Jousi

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Ajattelin tulevan talven pimeinä iltoina kokeilla tehdä nokkoskuidusta lankaa. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt niin varret kuivataan ja loukutetaan ja kuidut erotetaan kampaamalla kimpuiksi. Pitääkö varsi loukuttaa tai rakenne rikkoa jo ennen kuivausta?

Toinen mitä mietin on se, että pelittäisiköhän nokkoskuitu myös jousen selässä jänteiden korvaajana tai seassa. Nokkoskuitu kun ei käsittääkseni ole kovinkaan venyvää...?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Tuollainen ohje löytyi pikahaulla:

"Nokkoskuidun muokkaaminen

Nokkosen kuidut ovat vahan peitossa olevassa kuorikerroksessa yksittäisinä varren ympärillä, ei kimppuna kuten pellavassa. Nokkosen sisäkerros on puumainen ja ydin on ontto.

Nokkoskuitu voidaan irroittaa varresta esim. samaan tapaan kuin pellava: liotetaan, kuivataan, loukutetaan, lihdataan, häkilöidään ja harjataan. Nokkosen kuitupitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin pellavan, mutta siitä saadut kuidut ovat pidempiä. Nokkosen kuidut ovat valkoisia, silkkimäisiä, hyvin hienoja ja lujia kuituja. Niiden lujuus paranee kastuessa.

Helpoin tapa irroittaa nokkosen kuidut on heti keräämisen jälkeen, ennen kuin varret ehtivät puutua. Nokkoset kerätään juhannuksen jälkeen ennen heinäkuun puoliväliä. Nokkosen juuri katkaistaan, lehdet ja latva karsitaan. Ontto varsi halkaistaan. Kuoriosa irroitetaan päistäreistä vetämällä se irti tyvestä latvaan. Kuorisuikaleet asetetaan kuivumaan tai niitä liotetaan lämpimässä vedessä. Kuoririhmoissa on vielä liima- ja vaha-aineita. Kuoririhmoja voidaan loukuttaa ja hangata laudan reunaa vasten useamman rihman nipuissa. Sileän ja päistäreettömän kuidun aikaansaamiseksi joutuu tekemään paljon työtä, mutta lopputuloksena saa arvokasta kuitua.

Lähteenä: Luontoäidin lähikauppa. Toimittaneet Marjaana Liukko ja Tiina Rinne. Suomen 4H-liiton julkaisuja. Hki 1996."

Näyttäisi siltä, että homma menee persiilleen jo ajankohdankin osalta. Kettu mä yritän silti. Saa ainakin kokemusta vaikka tulos olisikin laihahko...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Varret ovat nyt sadevesitynnyrissä karsittuna lehdistä. Huomenna koitan kuinka saan kuoren irtoamaan. Ensin ajattelin kuivata varsina ja sitten mättää littuun ja nyhtää kuorikuidut siinä. Ehkä tuo perinteisempi menetelmä on kuitenkin tehokkaampi tapa saada mahdollisimman paljon ehjää kuitua.

Uusin idea on liimata nokkoskuitua alle ja tehdä päälle joustavampi kerros jänteistä...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

En sotkisi jänteiden sekaan. Jäykkää ja huonosti venytystä kestävää matriaalia ja sekaan ei jäykää ja hyvin venytystä kestävää, niin tuloksena lienee ei voi olla mitään parempaa kuin kumpikin erikseen. Huonompaa voi olla paljonkin.

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

En ajatellutkaan mixata niitä keskenään vaan tehdä jännekerrosten alle ohuen kerroksen nokkoskuidusta. Ajatuksena tuossa olisi se, että toimisi jakopintana puristukselle ja vedolle.

Nyt olen nysvännyt kymmenkunta vartta ja saanut pirun pienen kasan pintakuitua...ei ole ainakaan minun hermoilleni sopivaa puuhaa tämä. Ja tuo pintakuidun irroitus on vasta alkuvaiheita varsinaisen kuidun valmistuksessa...Irtoaa helpoiten kun halkaisee varren ja taittelee aina silmukohtien välistä samalla vetäen pintaa erilleen.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Ite poimisin varret talteen ennen kukintaa.
Kuituihin jäävän, mahdollisesti poistamattoman vahan kanssa saattaa tulla ongelma?
Keitto ja erilaiset tuhkalipeä käsittelyt on ennenvanhaan olleet avittavia tekijöitä, mutta samalla kuitu heikkenee, joten siinä saa olla varovainen ja kokemus opettaa, tietysti:)

Muutenkin kuitujen perus prosessien yms.kuvioihin kannattaa tutustua etukäteen. Toki tekemälläkin oppii, mutta kun monissa luonnonmateriaaleissa on tuhat vuotiset perinteetkin, kokemuksineen takana, niin ite hyödyntäisin ensinnä sitä.

Satu Hulkkinen on tenhyt asiasta hyviä opuksia.
Noita löytyy ainakin kirjastoista.

