Post subject: |
|
|
Suomalais-ugrilaisessa ketjussa mainittujen U. T. Sireliuksen muistiinpanoissa on seuraava maininta keihäänkäytöstä.
| Quote: |
[s. 260] Keihästä käyttää ostj. karhua vastaan seuraavien sääntöjen mukaan: jos karhuun on kuula huonosti osunut hyökkää se pyytäjän päälle kuljettaen turpaansa likitse maata; silloin ei ole hyvä sitä ilman muuta keihästää, koska se miltei poikkeuksetta lyö keihään sivulle ja kaataa pyytäjän alleen. Siksi on karhua lyöminen keihään terälle leuvan alle. Siitä se herkeää takajaloilleen. Silloin on keihäs ojennettava karhun sydäntä kohti, jonka sanotaan huomattavasti kohottavan rintanahkaa ja siten ilmaisevan paikkansa. Kun pyytäjä on keihäänsä pistänyt, ei hänen pidä työntää keihäällä karhua taappäin vaan levollisesti pitää varresta kiinni ja peräytyä; sillä samalla kuin karhu lykkää pyytäjää edellään työntää se varresta keihästä yhä syvemmälle rintaansa; taappäin työnnön sijaan sopii keihästä kääntää sivulle ja sitten kun karhu on sen upottanut tarpeeksi syvälle itseensä, kaataa se kumoon; [...]
|
Suomessa ja Karjalassa karhu yritettiin surmata pesään ja sitä vastaan käytiin aina joukolla. Muuten sitä vastaan käytettiin samaa tekniikka kuin yllä on kuvattu. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 08.11.2011 12:47 Post subject: |
|
|
| Meikä Lofooteilla 2008. Viikinkikeihään kärki painaa sen verta paljo että joutuu pitämään aika edestä kiinni kun heittää. Viikinkimuseossa voi touhata kaikkee tuommosta. |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 09.11.2011 02:18 Post subject: |
|
|
Keihäistä tuli mieleen, että luin hiljattain englantilaisen kirjan antiikkiaseista. Siitä selvisi, että keihäs poistui virallisesti Englannin ratsuväen aseistuksesta 1927. Ja muutenkin keihäs oli vielä 1900-luvun alussa varsin yleinen ase Euroopan maiden ratsuväessä. Joten Puolan armeija ei ollut mikään suuri kummajainen, jos heillä oli keihäitä vielä 1939 Saksan hyökätessä. Kouluhistorioissahan tätä puolalaisten keihäsaseistusta käytetään usein esimerkkinä maan "jälkeenjääneisyydestä".
Sinänsähän keihäs ei ole vieläkään täysin syrjäytynyt Euroopan aseistuksesta, sillä sitä käyttää mm. Vatikaanin vartiosto ja eräät palatsivartiostot. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 13.11.2011 21:58 Post subject: |
|
|
Kävin Kansallisarkistossa läpi Itä- ja Pohjois-Suomen tuomiokirjakortistoa ja huomasin, että 1600-luvulta löytyy monia tapauksia missä erilaisia keihäitä on käytetty ihmisiä vastaan. Esimerkiksi vuonna 1633 Siikajoella nihti löi erästä karkuria selkään hilparilla. Bardisaani mainitaan 1644 toisella paikkakunnalla.
Vehkalahdella eräs mies oli käyttänyt karhukeihästä vuonna 1659 kertoakseen mitä mieltä hän oli eräästä asiasta. Samoin Paltamossa jouduttiin 1696 sovittelemaan erästä tapausta missä toinen osapuoli oli käyttänyt karhukeihässä aseena tappelussa. Samanlainen tapaus tunnetaan häiden yhteydestä Äyräpäästä v. 1683. Verorästien kantajienkin tuli varoa keihästä, kuten nähtiin Ruokolahdella 1664. |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 13.11.2011 23:21 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | Kävin Kansallisarkistossa läpi Itä- ja Pohjois-Suomen tuomiokirjakortistoa ja huomasin, että 1600-luvulta löytyy monia tapauksia missä erilaisia keihäitä on käytetty ihmisiä vastaan. Esimerkiksi vuonna 1633 Siikajoella nihti löi erästä karkuria selkään hilparilla. Bardisaani mainitaan 1644 toisella paikkakunnalla.
