| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
 Posted: 28.05.2009 23:40 Post subject: Sulitusjuttua |
 |
|
Tästäkin on varmasti ollut juttua aiemminkin mutta nostetaanpa nuoli sulkineen taas pöydälle.
Eli kymysys on sulituksen kierteisyydestä. Mitä vaikutusta on lähteekö nuoli pyörimään ammuntasuunnassa vasurille vai oikealle?
Itse pähkin jotain paradoksijuttuja ja siinä tapahtuvaa taipumaa mutta en kyllä saanut mitään järkevää ajatusta aikaiseksi. Lähinnä on kyse siitä, että osa sulistani (koppeloa) on eri siivestä ja osa taitaa olla pyrstöstä, tai ainakin sulan luonnollinen kaartuma vaihtelee ja olen liimaillut puolet uusista nuolistani kaartuman mukaan ajatuksella, ettei pyörimissuunnalla olisi merkitystä.
Mitäpä mieltä nuolentekijägurut ja muut suurmiehet ovat?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
 |
Ekkorre
Joined: 22 Apr 2008
Posts: 113
Location: Raasepori
|
| Posted: 29.05.2009 00:32 Post subject: |
|
|
Gurujen ja suurmiesten vastauksia odotellessa oman epägurun pienmiehen mieleni tuotetta:
Pyörimissuunnallahan voisi periaatteessa olla merkitystä, jos nuoli lähtee hieman poikittain lentosuuntaansa. Silloin se voisi tavallaan saada ylä- tai alakierrettä, mikä taas vaikuttaisi kantamaan tuottamalla nuoleen nostetta tai painamalla sitä alas. Silloin optimaalinen pyörimissuunta riippuisi siitä, missä asennossa nuoli lähtee, joten erisuuntaiset sulat sopisivat paremmin erilaisille jousen ja nuolen (spinen) yhdistelmille. Näin voisi kenties saada muuten 200 metriä lentävän nuolen lentämään jopa pari milliä pidemmälle. Lennossahan sulka joka tapauksessa ohjaisi nuolen suoraan.
Sivutuulessahan ylä- ja alakierre voisi myös toimia, joten ehkä sulituksen suunta pitäisikin valita tuulensuunnan mukaan :)
Todennäköisesti kannattaa joka tapauksessa liimata sulka sen oman suunnan mukaan, sillä toiseen suuntaan sulka on varsin hempuli, eikä siis oletettavasti ohjaa nuolta vaan lähinnä painuu vartta vasten. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 29.05.2009 00:56 Post subject: |
|
|
Gurujen yms. asiantuntijoiden mukaan pyörimissuunnalla ei ole minkäänlaista merkitystä nuolen lentoon, ampuu sitten vasemmalta tai oikealta puolelta jousta. Tähän olen minäkin tyytynyt, suurmiehillä taas on tietysti tästäkin asiasta ihan omat elämää suuremmat mielipiteensä.
Sulat ratkaisevat. Oikeanpuolisen siiven tai pyrstön sulilla sulitetun nuolen tulee pyöriä perästä katsoen myötäpäivään, vasureilla toisin päin.
Juuri niin kuin Ekorre jo aavistelikin. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 29.05.2009 08:35 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Sulat ratkaisevat. Oikeanpuolisen siiven tai pyrstön sulilla sulitetun nuolen tulee pyöriä perästä katsoen myötäpäivään, vasureilla toisin päin. |
Juu. Ongelmana onkin se, että ovat irtosulkia ja puolen "arvailu" pitää tehdä sulan kaartuman mukaan. Ja ainakin näissä koppelonsulissa tuo on hieman vaikeaa. Sulitus kaartuu toisissa eri tavalla kuin ruoti. Taitavat olla pyrstöstä nämä "kenkkuilijat".
Sain eilen 6kpl nuolia sulitettua ja tänään teen loput ja saksin sulat tasaisiksi. Kun noita valmiita nyt katsoo perästä päin niin kyllä ne nätisti menevät 
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 29.05.2009 11:38 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Ongelmana onkin se, että ovat irtosulkia ja puolen "arvailu" pitää tehdä sulan kaartuman mukaan. |
No problemos.
