Jousi

[Ari Rantala]

Kävin pitkästä aikaa ampumassa hieman pidempiäkin matkoja ja huomasin melkoista taantumaa. Osumatarkkuus oli ihan ok mutta 60#:n jousen vetäminen oli olevinaan työlästä. Sama jousi jolla ammuin kaikki loppukesän kisat ihan kevyesti. Ilmeisesti vetoon käytettäviä lihaksia olisi treenattava melko säännöllisesti myös talvikaudella jos aikoo ampua kisaa heti keväästä.

Sisätiloissa ampuminen alkaa kotioloissa kyllästyttämään kun matkaa saa tallissa vain nelisen metriä. Vetojahan siinä kyllä mahtuu tekemään mutta olisiko mitään olohuoneliikettä jota toistella vaikka salkkarien aikana?

[Simo Hankaniemi]

Kyllähän jousta voi vedellä voimistelumielessä, vaikka ei ampuisikaan. Minulla on korealainen lasikuitujousi juuri tätä tarkoitusta varten. Tosin sillä voisi voimistella hiukan säännöllisemmin, kuin mitä tulee tehdyksi. Ampuminen kyllä jää keskitalvella vähäisemmäksi kuin kesällä. Vettä tulee ja pimeää on, ei innosta. Eräs kaveri tosin käyttää pimeän ajan maalina palavaa kynttilää, joka laitetaan tuulensuojaan esim. katkaistuun muoviseen virvoitusjuomapulloon. En ole vielä itse ehtinyt kokeilla, mutta se kuulostaa mukavalta kaamosajan maalitaululta.

[Juri]

Olikos se T. Säilä vai kuka, kun oli kiinnittänyt jouseensa nuolen paikalle fillarin pumpun, antaa vähän samanlaisen vastuksen kun nuoli. Sitten voi kotona treenata kuivalaukauksia.

Jollakin oli kaksinkertainen nuoliverkko nurkan edessä roikkumassa, siihen voisi jo ampua tarkkuuttakin. Käyttäisin kuitenkin mieluiten blunttikärkeä.

Pahimpiin vieroitusoireisiin voi myös kiskoa ja läiskytellä jumppakuminauhaa.
Eikö Tampereella ole halleja?

[Ari Rantala]

Juuei se sisäpaikka oikeasti mikään ongelma ole. Osmonkallion luolaan pääsee ampumaan ja omaltakin kylältä löytyy duunijuttujen myötä kohtuullinen ampumapaikka. Se tuossa yllätti, että kuinka nopeasti "konttorilihakset" löystyvät kun ei ole hetkeen ampunut.

Pientä sisäveryttelyä olen tehnyt sillä hankkimallani Grozerin jousella. Paunoja n.60#. Pitää vain muistaa kiskoa sitä useammin

Pumppusysteemi voisi olla vänkä...integroisi siihen vielä jonkin pillisysteemin niin voisi soitella treenatessaan

[Rakonczay]

Jos noin ihan kuin suunnitelmallisesti haluaisi kehittää ammuntaansa, niin nyt olisi menossa peruskuntokausi, jona pitäisi ampua todella paljon laukauksia ja samanaikaisesti tehdä tietysti fyysistä harjoittelua.

Oman kokemuksen mukaan viikon punnerrustreenit riittää nostamaan käsien lihaskunnon tasolle, jossa pystyn ampumaan raskaammalla jousellani. Toisaalta noin 9 ammuntatreeniä kolmessa viikossa vetää pikkuhiljaa voimat niin alas ettei ammunnasta tule mitään (ammun noin 90 laukausta/treeni). Palautuminen näin vanhemmiten hidastuu. Vaatii noin viikon palautuksen että jaksaa taas hyvin ampua. Tietysti jos pikkuhiljaa nostaisi lähtötasoa, niin jaksaisi tehdä pidempiä treenijaksoja.

[Olli]

Tuossa kuvassa.

[Tuomo]

Talvi lähestyy ja ulkokausi lähestyy loppuaan. Sisällä siis pitäisi harjoitella. Edellä olikin jo muutama vinkki ns. olohuoneharjoitteluun. Tässä yksi lisää: hanki/tee Formaster!

http://www.texasarchery.org/Documents/FMaster/formaster_exercises.htm
Tuolta on linkki kuvasivulle. Tein sellaisen ja hyväksi totesin! Antaa välittömästi palautetta, jos veto ei ole oikein ja loppuun asti tehtynä, sallii laukaisuharjoittelun nuolilla, ja mikä parasta, soveltuu olohuonekäyttöön.

Tein oman version joustamattomalla narulla ja säädin siten, että jänne pääsee liikkumaan laukaisussa pari senttiä, ts. nuoli lentää muutaman metrin (riippuen tietenkin kuinka paljon narussa on löysää). Liian jäykkää jousta kannattaa välttää ja alussa pitää olla varovainen, ettei saa olkapäätä sijoiltaan. Itse aion kyllä ottaa tuon apuvälineen talviohjelmaan.

[Juri]

Kiitos linkistä Tuomo!
Tuo on kyllä pakko testata.

