Jousi

[Smirkelimies]

Tarkotetaankohan tekstissä niitä asetusjousia, nehän oli ihan hemmetin jäykkiä.

Erikoinen juttu muutens, että лук tarkoittaa sekä jousta että sipulia. Johtuneeko siitä, että lylyjousissa on kerroksia vähään samaan tapaan kuin sipulissa. Tuohi, koivu, lyly...

Savossa vanhat ihmiset puhuu lyökistä tarkoittaessaan sipulia.

[jousipata]

saattaa olla kyse asetusjousistakin. luk eli sipuli kertoo myös laukaisuun jännitetyn jousen sipulimaisesta muodosta.

[jousipata]

myös jousen vireeseen asettamisesta kahden ihmisen voimin saatetaan kirjoittaa tuossa tekstissä. pitänee muistella ja perehtyä taas kieleen tarkemmin. on se siinä varmaan sanottu mitä tarkoitetaan.

[jousipata]

nyt se selvisi, puhutaan "itselaukeavista jousista" eli asetusjousista joihin tarvitaan kaksi ihmistä niitä jännittämään. "luk samo-striljaet" noin latinalaisille aakkosille translitteroituna.

[jousipata]

Vielä venäjänkieliseen tekstiin hypäten siinä mainitaan myös ansojen asettaminen "lovushka" ja nuolten ja jousten käyttäminen niissäkin tarkoituksissa.

[evgevin]

en tiedä asiasta. voiko olla kyseessä joku ansa, joka laukasi nuolen? Oliko semmoisia olemassa???

[Iivana]

Kyseessä on asetusjousi.
Sireliuksen kirjasta löytyy kuviakin. Se on sellainen ansamekanismilla vireessä oleva jousi, jossa nuolimainen keihäs singotaan tavallisemmin hirven tai peuran läpi mekanismin lauettua. Myöhemmin näihin ansoihin käytettiin suustaladattavia pyssyjä. Olen nähnyt yhden kuvan, jossa kaksi suutaladattavaa oli viritelty karhun varalle lihakimpaleeseen. Kaikista uusin viritys taitaa olla Savukoskelainen/Sodankyläläinen asetusansa. Nämä on ollut rakennettu haaskan yhteyteen putkimiinasta ja toinen viritys käsikranaatista. Tähdennettäköön, että ovat laittomia JA PIRUN VAARALLISIA. En nyt muista oliko noista pari-kolme vuotta, se on nykyisin jo vanhaa teknologiaa. Nykyisin muodissa on myrkky ja talvella veriset superlonpallot.

[Smirkelimies]

... Iivana jo vastasikin tuohon asetusasiaan, mutta jos jotakuta kiinnostaa katsoa, myös Toivo Vuorelan kirjasta "Suomensukuiset kansat" sivulta 268 löytää piirretyn havainnekuvan asetusjousen asetuksesta.

Jos joku vaikka suojaa kesämökin tai auton tuommosella. Ei ehkä teräväpäisellä nuolella kuiteskaan. Voisi antaa mökkimurtautujan tuntomerkit poliisille: "hemmetin iso mustelma suunnilleen persauksen kohalla"

[jkekoni]

Tai kaverista, joka meni hakemaan röökiä autosta...

[toni]

Asetus jousia käytetään edelleenkin joissain alkeperäis kansa kulttuureissa, etupäässä tuo mennee tropiikin suuntaan ja saaliina on suurikokoiset rotta lajit sekä pienemmät märehtijät.

Kaukaisesti vastaavan tapaista silmukka pyydystä olen kokeillut kerran...nuori hoikka ja vähäoksainen ja edelleen maassaan kasvava neli-viisi metrinen koivu, latvastaan maahan vedettynä ja laukasimeen viritettynä. Tempasu ylös oli aivan perkeleenmoinen, sormet olisi irronneet jos silmälenkkiin olisivat kepin sijasta eksyneet:)

Mutta asian tynkään takaisin::Tropiikin salametsästäjillä tuo asetusjousi menetelmä lienee käytössä vieläkin suur riistan osalta. Harvat alkuperäis porukat saavat sitä laillisesti pyytää.
Muistaakseni olen nähnyt Etnian filkkareilla joskus joitain dokkareita asiasta.