Ota sulka käteen, katso kummalla puolella ruoti pönöttää ulospäin ja käännä tämä puoli itseäsi kohden. Käännä pidemmät haituvat ylöspäin, eli siis se käytettävä osa.
Jos sulan kanta osoittaa vasemmalle /////// , niin se on oikean puoleisesta siivestä. Oikealle osoittava on vasemmasta siivestä.
Keskimmäisistä pyrstösulat ovat tasavahvoja joten niistä voi käyttää kummankin puolen, sekä oikean että vasurin.
Jos tykkää laittaa sulat hieman viistoon, kuten minä, niin viistouden suunta määräytyy myöskin puolisuuden mukaan.
Älkää sitten koskaan sekoittako eripuolisia sulkia samaan nuoleen, siitä ei hyvä heilu. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 29.05.2009 11:42 Post subject: |
|
|
| Pyrstösulkien kaarevuus on tosiaan erilainen kuin siipisulissa. Ehkä varminta olisi käyttää niitä vain keskenään. |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 29.05.2009 18:04 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | Ari Rantala wrote: | | Ongelmana onkin se, että ovat irtosulkia ja puolen "arvailu" pitää tehdä sulan kaartuman mukaan. |
No problemos.
Ota sulka käteen, katso kummalla puolella ruoti pönöttää ulospäin ja käännä tämä puoli itseäsi kohden. Käännä pidemmät haituvat ylöspäin, eli siis se käytettävä osa.
|
Isoimmista sulista (kuten joutsen) olen usein käyttänyt myös sen kapeamman puolen. Korkeus niissä yleensä riittää hyvin, ja jos ei riitäkään niin pituutta lisää. Kapea puoli on yleensä jonkun verran jäykempää ja paremmin ryhtinsä pitävää.
Myös isoista pyrstösulista (esim metso) olen käyttänyt molemmat puolet, mutta ei tietenkään samaan nuoleen.
Pyrstö ja siipisulkia olen kyllä välillä käyttänyt sekaisin, mutta ei havaintoa onko siitä isommin haittaa.
Sulkasadon aikakin taas lähenee, joutsenta pitäisi lähteä järvien rannoilta ja soilta etsimään. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 29.05.2009 21:37 Post subject: |
|
|
Isoissa kalkkunansulissa, siis isoissa, jää tasauksen jälkeen suht suora tökö jäljelle. En ole kokeillut mutta veikkaisin, ettei siipipuolella olisi juurikaan väliä.
Koppelosulitus alkaa olla finaalissa. Enää sulkien lankavarmistus ja pientä fiksausta sulkiin. Yhdestätoista nuolesta yhdeksän lentää todella nätisti ja kasaa syntyy. Kaksi venkoilee. Toisessa on painoa 30g ja toisessa vain 24g. Nuo yhdeksän muuta ovat 26-28g. Toisen saanen reerattua keventämällä kärkeä mutta tuo toinen taitaa olla sopivampi kevyempään jouseen.
Sulituksen pituus on 9,5mm ruoteineen ja korkeus n.12mm. Tasausjälki ei ole ihan A1-luokkaa...
Kuvissa päällä nuo kaksi venkoilijaa ja nokkipääkuvassa venkoilija on oikealla.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Ekkorre
Joined: 22 Apr 2008
Posts: 113
Location: Raasepori
|
| Posted: 29.05.2009 23:44 Post subject: |
|
|
Nuo punaruskea-mustat tasaisen raidalliset sulat ovat selvästi koppelon pyrstöstä. Siipisulat ovat tasaisemman värisiä ja harmaampia. Kuvassa koppelo1 näyttäisi molemmissa nuolissa olevan kaksi pyrstösulkaa ja siipisulka.
Omasta sulkastäshistä sattuu löytymään kokonainen koppelonpyrstö, on kyllä komean värisiä sulkia. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 30.05.2009 00:21 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Nuo punaruskea-mustat tasaisen raidalliset sulat ovat selvästi koppelon pyrstöstä. |
Juu. Näin sen itsekin näin jotta persuspuolta olisivat.