Vehkalahdella eräs mies oli käyttänyt karhukeihästä vuonna 1659 kertoakseen mitä mieltä hän oli eräästä asiasta. Samoin Paltamossa jouduttiin 1696 sovittelemaan erästä tapausta missä toinen osapuoli oli käyttänyt karhukeihässä aseena tappelussa. Samanlainen tapaus tunnetaan häiden yhteydestä Äyräpäästä v. 1683. Verorästien kantajienkin tuli varoa keihästä, kuten nähtiin Ruokolahdella 1664. |
Siitähän saisi vaikka artikkelin jonnekin: "Keihäs ja väkivalta 1600-luvun Suomessa". |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 22.11.2011 08:48 Post subject: |
|
|
Virtaranta, Pertti. 1958. Vienan kansa muistelee. WSOY, Porvoo
Jyskyjärven T?irkkakemin kylässä vuonna 1881 syntynyt Yrjö Aittavaara (haast. 1954-57) muistelee keihäänkäyttöä sivulla 333:
| Quote: | | Keihästä käytettiin vain silloin, kun oli lunta hyvin paljon ja lumi kantoi koiran, mutta ei peuraa. Keihäs heitettiin 5-6 metrin etäisyydeltä. Metsämiehen keihäs oli myös hyvä "?oarvoa" eli saukkoa kaivellessa. |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.12.2011 21:03 Post subject: |
|
|
| Asiaan liittyen Lehtosalo-Hilanderin kirjassa Luistari. IV: A history of weapons and ornaments kerrotaan, että kaikki tutkitut keihäänvarret oli tehty tammesta (Quercus robur). Sen sijaan kaikki muu puuaines oli joko mäntyä tai koivua (poislukien yksi lehtikuusilöytö). Tutkittu alue sijoittuu osapuilleen merovingiajalle. |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 08.12.2011 11:15 Post subject: |
|
|
| Jostakin lähteestä muistan lukeneeni, että historiallisella ajalla suomalaiset tekivät keihäänvarsia myös nuoresta kuusesta. |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 08.12.2011 13:20 Post subject: |
|
|
Minulla on perimätietoa myös alikasvoskuusesta keihäänvartena.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 08.12.2011 14:25 Post subject: |
|
|
| Iivana wrote: | | Minulla on perimätietoa myös alikasvoskuusesta keihäänvartena. |
Olen myös kuullut alikasvoskuusen käytöstä. Oikein tiuhasyinen alikasvoskuusi, varsinkin "suolla kasvanut näre", on katsottu erinomaiseksi materiaaliksi myös aisoihin ja jopa kirveen varreksi. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 08.12.2011 17:47 Post subject: |
|
|
Näitä alikasvoskuusia karsin usein pystyyn ja niitä on tälläkin hetkellä useita tuolla metsässä törröttämässä. Karsin ja annan kuivua pystyyn. Tulee kevyitä ja sitkeitä keihäspuita ja pysyvät suorana. Ei vie säilytystilaakaan.
En tiedä, enkä ole missään aineistoa aiheesta nähnyt, mutta oletan että näin on tehty varmasti ennenkin, homma on nimittäin niin loogista.
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 17.12.2011 18:00 Post subject: |
|
|
Pälsi, S. 1937. Sukupolvien perintö. Gummerus, Jyväskylä. Sivut 166-172.
| Quote: | Kivikauden keihäät olivat kiveä ja luuta, ja ainakin harppuunit olivat heittokeihäitä, niinkuin väälliset keihäät ovat kaikkialla. Sellaisia ovat varmaankin myös olleet muutamat Pohjois-Suomesta löydetyt väälliset liuskekeihäät, jotka kuuluvat erityiseen arktiseen tyyppiin. Nämä ovat ainoat kivikeihäät, joiden varren vahvuus on määrättävissä, ja se on ollut läpimitaltaan korkeintaan 20-22 mm, niinkuin ruodon leveys ja väkästen väli todistaa.
Myöhäisempien metallisten varrenvahvuus on putkesta luotettavasti mitattavissa, ja satakunta pronssi- ja rautakeihästä mitattuani päädyin seuraaviin eri aikojen keihäsvarren vahvuutta osoittaviin lukuihin:
Kivikausi 22 mm
Pronssikausi 21 mm
Rautakauden alkupuoli 21 mm
Rautakauden loppupuoli 25 mm
Keskiajan linnalöydöt 31 mm
Pertuskat & hilparit 36 mm
Ratsupiikit 40 mm
Karhukeihäät 35 mm
Afrikkalaiset keihäät 22 mm
Nykyaikainen urheilukeihäs 22-24 mm
[...]