Mutta kotimaista olen nähnyt jonkinverrankin kuvia perinne kulttuurista kertovissa kirjoissa. Ilmeisen tunnettu ja käytetty pyynti tapa. Mielenkiintoista olis kuulla siitä millaisia vaatimuksia tuo asettaa jousi puulle?

[jousipata]

saarijärvelle on rakennettu kivikautinen kylä jossa olen käynyt kiertelemässä eräänä kesänä ja mm. sain tehdyksi tulet kivikauden menetelmillä jänne, jousentapainen keppi ja puunkolo jossa syttöinä kuivia heiniä, sammalta tms.

ja asetusjousiansoja oli hienosti esillä erilaisille riistaeläimille, myös loukkuja ja silmukka-ansoja oli monenmoisia.

hirvipyydys, asetusjousella: http://www.avoinmuseo.fi/kivikaudenkyla/kohde15.shtml

[jousipata]

niin, itseasiassa tuossa hirvipyydyksessä jousina toimivat nuoret puunrungot ja nuolina/tappovälineinä luupiikit, ei varsinaista jännejousta ole kuitenkaan.

[Smirkelimies]

http://suomenmuseotonline.fi/en/kohde/Kulttuurien+museo/SU4810%3A142?pathId=1.325.4887.&itemIndex=114

Tommonen. Esim hirvi ohjataan aitojen tms. avulla törmäämään naruun, joka puolestaan laukaisee jousen. Museon tekstistä en saanut selvää, onko tuo aito vai kopio. Tuo on vissiin kuvassa väärinpäin, ei kai nuoli voi lähteä tuolta alapuolelta???

[Iivana]

Tuo ei ole varsinainen asetusjousi, vaan jousivoimalla toimiva sadin taikka lisku, jossa pienempi turkiseläin jää leukojen väliin. Tässä leuat ovat kiinni, eli ansa lauenneena.

[Iivana]

Niin muuten, Ruotsissa saa pyytää esim. näätää perinteisillä puusta rakennetuilla satimilla. Suomessa ei. Ihan toimivia laitteita. Osaan rakentaa itse muutaman mallin alusta loppuun puukolla ja kirveellä. Kaikki tarvittava materiaali saadaan asennuspaikalta.
Ihan toimivia ovat...

[Smirkelimies]

Jaha, Iivana heti hoksasi alan miehenä asian oikean laidan.

Ja niinhän tuolla museotekstissä lukeekin kun tarkasti katsoo että: "kärpän pyydys"

Tuo olisi mökkimurtautujan ansana vielä asetusjoustakin parempi, pitäisi vaan tehä aika iso malli. Mutta onkohan rosmojen pyynti metsästysasetuksen säätelemää hommaa, pitäisi vissiin taas soittaa MMM:ään.

[Smirkelimies]

[toni]

Satimesta käytiin Suomessa kohtuullista keskustelua erään erä lehden julkaistua sellaisen teko-ohjeet ja muistaakseni vielä maininneensa että sitä voisi juridisesti täällä käyttää? Mainitsemani ei ole samanlainen kuin topikissa oleva. Termi on saattanut olla lavea tms?

Tämä muistaakseni joskus 80-luvulla?
Artikkelit on kyllä kaikkine kommentoineen ja seuraavien lehtien korjaus palstoineen tallella;) jossain..

Tropiikissa nuo asetus jouset näyttävät kestävän taukoamatonta käyttöä viikko kaupalla. Välillä joutuvat nostamaan "jännekorkeutta". Mutta toki puutkin ovat siellä aivan joitain muita. Veikkaan silti kohtuullista käyttöikää kotimaisille asetuksillekin.
Ja paikanpäällähän nuo pitkälle tedään, kuten monet muutkin käyttöesineet tai rekien korjaukset,jne.