Koppelonsulka vaikuttaa kalkkunan jälkeen melko hentoiselta mutta aika näyttää miten se kestää käyttöä. Kalkkuna kestää sitä vaikka kuinka ja korkeintaan hieman rispaantuu päistään. Onnikaijan sulat, Onni taitaa olla ara, ovat upean värisiä mutta eivät kestoltaan mitenkään häävejä. Onneksi Onni on melko tuottoisa ja sulkia tulee suht tasaisesti.
Joutsenta voisi koittaa käydä bongailemassa metsäjärviltä ja melko lähellä on kaakkurien pesintäjärvikin. Kaakkurista ei kyllä ole hajuakaan onko hyvä sulkalintu vai ei...
Tällä kokemuksella olen huomannut isojen lintujen sulat sekä kestävämmiksi että helpommiksi "jalostaa" nuolikäyttöön.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Emil Lindfors
Site Admin
Joined: 12 Jan 2007
Posts: 93
Location: Turku
|
| Posted: 31.05.2009 17:43 Post subject: |
|
|
Sulkien suunta on helppo päättää ihan vain katsomalla sulkaa.
Sulissa on aina ylä- ja alapuoli. Yläpuoli on tasainen ja kuvio/väri näkyy siinä selvästi. Alapuolessa taas sulan säikeet (on niillä varmaan joku oikea nimikin...) ovat ikään kuin auki ja muodostavat "harjanteita". Alapuoli on usein myös harmaampi kuin yläpuoli.
Katsoo vain että kaikki sulat tulee samoin päin, esim. alapuoli (harmaampi) oikealla, niin kierrekin on automaattisesti oikein.
Osassa nuolista näyttää siltä, että olisit laittanut puolet sekaisin. Käytössä näkee miten lentää. Yleensä vähän huonommin koska erisuuntaiset kierteet tasaavat toisensa eikä nuoli siten juurikaan pyöri... |
|
| Back to top |
|
|
heiluri
Joined: 31 Mar 2007
Posts: 211
|
| Posted: 31.05.2009 18:18 Post subject: |
|
|
| Siikaset. |
|
| Back to top |
|
|
heiluri
Joined: 31 Mar 2007
Posts: 211
|
| Posted: 31.05.2009 18:24 Post subject: |
|
|
| Eikun..prkl..oikea nimitys taitaa olla höytyliistake. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 31.05.2009 23:18 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Osassa nuolista näyttää siltä, että olisit laittanut puolet sekaisin. Käytössä näkee miten lentää. |
Juu. Sekaisin on ylä- ja alapuolet ja mantelina sopassa on pyrstösulat joista myös käytin molemmat puolet jos vain pituus riitti.
Yhdestätoista nuolesta 10kpl lentää nyt tosi nätisti. Yhteen olin kiinnittänyt vahingossa 7g kärjen sijasta 10g kärjen ja se teki nuolen epävakaaksi. Selkeä spinejuttu. Kakkosvenkulassa olen näköjään liimannut sulat vikapäiten vinoon joten sekin on vielä pelastettavissa 
Ajatuksena tässä on se, että ruoti kaartaa jompaan kumpaan suuntaan ja sukaat kaareutuvat samoin. Kun ruoti liimataan suoraksi vaikkakin vinoon, jää merkitseväksi oikeastaan vain se miten sukaat kaareutuvat tämän jälkeen. Väärä kaareuma vastustaa sulan vinon asennon pyörimisvaikutusta ja nuoli lentää miten sattuu. Saattaa silti kyllä osua kohtuullisen hyvin mutta lentorata on silmään jokseenkin omituinen.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Emil Lindfors
Site Admin
Joined: 12 Jan 2007
Posts: 93
Location: Turku
|
| Posted: 01.06.2009 12:19 Post subject: |
|
|
| Juuri näin. Muuten tosi siistit nuolet, ainakin kuvien perusteella. Ainoa mitä jään kaipaamaan, on sopivan ohuella langalla tehty siisti sidos... |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 02.06.2009 12:03 Post subject: |
|
|
Kuuden kisanuolen setti löytyi nopeasti "tilastollisin menetelmin". Eli merkkasin nuolet ja sitten merkkasin minne ne osuvat. En "tilastoinut" kuin selvästi keskialueelta poikkeavat. Ampumakertoja oli parisenkymmentä.
