Jousi

[Ari Rantala]

Jousihommat jäi tänään vähemmälle kun roudasin pajalle puolensäkillistä hirvenkinttuja. Tai polvesta alaspäin puolikinttuja oikeammin.
Pätkäisevät pirulaiset ne nivelestä...vaan eipä ne jänteetkään sen yli mene vaan kiinnittyvät siihen.

Hommaan pitäisi ihan oikeasti saada hyvät ohjeet miten jänteet kannattaa veistellä irti. Mulla meni tuhottomasti aikaa ennen kun keksin taittaa nilkkanivelen ympäri ja katkoa nivelen sisäosaan kiinnittyvät jänteenpäät. Ahneena halusin tietysti mahdollisimman pitkiä ja veistin kintun auki sorkkia myöden saadakseni viimeisetkin millit talteen.

Jäi fiilis, että ihan tumpula olin. Jotenkin fiksummin nuo jänteet saisi varmasti irroiteltua. Nyt veistelin fileiksi koko kintun ja huomiseksikin jäi vielä siistittävää. Otin vain tilsan irti enkä siivonnut siitä kudoksia veks. Jänteitähän on melko paljon yhdessäkin kintussa vaikka käyttökelpoisimpia taitaa olla suuret kinnerjänteet. Vieläkin kinttuun jäi mielestäni paljon sellaista tavaraa jota voisi hyödyntää vaikka liimankeitossa.

Mulle on tulossa noita kinttuja vielä lisääkin, että hyvät ohjeet olisivat tarpeen...

[Nanook - pakkasen poika]

Aika samalla tavalla olen jänteet irrottanut. Nilkkanahan nyllky, jänteen vierestä kalvo puhki puukolla ja pitkä veto jalan suuntaisesti. Sitten jänteen päät poikki ja toisen pitkän sivun irtileikkaaminen. Sen jälkeen olen yleensä putsannut jänteet kalvoista ja lihoista. Putsauksessa voi käyttää sahajauhoa ylimääräisen kosteuden poistamiseen, jolloin jänteestä saa paremman otteen ja viimeisten ohuiden kalvokerrosten irtirepiminen helpottuu. Monet kuivaavat jänteet ilman putsausta, mutta itse pidän putsattuina kuivattuja jänteitä parempina.

Aivan hirveätä eforttia en ole laittanut jänteiden pituuden maksimointiin varsinkaan jousen selystysjänteitä hankkiessa. Aikaa tuhrautuu saatuun hyötyyn nähden liikaa. Haarautumakohtien ylimenevistä osista kun ei saa kuin osan talteen, koska suuri osa jänteistä katkeaa haarautumakohdasta niitä repiessä. Jos haluaa pitkiä ompelujänteitä tai sulitusjänteitä, niin sitten kannattaa irroitella niin pitkästi nilkan päältä kuin mahdollista. Olen myös käyttänyt niitä jalan sivussa olevia ohuempia jänteen ruipeloita sulitukseen ja ompeluun. Niitä saa irti pitkinäkin pätkinä ilman suurempaa vaivaa. Kinnerjänteillä ja jalan etuosan paksuimmilla jänteillä olen sitten hoitanut selystyksen.

Eniten hommaa helpottaa terävä puukko.

[jkekoni]

Ei katkea jänteet yleensä haarautumakohdasta.

Vinkki 1: pamputa puu tai muovivasralla ja metallialasimella
Vinkki 2: Availe jänteitä puukolla pienen pamputuksen jälkeen ja
pamputa loppuun "osina".

Noilla vinkeillä tulee parempaa jännettä. Kokeiltu saksanhirvelle ja oikealle hirvelle (vain 1 jänne tosin).

[jtahola]

Onhan noi silti aika mittavia, saakohan noista 30 cm nettopituutta ... kaverin kanssa juttelin, käytännön syistä pätkivät nivelistä ja hukkaavat melkein puolet takajalan jänteestä, etujalan jänteen pituudesta ei kaverillakaan tietoa. Pitäis päästä hosuun puukon kanssa heti kaadon jälkeen ennen katkasua.

[Ari Rantala]

Yhtenä murheena huomasin, että nahan nylyssä veistävät jalkojen nahan irti aika krouvilla kädellä ja terä viiltää aika usein myös jänteeseen viillon.

Paha vaan mennä neuvomaan tai määräilemään miten hommansa hoitavat kun itse on ihan parasiittina koko hommassa. Voisihan sitä koittaa sanoa, että jos irroittaisivat nahan vaikka siitä polvesta josta kinttu muutenkin katkaistaan niin säästyisi sekin pätkä ehjänä. Usein myös kossupullo tai pari auttaa etenemään näissä jutuissa

[Ilkka Seikku]

hmmmm.. Aikaa kuluu jos nysväilee ja nyrhii..
Jalkanahka yläpuolelta auki viillolla ja levitetään toiseltapuolelta auki, ei tarvitse edes koko nahkaa nylkeä, ellei sitten ota luuta talteen. Ylä ja alapuoleta jännekimput irti, thats it. Aikaa kuluu joitain sekuntteja.
Jänteet kuivuvat ihan yhtä hyviksi tupessaan. Nuijimisen ja riipimisen jälkeen tulos on 100%:sesti sama.
Jonkinmoinen kasa on taas kuivina ja teen alati lisää, joten saattaapi olla että riittää myyntiinkin.