[Tuukka Kumpulainen]

Kun nuoli on hyvässä terässä ja etäisyys "point blank", ei kaaressa tarvitse kummoista heittoa ollakaan, ainakaan paunaa kohti.

[Iivana]

En ole kyllä tuonmallisia rakennellut. Siihen pitäisi olla tuohon jouseen jännerihmaa mukana. Minun mallit on sellaisia, joita sanotaan lahdoiksi ja satimiksi. Niissä on yleensä kiviä tai raskaampi puunpökkelö painona. Laukaisusysteemit tehdään kuivista kuusenoksista tai tuoreista koivunoksista vitsakseksi kiertämällä.
Äitini äidin isä ja äitini eno pyysivät lintuja hevosen jouhista punotuilla rihmoilla, ja niiden rihmojen asetustekniikoista olen kyllä aika hyvin perillä. Itse olen kuitenkin pyytänyt riekkoja ohuilla metallilangoilla, paitsi en kolmen viimeiseen vuoteen, kun on riekot vähän vähissä.
Noista jousiliskuista ei ole kokemusta.

[Smirkelimies]

Jos ansat kiinnostaa, tuosta nettikirjasta niitä löytyy joka lähtöön:

http://www.gutenberg.org/files/17093/17093-h/17093-h.htm

Kuvassa verrokiksi tiikerin nujertamiseen tarkoitettu asetusjousi. Aika simppeli tuo laukaisusysteemi.

[Iivana]

Löytyi taas muutamia kuvia. Tuossa aiemmin puhuin, että olen parinmallista passiivipyydystä väsäillyt. Nämä pystyy rakentamaan paikan päällä minimissään puukolla, kirveskin auttaa asiaa. Nämä on tehty näytösluontoisesti koulutustilanteessa, joten paikka ei ole autenttinen, samoin näissä on leikkuupinnat valkoisena ym. pyyntiin vaikuttavia juttuja jäänyt huomioimatta. Materiaalikin olisi voinut olla parempaa, mutta muuta ei paikalta löytynyt. Ja jos linnulle olisi tehty, niin korkeaa aluspuuta olisi pitänyt upottaa.
Ensin sadin. Näitä on rakennettu mm. linnulle kautta aikain. Tarvitaan aluspuu, jonka voi tarvittaessa kaivaa maahan. Ja yläpuu, jonka ei tarvitse olla iso. Yläpuun päälle asetetaan painoksi jykeä maapuu. Lisäksi tarvitaan tuet, jotkapitävät ylä- ja alapuun linjassa.
Mekanismi vuollaan kaikkein mieluiten kuivista kuusen alaoksista. Leikataan mahdollisimman vähän, ja tummennetaan pinnat esim. turpeella.
Kuvissa näkyy mekanismi ja Satimen rakenne pelkitetysti. Painopuu puuttuu, ja se tulee tuonne mekanismipäähän. "leukojen" väli saaliseläimen mukaan.

[Iivana]

Ja sitten lahto. Tämäkin on rakennettu näytösluontoisesti koulutustilanteessa ja pätee sama, kuin edellisen satimen kohdalla.
Osa vitsaskiinnityksistä on korvattu rautalangalla, koulutustilanteen takia ajan säästämiseksi. Oleellisiin osiin sen sijaan on käytetty vitsasta, koska ne ovat pyydön toiminnan kannalta merkittävä opetuskohde.
Tästä puuttuu kivipainot lahdon päältä. Näitä on yleisesti rakennettu linnun ryvöksiin rihmojen ja kotusten lisäksi.
Mekanismi on kierretty vitsaksesta, ja siihen paras materiaali on notkea koivu. Vitsasta ei pidä kiertää muuta kuin niiltä kohdin, josta se kierretään. Lahto pysyy vireessä laukaisuvarvan, pönkkäkepin pidätinvitsaksen avulla. Sormikaan pudottaminen laukaisuvarvan päälle riittää laukaisemaan lahdon.