Raja-arvoksi saamme 24 mm. Sitä hoikemmat voimme päätellä heittokeihäiksi, paksumpia pidämme pistopiikkeinä.
[...]
Rautakauden keihäänkärkien keskimääräinen paino on n. 300 g, ja kun siihen lisätään varren osalta 700 g, saadaan aseen kokonaispainoksi n. 1,000 g, mikä on 200 g runsaampi nykyaikaisen urheilukeihään painoa.
[...]
Koska keihäslöydöt varsinkin rautakauden alkupuolella ovat miekkalöytöjä monta vertaa lukuisammat, täytyy tälle yleisimmällä aseelle luovuttaa päätehtävä taisteluissakin. Kaikesta päätellen taistelut on ratkaistu heittokeihäillä, ja niiden tehokas ja tarkka viskaaminen sekä taitava väistäminen ovat olleet parhaita soturinominaisuuksia. Nähtävästi pakanalliset suomalaiset tappelivat kutakuinkin samalla tavalla kuin Iliaan sankarit.
[...] |
|
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 20.12.2011 00:42 Post subject: |
|
|
| Keihään varsi tuskin on ollut tasapaksu, vaan etenkin heittokeihäissä luultavasti "barreloitu", eli keskeltä paksuin ja hieman ohentuen päitä kohti. Varren paksuuteen lienee vaikuttanut myös materiaali, eli tiukemmasta puusta se on voitu tehdä hoikemmaksi. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 14.01.2012 11:30 Post subject: |
|
|
| Yli sata karhua elämänsä aikana surmanneen Berndt Höökin mukaan karhumetsästyksessä on hyvä olla mukana rihlaamattoman kaksipiippuisen haulikon lisäksi tammivartinen keihäs. Tämä tieto löytyy hänen metsästyskuvauksestaan joka on muun muassa julkaistu kirjassa Suurmetsästäjiä ja suurriistaa. Luistarin löytöjen sekä Höökin kuvauksen perusteella voisi siis päätellä, että pistokeihäissä on siis parasta käyttää mahdollisimman vahvaa puuta. |
|
| Back to top |
|
|
Timpa
Joined: 30 Nov 2011
Posts: 125
|
| Posted: 15.01.2012 00:46 Post subject: |
|
|
Roomalaisethan tekivät keihäänkärjet niin ohuiksi, että osumasta ne aina katkesivat eikä niitä voitu heittää takaisin (Asterixeissa tämän näkee terän ja varren välisenä "oljenkortena").
Kaveri veisteli joskus virallisen kisakeihään painoisen (800g) seipään. Oli kyllä niin raskas parru, ettei se mihinkään lentänyt - saati sitten ysikymppisiä kaaria  |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 17.02.2012 12:45 Post subject: |
|
|
| Arvid Mennanderin väitöskirjaan "Kort beskrifning om aspens egenskaper och nytta" vuodelta 1759 on tallennettu seuraava sananlasku jostain päin Satakuntaa: "Cusinen witta, Catawainen Sejwäs ja Hapanen Ajdas, ne pitäwät Mjehen Ijän". Kataja oli siis hyvä puu seipäiden tekoon, mutta voimme kai olettaa, että samalla myös keihäiden varsiksi? |
|
| Back to top |
|
|
Jukka Koivusaari
Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232
|
| Posted: 18.02.2012 01:32 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | | Kataja oli siis hyvä puu seipäiden tekoon, mutta voimme kai olettaa, että samalla myös keihäiden varsiksi? |
Aidanseipäissä haetaan lahonkestoa.
Niistä kait tuossa puhuttiin. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 18.02.2012 10:49 Post subject: |
|
|
| Jukka Koivusaari wrote: |
Aidanseipäissä haetaan lahonkestoa.
|
Keihäänkään ei parane lahota. |
|
| Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008
Posts: 862
Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
| Posted: 18.02.2012 11:00 Post subject: |
|
|
"cusinen witta",, lienee kuusinen witta. mikäs se witta sitten olis nykysuomen kielellä? viitta? vitsas? vittikko on pusikko, pöheikkö, pensasto kotimurtheeni mukhaan.
_________________
tzoinnngggg... |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 18.02.2012 11:54 Post subject: |
|
|
| jousipata wrote: | | Mikäs se witta sitten olis nykysuomen kielellä? |
http://www.nba.fi/puukausi/puu/o12_l.htm
| Quote: | | Aidakset sidotaan seipäisiin tuoreilla, keväällä halkaistuilla kuusen taimilla eli vittaksilla. |
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 23.04.2012 16:31 Post subject: |
|
|
Paljonkohan löytyi keihäästä jouleja?