[A.Arffman]

Minäkin olen viiltänyt nahan jänteen kohdalta vaan auki sitten vetänyt jännettä ja samalla viillellyt sen siitä nahasta irti aikaa menee ehkä 2min per jalka. En ole vielä kyllä yhtään yli 35cm jännettä saanut (24 jaalkaa olen tänä syksynä käsitellyt)

Lupasivat hirvimiehet että seuraavalla kerralla vetävät jänteet poikki ylempää jalasta, saa nähä miten pitkiä tulee...

[Ilkka Seikku]

Ei ne jänteet siitä mihinkään pitene jos jalat on nyt vedetty nivelestä poikki.
Siihen ne jänteet päättyvät/alkavat. Ei ne kulje samassa pötkössä läpi koko jalan... Niveliin ne kiinnittyvät.
Takajalasta löytyy ylempää kohtuullinen jänne, joka siis alkaa siitä samasta nivelestä kuin mihin koipiluun jänne päättyy ja tuo reisiluun ja koipiluun välistä alkava jänne(kinnerjänne) päättyy takajalan potkalihoihin.
Nyppimällä saa vielä etujalastakin suht surkean jänteen.

[Ari Rantala]

Tiiätuota...nylkevät hirvenkintun ihan hetkessä ja mulla siihen menee ainakin puolisen tuntia

Veitsi on terävä ja pysyy hyvin kädessä. Välinevika se ei siis ole enkä usko kädentaitojanikaan ihan niin huonoiksi, että syy niissä olisi. Ehkä olen liian varovainen ja veistän kevyellä kädellä. Sama systeemikin vielä on mitä tuossa on kuvailtu. Erona on vain se, että leikkaan nilkkanivelen nivelsiteet poikki ja taitan nivelen auki. Näin saan jänteiden päät katkaistua "sisäpuolelta" juuri siitä missä ne kiinnittyvät niveleen.

Selystys käy hyvin lyhyemmilläkin jänteillä mutta haluan pintakerroksista yhtenäiset. Ison kinnerjänteen alla kulkee muuten nippu pikkujänteitä jotka ovat yhtä pitkiä kuin kinnerjännekin.

Oletko Ilkka avannut nilkkaniveltä? Minusta nivelen läpi kulkee ainakin yksi jänne ja siinä on vain pienet, sivuilla olevat kiinnitykset itse niveleen. Tarkoitan, että siitä saisi pitkän yhtenäisen jänteen kun pääsisi siihen käsiksi jo ylempää.

Eilen meni hermot hommaan ja löin loput kintut muovipussiin ja diilasin pyhäjärven vastarannalle. Nämä kun loppuvat suunnittelen vakavissani, että jospa ostaisin seuraavat...

[toni]

Elähän ny Ari. Moni täällä kusis hunajaa noiden kinttujen takia.

Mut esm.tämän työmetodin näyttäminen tai työpajaistaminen vois olla hyvä ohjelmanumero vaikka perinnejousi liiton seuran tapahtumassa?

Jos haluaa hifistellä,niin kumirouherukkaset auttaa vetohommissa.
Toisaalta ite pitäisin vaivattomampana sahanpurua.

[Ari Rantala]

[Santtu Risku]

[Ari Rantala]

[Santtu Risku]

niin, luonnollisesti tietyissä hommissa aika on kääntäen verrannollinen tulokseen. Joskus muutama minuutti on riittänyt toivottuun tulokseen. nämä ovat kumminkin harvinaisia marginaalitaauksia.

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Olisi ehkä ihan oman topicin paikka tälle...mutta kun liittyy niin läheisesti samaan.

Eli miten jaloista nyljetyt nahat pitäisi säilyttää jotta niistä saisi myöhemmin vaikka pari nuoliviintä tehtyä?

Nyt olen antanut niiden kuivua ja pakannut nippuun "ylisille". Karkeata suolaa olen nakannut pienen kourallisen aina väliin.

[Tell]

Onko kokemuksia villisian jänteistä? Voisin saada niitä eräältä tutultani piakkoin.

[Iivana]

Koipinahat kannattaa säilyttää ulkovarastossa, ei liian lämpimässä eikä liian kuivassa. Ilmavasti roikkumassa, ei pinossa. Suola parantaa säilyvyyttä.
Jos pääset itse raajomaan, niin katkaise koipinahat tarpeeksi korkealta. Ne pitää leikata ja nylkeä auki ylhäältä nivelen yli jo ennen raajomista. Kun ruhon juuresta ottaa riittävästi taljaa mukaan koipeen, niin voi sitten leikata ylimääräisen taljan pois koivista myöhemmin. Nykyään raajovat yleensä niin, että koipinahka silppuuntuu käyttökelvottomaksi. Oikea katkaiseminen ei myöskään vähennä taljan käyttöarvoa, koska taljan laitaosat ovat kuitenkin sitä parkkinahan reunaa. Jos muu talja aiotaan hyödyntää, niin sitten kannattaa opetella katsomaan se oikea kohta tarkalleen missä koipikarva muuttuu vartalokarvaksi.

[Iivana]

Joo,lisäisin vielä, että kannattaa sitoa kuivatut nahat neljän koiven nippuihin koparaosasta ja laittaa tällainen nippu aina roikkumaan naulasta orsille. Tietenkin saman eläimen nahat samaan nippuun, niin pysyy nahan paksuus, karvan laatu ja värisävy samana.