[toni]

Kiintoisan näköinen sovellutus.
Itelläni taitaa olla kolmatta vuotta tiukkaan sullottu jätesäkillinen raakavillaa.
Väliin olen sullonut samaa suuriin verkkosäkkeihin jolloin muovin lämähtävä ääni, nuolen sen rikkoessa poistuu.

Tätä ennen harrastin muovikassia täyteen sanomalehtiä sullottuina.
Ohilaukaukset oli ymmärrettäviä kun matkaa saattoi kiertyä pitkässä olohuoneessa räimiessä...

Mutta villasäkki ajaa hommansa mua tyydyttävästi.
Ainoa mikä nyt mättää on tämä hetkinen, pieni, nelisen metriä max. pitkä kämppäni:( Nuolen lennon tasoittumsta on turha odottaa. Tää haittaa ite ampuma kokemusta paljon, vaikka fysiikka ja tuntuma laukaisuun pysyiskin tietyltä osin tolalla. Lopputulos vaan jää mutuilun varaan, koska nuoli ei kerro sitä.

Ideaali tilanne mulle olis hoitaa homma ampumalla realistiselta matkalta.
Nykyisessä keskusta asumisessa se vain on enemmän kuin hankala toteuttaa.

[Simo Hankaniemi]

Välineet vain mukaan ja jonnekin joutomaalle ampumaan. Ainakin itse olen aina löytänyt harjoittelupaikan, vaikka joskus se edellyttää hiukan kävelyä tai fillarointia (tai autoilua). En todellakaan muista koskaan oleilleeni yhtään pidempään paikassa, missä ei löydy jonkinlaista ampumapaikkaa. Joskus paikan valinta on edellyttänyt pientä omavaltaisuutta, mutta eipä siitä ole mitään ongelmia tullut. Ampumapaikat ovat vaihdelleet helsinkiläisestä opiskelija-soluasunnosta maailman pohjoisimmalle golf-kentälle. Ammuskelu onnistui myös kertausharjoitusten öisen vartiovuoron aikana.

[jousipata]

heh, onpa Simo löytänyt ampumapaikat. Intissä aikanani oli eräs varusmies, joka väijyssä innostui ampuilemaan variksia rynkyllä. siitä avautui hänelle kotimatka silloin.

jousella olisikin ollut hiljaisempaa se varisten ampuminen.

itse olen tehnyt pyykkisäkistä ammuntamaalin. sisälle sullonut vanhoja vaatteita runsaasti ja säkki mukaan asutuksen ulkopuolella. tällöin joutuu autoilemaan, koska jousten ym. tarpeiden raahaaminen julkisissa kulkuneuvoissa on hieman hankalaa pääkaupunkiseudulla. no, pimeässä onnistuu jalkapatikassakin kävellä sopivan metsäiseen ja silti katuvalojenkajoa saavaan paikkaan. silti siinä on näinä aikoina riskinsä. uutisten mukaan jo auton pakoputken paukahduksista on soiteltu poliiseja perään helsingissä.

[Hannu]

[J Menna]

aah, ja nyt lämpenee.
Viikonloppuna liki nolla tai jopa plussaa...

Tätä auvoa kun koittaa alle -10 säät. Ammuin muutamana päivänä -12 - 16 pakkasessa ja 30 laukasta alkaa olla maksimi ja sekin silleen ripeästi 4 x 8 nuolen sarjoina.
Nyt kun liityin seuraan niin tuli tuo hallimahdollisuus. Tosin 45km päässä... Mutta kyllä pienet ammuskelut voi pikkupakkasissa tehdä. Veivaan sitten vaikka pari jaksoa lämmitellen välillä.

Näin maalla.

[Hannu]

[Simo Hankaniemi]

Talvista jousiammuntaa navetan ylisillä tiistaina Auerin kanssa. Maalina olutpurkki, etäisyys 15 m. Auerin paras tulos 3 laukausta ja 3 osumaa, minulla 3 laukausta ja 2 osumaa. Kummallakin sekalainen nuolisetti.

[Juri]

[Juri]

Kuva vielä!

[Tuomo]

Syksyähän nyt vielä on mutta eiköhän tämä liity talviajan ampumiseen. Nyt kun on ongelmana valon puute, niin sitten pitää luoda sitä valoa. 2x300 wattia ja seinällä 400 wattia. Noilla pärjää ja ajattelin ampua ihan pikkupakkasiin asti pihalla. Ihan mukavaa, pimeys on jotenkin rauhoittavaa, sulkee ulkopuoliset ärsykkeet vähiin ja jos pitää ampumaetäisyyden järkevinä, niin ei tarvi pelätä nuolen katoamistakaan. 40 jaardia voi vielä ampua, sitten tulee jo riskiksi osuminen ilmakaapeliin, vaikka sitä ei kuvan perusteella uskoisikaan. Ensi kesänä askartelen varmaan vähän pysyvämmät valot pikkumökin ja navetan kulmille, sekä siirrettävä valo vähän kauemmas, 3x500 wattia voisi olla hyvä!

[J Menna]

Ammuntamatkani pimeällä on lyhempiä 10-20m) kuin Tuomolla ja taajaman katuvalot niukasti hohkaa pihaan. Apuna kuitenkin otsalamppu tai taskulamppu asennettuna maalitaulua osoittamaan. Tai kummatkin. Toimii.