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 23.04.2012 17:00 Post subject: |
|
|
| Kuhmon Ahma wrote: |
Paljonkohan löytyi keihäästä jouleja?
|
Jos ei joulet piisaa, lisätään keihäitä ja heittäjiä, kaatuu norsukin  :
http://www.youtube.com/watch?v=fkN6C1ur1t8&feature=related
Linkissä oleva Afrikkapätkä sisältää aikas brutaalia keihästystä  |
|
| Back to top |
|
|
patis
Joined: 17 Oct 2010
Posts: 288
Location: Helsinki
|
| Posted: 23.04.2012 18:48 Post subject: |
|
|
Kauhian dramaattinen musiikki oli laitettu iloiseen metsästysretkeen.
Taitaa nykyään ak47 olla korvannut keihäät afrikan mailla. |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 23.04.2012 18:52 Post subject: |
|
|
Brutaalia toimintaa ainakin "sivistyneestä" näkökulmasta. Tuota videota katsellessa ei kannata unohtaa, että meilläkin oli viime vuosisadalla käytössä ansoja, joissa saaliseläin saattoi kitua pitkään.
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 21.06.2012 17:49 Post subject: |
|
|
Cajanuksen Paltamon pitäjän kuvauksesta vuodelta 1663 (käännös Jorma Keräsen Kainuun historian mukaisesti):
| Quote: |
Mitä syvempää ja kosteampaa lumi on, voivat he helposti suksillaan saavuttaa karhuja, susia, hirviä ja pueroja, mutta kun tulee hanki, niin että se kantaa heidän koiriaan, silloin he tappavat kaikki peurat ja karhut. Tultuaan eläimen lähelle heittävät he keihäänsä niin tarkasti, että se osuu. Sammuttaakseen janonsa metsästäjät juovat peuran verta keihäällä tai sauvalla lumeen (lumipaakkuun) tehdyn reiän läpi. He sanovat sen olevan maukkaan juoman, joka ei ainoastaan sammuta janoa, vaan antaa myös voimaa toistekin saada jahti onnelliseen päätökseen. [...]
|
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 08.04.2013 13:43 Post subject: |
|
|
| Viimeinen "eräpäivä" käyttää keihästä laillisesti metästykseen on 31.5, joten vielä ehtii majavapassiin keihään kanssa jos jotakuta kiinnostaa. Uusi entistä vähäjärkisempi metsästyslaki astuu voimaan 1.6 alkaen. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 25.06.2013 16:21 Post subject: |
|
|
Sain tuossa ensikäden (-korvan) tietoa karhukeihään kenties myöhäisimmästä käytöstä tässä maassa. Oli etu eräänä iltana kuulla paikallisen vanhan karhunpyytäjän Aimo Lampelan muisteluita. Oli pyytänyt ahkerasti mesikopria aina kevätpyynnin kieltoon asti -93. Vaatimaton ukko ei paljon aikaansaannoksistaan melua pidä, vaikka aihettakin voisi olla; 49 aikuista karhua, pennuista ei ole lukua pitänyt. Kirja on vaimon kanssa tekeillä, hitaasti mutta varmasti, jollei aika lopu kesken..
Olivat sitten kiertäneet ensilumilla karhun pesään toisen väärtin kanssa, jolta karhunpyynnin opit oli saanut(elää vielä). Paksun lumen aikaan sitten kahestaan lähtivät ukkoa herättelemään. Oli kaivanut puun alle pitkän pesän. Väärti oli pesän suulla kiväärin kanssa valmiina, kun Aimo alkoi kolmiteräisellä keihäällä tuikkimaan varovasti maan läpi tunnustellen. Lopulta oli keihäs vastannut johonkin pehmeään ja samassa oli karhu syöksynyt niin vauhdilla pesästä, että väärti ehti ampua vasta loittonevaan karhuun, hyvin tuloksin. Vaikka keihään tuikkaus oli varovainen ja nopea tunnustelu, oli karhu samassa ampaissut liikkeelle ja keihään terä oli raapaissut karhun selän auki pitkältä matkalta.
Toivottavasti saavat kirjan koottua. Monenlaista seikkailua ja tilannetta on elämässään kokenut, tulisia koiria omistanut ja pari karhua pienoiskiväärilläkin ampunut. |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 25.06.2013 18:21 Post subject: |
|
|
On varmasti lukemisen arvoinen kirja.