Yksi menee jatkuvasti yli, kaksi vasurille ja yksi oikealle. Koitan vielä viilailla sulitusta jos saisi noistakin vielä pari lentämään tasaisemmin mutta tämäkin on ihan tyydyttävä tulos. Eikä nuo "poikkeavatkaan" pahasti poikkeile mutta kuitenkin selvästi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 02.06.2009 14:01 Post subject: |
|
|
Tarkistitko varsien/kärkien suoruuden?
Peukalon ja keskisormen kynsien välissä "spinnaaminen" on varsin lahjomaton menetelmä.
Vasemmalle ja oikealle lentely voi hyvin johtua myös taipuvuudesta.
Kärkien painoja vaihtelemalla voi vaukuttaa spineen.
Pikillä matkoilla alkaa nuolien massankin eroilla olla vaikutusta. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 03.06.2009 12:19 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tarkistitko varsien/kärkien suoruuden? |
Tiätyski tarkistin. Ovat niin suoria ja suorassa kun "kotikonstein" voi saada. Eli ihan snadia vispausta on ihan jokaisessa mutta ei mitään selviä vinouksia tai kaarevuuksia. Enkä usko, että nuolivarren pyöriessä noilla snadeilla vispauksilla olisi mitään merkitystä vaikka ihannesuora olisi tietysti vieläkin parempi.
Rimanuolessa, varsinkin jos tekee jännenokin suoraan varteen, ei oikein ole kuin kaksi suuntaa valittavana nuolivarren taipuman/rungonpuolen suhteen. Syitä vasten 90ast. kulmaanhan se on tehtävä kun syiden väliin viilattu nokkiura halkeaa satavarmasti.
Yleensä (eli ne neljä viisi kertaa) olen mittaillut taipumaa samalle tontille mutta nyt taivuttelin vain käsissä ja tein suuntavalinnan sen perusteella. Olisi ehkä pitänyt mittailla...
No enivei, pienen sulka-/kärkitrimmauksen jälkeen setissä ei ole enää kuin yksi murheenkryyni. Jostakin syystä varsi, vaikkakin on samoilla mitoilla kuin muut, painaa vain 23g ja on selvästi lötkömpi kuin muut. Kolauttaa peräosaansa jousen runkoon laukaisussa ja lentää siksi miten sattuu. Noin 30cm matkalla heti sulituksen jälkeen on nuolivarressa selkeitä lommoja tästä kontaktoinnista.
Kokeilen tähän kikkakakkosta nimeltään akryylilakka. Vedin jo eilen viitisen kerrosta ja painokin nousi heti grammalla. Oletusarvona on, että lakka jäykistäisi vartta ja kolina loppuisi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 03.06.2009 12:21 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Noin 30cm matkalla heti sulituksen jälkeen |
Argh! Siis 30mm eikä cm 
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 16.06.2009 21:26 Post subject: |
|
|
Eipä toiminut lakkakikkakakkonen. Eikä kärjen kevennyskään. Lohtuna sentään se, että nuoli pelittää ihan mallikkaasti kevyemmissä jousissa
Enivei tuon kanssa "tapellessa" kevensin yhden aiemmin tekemäni setin kärjet 9g painosta 7g painoon ja ne pirulaiset alkoivat lentämään ihan hienosti tuolla n.55#:n bambujousella kun aiemmin olivat venkoilleet lennossa
Samassa yhteydessä tajusin, että minulla ei ole hajuakaan siitä minkä painoisia kärkiä muut käyttävät. Omani ovat vaihdelleet tapauksesta riippuen 10-6g välillä ja olisi hieman sellainen ajatus, että tarkkuusammunnassa kevyempi olisi parempi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 17.06.2009 00:35 Post subject: |
|
|
Minulla on ainakin se menetelmä, että en trimmaile huonosti lentävää nuolta mitenkään. Jätän sen vain pois kilpailuun tarkoitetusta nuolisetistä. Huonompikin nuoli kelpaa huviammuntaan piharadalla ja kaikkein huonoimmatkin palvelevat ihan hyvin roving-ammunnassa maastossa. Roving-nuolet ovat yleensä sen verran lyhytikäisiäkin, että sinne niitä menee kuin Kankkulan kaivoon trimmausten kanssa tai ilman.