[Iivana]

Lahdon laukaisumekanismi lähikuvassa.
Ovat vähän krouvisti tehtyjä, mutta toimivia.
Lahdonkin pystyy rakentamaan puukolla ja kirveellä.

[pyssymies]

Mummu on kertonut noita satimia käytetyn(hän käyttää nimitystä lintuloukku) rypypaikoilla, muistaakseni varsinkin metsolle. Oli kiertänyt kuulemma useasti isoveljensä kanssa ansapolkuja. Kehui olevan helppo valmistaa. Oli ennen sotiakin jo laiton, mutta on kuulemani mukaan käytetty 60-luvulle asti.

[Iivana]

On hyvä, että on saanut kuulla näistkin hommista. Meillä on ollut aika, jolloin on hävetty multaa kynsien alla. Onneksi sinäkin olet ymmärtänyt näiden asioiden ja perimätiedon arvon, ne ovat rikkaus. Nykyinen Hyvinvointi?yhteiskuntamme on rakennettu suorana jatkumona näidenkin taitojen avulla.
Pitäiskö panna pystyyn erätaitoleiri, sahti ja olut ostettaisiin kuitenkin kaupasta...

[Tuukka Kumpulainen]

Haastattelin viime kesänä erästä ysikymppistä metsäteknikkoa, joka kertoi 1930-luvulla Kuhmoisissa pyydetyn metsoja vielä loukuilla. Pojat opettelivat näiden valmistusta ottamalla mallia metsästä löytämistään loukuista. Myös hirvenpyynti takan avulla tunnettiin.

[pyssymies]

Mummu kertoi myös, kuinka sotien jälkeisinä niukkuuden vuosina pappavainaa pyydysti metsälintuja(metsoa, teertä ja riekkoa) rihmasilla ja loukuilla ilmeisen hyvällä menestyksellä. Lintujen ostajat eivät ilmeisesti kyselleet pyyntivälineiden laillisuuden perään, ja hyvä niin. Tämä siis tapahtui pohjoisen Suomenselän alueella.

Olen saanut ymmärtää, että rihmaset ja loukut olivat erittäin tavallisia 1930-luvulla lintujen ja jänisten pyynnissä monin paikoin Suomessa, mutta varsinkin syrjäseuduilla. Ukkivainaa kertoi, että pikkupoikia kannustettiin kyseiseen puuhaan, hänkin oli kai jotain kuuden-seitsemän vanha opetellessaan homman. Hän oli lähtöisin Pohjois-Karjalasta.

Ja Päätalon kirjoista ilmenee, että pulmusiakin pyydettiin kevätaikaan jouhilaudoilla Koillismaalla. Siitä pyydyksestä en tiedä mitään.

[Iivana]

Pankaahan vain lisää tietoa mitä tiedätte, minua kiinnostaa kovasti, ja kaikki. Pienetkin tiedot kiinnostavat.
Onko teillä tietoa mustikoiden ym. marjojen liottamisessa viinassa pyyntitarkoituksessa? Käytössä sekin sotien jälkeen. Jouhilauta homma on semmoinen, että niitä pannaan keväällä pälviin, ja kun pulmuset tulee niille pälville, niin joutuvat jouhiin.

[Iivana]

Minulla on myös jonkun verran uudelleen opittua "primitietoa" monistakin pyyntivehkeistä sovellettuna nykyisiin materiaaleihin, lähinnä tilapäivälinemielessä. Siksipä kaikki tieto kiinnostaa.
Yritän oppia perinnevehkeistä sen idean, ja soveltaa sitä käytännön pyyntiin jos se on lain ja asetusten puolesta mahdollista. Tietysti pyrin perinteisiin materiaalehinkin, mutta joskus esimerkiksi saatavuus ja kestävyys kääntävät vaa'an modernille puolelle.
Esimerkkinä jalkanarupyynti. Se on periaatteeltaan samaa kuin polkurautapyynti, joka on tänä päivänä kielletty. Mutta pyyntitaktiikka on sama. Pienpetopyynnissä käytän kelkkaakin siirtymisissä ja pyytöjen viennissä. Minun näädänrautakierros edestakaisin on vähän rapiat satakilometriä ja siellä on kerralla reilut kolmekymmentä rautaa pyynnissä. Jos kävisin suksella, niin se olisi noin viikon keikka. Riekkoja pyydän pelkästään suksipelillä. Samoin minulla on l***kuitupitkäjousi, koska se on metsässä helpompi pitää kunnossa, eikä minun aika mene jousenrakenteluun, jos se vaikka katkeaa. Pääpaino on pyynnissä. Ehkä eläkkeellä kerkiää panna sen pisteen iin päälle, mutta kunto kestää vielä aika rankatkin pyyntireissut.