Jos satutte käymään Kuhmossa luontokeskus Petolassa, siellä saa kuunnella tallenteena erään vanhan metästäjän muisteluita.
Ja ihan huippujuttu on se karhun kallosta kertova lyhytelokuva joka siellä pyörii jatkuvasti 
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 26.06.2013 00:00 Post subject: |
|
|
| Väinö Heikkisenkö? Pitääpä katella jos etelän reissulla sitä kautta kurvailis.. |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 26.06.2013 01:54 Post subject: |
|
|
En jaksa muistaa nimeä, mutta suurella todennäköisyydellä oli Heikkinen (vanha kuhmolainen sanonta; Kuhmossa on niin paljon Heikkisiä että *elvettikin on jo niitä puolillaan). Jutusteli mm sudenmetsästyksestä yms.
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 02.11.2013 02:16 Post subject: |
|
|
| Kuhmon Ahma wrote: | | En jaksa muistaa nimeä, mutta suurella todennäköisyydellä oli Heikkinen (vanha kuhmolainen sanonta; Kuhmossa on niin paljon Heikkisiä että *elvettikin on jo niitä puolillaan). Jutusteli mm sudenmetsästyksestä yms. |
Tuo Väinö Heikkinen oli Pielisjärveläinen... |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 26.01.2014 08:05 Post subject: |
|
|
| Tuo on kyllä, perhana, bluffia. Sama kuin jos "metsästäisin" jonkun meidän lampaista keihäällä. Mistä noita idiootteja oikein tulee |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 27.01.2014 22:10 Post subject: |
|
|
| Näin savolaisittain, "Jos luulit ymmärtännees kaiken, oot varmasti ymmärtänä viärin", Pyssymies. Ei tuota kesyn lampaan tappoon voi verrata millään perusteella. Jos sika olis sattunu päätään nostamaan ja tarkkailemaan taakseen, ni olis varmasti lähteny ku hauki rannasta. Nyt sattu vaan olemaan niin keskittyny maan tonkimiseen ja työnti ittensä sopivasti heinikkoon joka peitti näkyvyyden lopullisesti, tuuli eliminoi hiipijän äänet ja hajut jollon pääs yllättämään potsin. Taitavasti ja nopean määrätietosesti hyödynsi avautuneen tilanteen. |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 28.01.2014 04:47 Post subject: |
|
|
| Kokeilepa joskus hiipiä kauriin tai peuran tykö. ei kuule onnistu noin helposti, jos kahteenkymmeneen metriin pääset, niin se on jo hyvin. Epäilen, kunnes joku toisin todistaa. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 28.01.2014 04:53 Post subject: |
|
|
| Ne otukset onkin sitten jo ihan asia erikseen.. |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 28.01.2014 05:59 Post subject: |
|
|
Hiivin syksylla neljän kauriin tykö noin kahteenkymmeneen metriin. Saattoi olla allekkin. Metsäistä rinnettä hiljaa, tuulen alta. Kauriit olivat pellon reunassa. Oli kova tuuli ja iltapäivä.
Ampupaikka ei kuitenkaan avautunut tiheähkön metsän reunuspusikon takia. Käytin 200m etenemiseen lie kolme varttia.
Hetkeksi hukkasin ne sitten jonkun puskan taakse ja tein jonkun hätäisemmän eleen kun kurottelin sieltä pusikosta ja fiuuu...
Mutta, tärinä oli tosi.
Päivällä ne ovat mielestäni hiukan enempi huolettomia. Tarkkoja toki silloinkin. Fasaanijahti viikonloppukin alkoi sillä että meitä kolme jannua ihan äänekkästi tallusti tietä ja siinä kolme kaurista laidunsi verkalleen ehkä 70-80m päässä. Saatiin kattella jonkun aikaa ennen kuin huomasivat. Meillä ei ollut minkäänlaista näkösuojaa. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 28.01.2014 18:41 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Kokeilepa joskus hiipiä kauriin tai peuran tykö. ei kuule onnistu noin helposti, jos kahteenkymmeneen metriin pääset, niin se on jo hyvin. |
Olen kerran "hiipinyt" avoimella pellolla hirvilehmän ja ylivuotisen mullin luokse n. 30 m päähän, sitten en enää oikein uskaltanut lähemmäksi. 400 metriin kului aikaa n. tunti.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