Tosin täytyy myöntää, että aina ei edes ehdi koeampua uutta nuolisettiä ennen kisoja. Nytkin joitakin päiviä sitten ammuin Sievissä liian jäykillä nuolilla.
Jos leikkurinuoli lentää selkeän huonosti, otan leikkurin pois ja alennan nuolen klunssi-nuoleksi kiinnittämällä siihen hylsykärjen. |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 17.06.2009 11:14 Post subject: |
|
|
Hmmm...alumiinia ja carbonia...kuinkahan hyvin arvot rimmaavat puuvarsiin...
Hyvä linkki kuitenkin. Paljon hyödyllistä tietoa
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 17.06.2009 11:32 Post subject: |
|
|
| Pelkkiä numeroarvoja ei tietenkään kannata tuijottaa, vaan periaatteita, mekaniikkaa ja fysiikkaa numeroiden takana. Mielenkiintoista oli esimerkiksi erilaiset FOC-suosituksen alumiinille ja hiilikuidulle, sekä erityisesti se, että oli perusteltu miksi näin on. Jos ymmärtää teorian, sitä voinee yrittää soveltaa puunuoliin. Toisaalta, eipä siinä paljon soveltamista ole, jos käyttää jokseenkin normaalin rajoissa olevia kärkiä, varsia ja sulkia - hyviä nuolia sillä saa! |
|
| Back to top |
|
|
Paas
Joined: 18 Mar 2007
Posts: 140
Location: Helsinki/Porvoo
|
| Posted: 31.07.2009 16:45 Post subject: |
|
|
| Mitenkä on neljän sulan sulituksen laita? Löytyykö sille historiallisia referenssejä? Entä sulkien liimaus/sitominen, onko käytännössä aina käytetty jonkinlaista liimaa sulkien kiinnitykseen vai onko pelkkä sidonta ollut käytössä? |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 04.08.2009 12:07 Post subject: |
|
|
| Paas wrote: | | Mitenkä on neljän sulan sulituksen laita? Löytyykö sille historiallisia referenssejä? Entä sulkien liimaus/sitominen, onko käytännössä aina käytetty jonkinlaista liimaa sulkien kiinnitykseen vai onko pelkkä sidonta ollut käytössä? |
Kyllä neljää sulan puolikasta on käytetty jonkin verran siellä sun täällä. esim. Kuolan niemimaalla vielä 1960-luvun alussa muutamat sikäläiset poromiehet lopettivat erotuksessa poroja perinteisillä ugrijousilla ja niiden nuolissa oli paikalla olleen suomalaisen rakennusmiehen todistuksen mukaan neljä sulan puolikasta.
Liimaa ei ole aina käytetty, vaan pelkkä sitominen on erittäin yleinen menetelmä. Amazonin nuoletkin ovat käsittääkseni edelleenkin lähes aina vain sidottuja. Siellä on aika erikoisiakin sidontamenetelmiä, mm. joissakin tapauksissa lanka menee sulan ruodin ja ruokovarren läpi. Tavallisinta on tietenkin sitoa vain kummastakin päästä tai sen lisäksi kiertää rihmaa sulan sukasten läpi.
Eräs menetelmä on myös käyttää liimaa vain sulan ruodin päissä, jotka myös sidotaan. Tein tällä tavalla aika usein 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Mutta parasta on mielestäni liimata sulka kauttaaltaan.
Pelkkä sidottu sulka tuppaa usein liukumaan hiukan pois siteen alta pitkässä käytössä. Tätä voi estää hankaamalla ruodin päihin pikeä, pihkaa tai mehiläisvahaa ennen sitomista.
Pelkällä sitomalla kiinnittämistä kannattaa harjoitella ikään kuin hätävaraksi, jos joskus on saatava sulat kiinni ilman liimaa. Mutta kyllä liimaa kannattaa käyttää aina kun sitä on käsillä. |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