[Juri]

Erätaitoleiri kuulostaisi kyllä hyvältä!
Hemmetti kun en kuvista millään tajua noiden laukaisuvirpojen ja -varpojen toimintaa. Nyt ei tule uni yöllä silmään...

[jousipata]

näyttää kyllä hemmetin mielenkiintoiselta. erätaitoleiriä myös kannatan ja jos järjestettäisiin, niin yrittäisin ilman muuta päästä osallistumaan. siis vaikka painottuneena perinne-erätaitoihin ja mieluummin niihin.

[Iivana]

[jousipata]

Aluksi perusasioihin voisi huomiota kiinnittää. Kylmä, lämpö, vesi, muu juoma, ötökät ja niiltä suojautuminen, nykykonstein ja perinnekonstein. Ruuanvalmistus perinteisin erämenetelmin. Nukkumispaikan valmistus perinteisin konstein sopivaksi.

Vähän syrjähyppynä: Aiottuun asentopaikkaan tai sen lähelle saattaisi saada myös esivalmistellen tehdyksi vaikka rosvopaistin. Se vaatisi leirin järjestäjältä enemmän vaivaa ennakkoon kun kuoppa pitäisi kaivaa ja täyttää, sekä lihat hankkia sinne.

Pari mukavaa pupuansatyyppiä olisi hyödyllistä osata. Tietty kalastaminen olisi tehokkainta kun nopeahkosti tarvitsisi ruokaa hankkia nuotiolle/rakotulille. Tuohon mahdolliseen erätaitoiluun voisi liittää jonkunlaisen perinnejousella ampumisjutunkin, vaikka tarkkuusammunta säkkiin eri kulmista tai kalojen ampumisen vedestä eli jousikalastuksen.

[Iivana]

Toteuttamiskelpoisia ideoita. Joka tapauksessa sitä leiriä pitäisi valmistella etukäteen. Rosvopaisti=hautapaisti.

[Iivana]

Hetken tuumittuani totean seuraavaa.
Jos ootte tosissanne, niin olen mukana. Ensi kesänä minulla on rakennustyömaa, joten ei ehdi. Mutta seuraava kesä, kerkiääpähän suunnitella.
Noihin kaikkiin edellisiin löytyy ammattitaitoa koulutukseen. Ideana olisi kuitenkin, että tehdään yhdessä, vain niin sitä oppii. Jokaisen osaamista voitaisiin hyödyntää samalla tavoin. Etukäteen voisi laitella materiaalia, että saisi opiskella kotona. Niin olisi paremmat lähtökohdat leirille.
Lisäksi voitaisiin rakentaa vaikka koplukka ja pressulautta vesistöhommiin.
Jos leiri olisi pohjoisessa, niin täällä kyllä riittää järviä, joissa olisi tilaa touhuta. Jos saisin kaverini puhutuksi mukaan, niin saisimme sen verran pyydysmerkkejä käyttöön, että ei tarttisi olla nälissään. Lisäksi voisimme suorittaa valmisteluja.
Voisin yrittää järjestää lisäksi kokonaisena pakastetun poron ruhonkin taikka useamman paikalle.
Jos saataisiin käsitystä siitä, mitä tehtäisiin, niin voisi sitten suunnitella tarkemmin. Kestona viikko olisi ihan hyvä. Iltaisin voitaisiin ampua jousilla.
Jokainen osallistuja tarkistaisi itse oman vapaa-ajan tapaturma vakuutuksen ja rahaa kerättäisiin vain sen verran, että saadaan yhdessä kulut katettua.
Jos ottaa tuulta alleen, aletaan touhuta, ja laitellaan sitten sähköpostirinki pystyyn.

[pyssymies]

Olen mukana. Mietin vielä, millä voisin omalta osaltani avustaa.

[Ari Laakso]

Mukana ollaan...jos ei ihmeitä tielle tule!

[Juri]

Ilman muuta mukana!

[Ari Laakso]

Hei!
Löytääkö porukat tämän täältä..pitäisikkö laittaa tapahtumat osioon?

[T. Manner]

Olin joskus mukana porukassa, joka piti samanlaisia tilaisuuksia retkeilystä, luonnosta ja mitä kukin mielenkiintoiseksi näki.

Homma toimi silloin näin: sovittiin edeltäkäsin aiheet ja erikoisvalmistautujat, kukin kaiveli sitten asioita itsekseen. Sovittuna viikonloppuna käsiteltiin asiat pienen esitelmän ja/tai kädet mudassa harjoituksen avulla. Asioita ei otettu liian vakavasti ja hauskaakin oli ilman viinaakin. Tuli kokeiltua asioita, joita en muuten olisi ikinä tullut tehneeksi.

Viikonlopun kustannukset jaettiin tasan, taisi olla tyypillisesti 50 (mk) luokkaa. Toimi hyvin kunnes pikku hiljaa hiipui.

TLM

Voisi olla hommassa vieläkin mukana.

[*Vympel*]

Todella mielenkiintoinen sarja Iivanalta.
Erataitoleiriin voisin nyt jo ilmoittautua. Toki kaksi vuotta on aika pitka odotusaika, mutta nailla mennaan nyt.
(pahoittelen A-pilkkujen puuttumista)

[Nanook - pakkasen poika]

Jouhilaudan toimintaperiaatetta voi käydä ihastelemassa vaikka Metsästysmuseossa. Tosin näytteillä olevassa versiossa jouhilangat on korvattu ohuella metallilangalla.

[Mangrove]

Linne tarinoi seuraavaa (Lapinmatka 1732, s. 121):

Muutamia köyhiä lappalaisia oli täällä [s.o. 10.7.1732 Kvikkjoella] riekonpyynnissä, mikä tapahtui seuraavalla tavalla:
Otetaan 7 tuuman pituinen koivuoksan haarukka, sidotaan ansalanka haarojen yhtymäkohtaan, johon on lankaa varten vuoltu ura; kummassakin haarasta vuolaistaan tuohiliuskanen puoleksi irti, jolloin irtonainen osa käpristyy. Ansalanka pannaan käpristyneen kuoren taitse, niin että lanka painuu haarukkaa vasten eikä pääse irti. Tämän hirsipuun molemmin puolin pistellään hankeen koivun harpuja aidaksi ja aina syllän päähän toinen ansa. Täten ansojen väliin tulee risuista matala aita (kaarre). Kun nyt riekot tulevat, ne eivät lennä ylitse vaan juoksevat lumessa, menevät hirsipuuhun ja takertuvat lankaan, yhdessä yössä usein 40 á 50 kpl.

[Santtu Risku]

mukana ollaan näillä näkymin! kannattaa kumminkin pitää tästä kysely vaikkapa ensi talvena uudelleen, varsinkin meillä nuorilla miehillä voi tulla yllättäviäkin elämänmuutoksia parissa vuodessa eteen.

[pyssymies]

[jousipata]

[Mangrove]

[heikki]

Mitäs lapinlisää tuossa on... laitat jonkun sata rihmaa hyväksi tiedetylle riekkomaalle, niin kai sieltä sitten lintujakin tulee.

[Iivana]

Jos lintu liikahtaa, niin saattaa kolmellakymmenelläkin langalla saada esimerkiksi vaikka 8 riekkoa kokemisella, jos langat on hyvissä paikoissa.