Lisäks Wikikko ja RihmastoWiki auttaa sujuvasti monissa ekologisten ja luonnonmukaisten työtapojen sekä materiaalien kanssa:)
http://wikikko.info/wiki/Nokkonen

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Nyt on kokeiltu ja todettu, että varsia ei kannata ainakaan liotella saavissa kahta viikkoa. Kuiduista ei ole enää tietoakaan Rolling Eyes

Ei kannattaisi unohtaa pikkuprojektejaan. No, komposti kiittää ja nokkostahan maailmassa riittää.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Mullakin on tollaisia melkein sentin paksusia ja reilusti yli metrin nokkosia vajassa... kunhan ehtisi kästtelemään...

Ruusupuskissa koirien kusentareitillä todennäköisesti kasvavat pahaat nokkosen tähän hommaan.

Puskat antavat pituutta ja koiran kusi typpilannoitusta.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Irroittelin kuituja. En yhtään ihmettele termiä pohjolan silkki. Lisäksi tuntuu kestävältä.

Kuituja on tosi vähän, ja työstäminen on todella hidasta.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Omat nokkoskuituni olen irroitellut simppelillä abomenetelmällä: ota kuivattu varsi, lohko se alkuun esim. pyöreällä kivellä murjomalla. Aseta pitkittäisesti lohkeilleen varren yksi kaistale sisäpuoli ylöspäin sormen päälle. Varren sisäpinnalla on paksu, jäykkä tohka joka pitää saada eroon ulkopinnan kuiduista. Taivuta suikaletta alaspäin sormea vasten jolloin tohka napsahtaa poikki lyhyenä pätkänä ja voidaan nappaista kuiduista irti. Siirrä suikaletta muutama sentti ja toista.

Näin napsuttelemalla varsista saa kuonan irti niin että kuidut säilyvät täysipitkinä ja virheettöminä. Ei työkaluja, ei liotuksia, ei stressiä. Aikaa kyllä kuluu.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Onko jollain korkeakoulujen tunnareita:

Tollaisen haluaisin auki:
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6TX9-4R644DB-6&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_searchStrId=1020423638&_rerunOrigin=google&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=d2edc3c149f33271dbdfa4fdf8882f81

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Sitten kun kuoret on irti, ne voi antaa kuivua itsekseen pari päivää. Peukolon kynsi vihreämmälle puolelle ja etusormi toisella on tapa kiskoa kuoren jäänteen irti. Taas hidasta.

Keittämistäkin voisin kokeilla.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Mulla olis rutkasti helpompi abomenetelmä.

1. Kuivataan pari päivää(voinee ohittaa).
2. Liotetaan ( pari sadepäivää ulkona maasa käy.)

Kynnellä varsi pahksusta päästä halki. Napsutellaan pehmennyt sisäosa 20cm pätkinä.

Toi liotus tekee homman HELPOKSI. Sitä, että yhteen jänteeseen tarvii sylillisen nokksia, ei toikaan ratkaise...

woodcutter · Joined: 10 Sep 2009 Posts: 167 Location: Muurame

Keruu ajankohta nokkoselle vaihtelee mann,paikkakunnan ja kirjoittajan mukaan.
Kuitua tosiaan irtoaa minimaalisesti 3-5%
Kaikesta huolimatta raapasin tänään kasan nokkosta nurin.
Saksalaisten oppien mukaan keittämällä ajatelin kokeilla kuidun irroitusta.
Jos homma etenee suunnitelmien mukaan saattaa kuitua ilmaantua myyntiin.
Kunhan toi mun verkkokauppa aukeaa niin sieltä löytyy kaikenlaista kivaa.
Nuolenkärjistä pihkaliimaan ym muita luonnon materiaaleja.

Niin joo ei kannata nokkosia kerätä ilman paitaa,hanskoja ja shortsit jalassa.
Tein niin ja sen kyllä huomaa Laughing

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Pistänpä minäkin löylyä tälle kiukaalle.
Keväällä, kun talven lumen alla olleet pitkän nokkoset, siis sellaiset törröttäjät hieman kuivahtavat, niin siitä saa sitä kuitua irti vetämällä. Se on siellä lumen alla irronnut ja kuitu lähtee lähes koko varren pituisena.
Näytösmielessä olen tästä kerran punonut oottokoukuun kaksikimppuisen siiman. Kastelin kyseisen tuotoksen ja käskin epäilevimmän tuomaan vetää katki. Ei mennyt käsillä vetämällä ihan pikkuvähällä poikki.
Tällaisesta siimasta, katajaisesta siimaluokista, pikkukalasta ja teroitetusta linnun Y-muotoisesta rintaluusta saa helposti toimivan kalanpyydyksen.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

woodcutter · Joined: 10 Sep 2009 Posts: 167 Location: Muurame

Nokkoskuidullahan on semmoinen ominaisuus että märkänä on vetoluujuutta enemmän kuin kuivana.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

H. Köngäksen kokeilun (An Experiment of Making Nettle Yarn / Karhunhammas 15) mukaan paras tulos (5,4% tuorepainosta) saavutetaan keräämällä noin 80 cm korkeita nokkosia ja liuottamalla niitä vedessä 14 päivää. 370 grammasta tuoreita nokkosia saatiin näin 60 cm valmista lankaa.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Iivana: Miten sait punottua tasaista lankaa? Itseltäni ei tuntunut millään onnistuvan. Onko tohon jotain jippoja? En ole kyllä aiemmin punonut mitään, mikä ei perustu valmiisiin lankoihin.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Kuidut hienoiksi, kaikki paksuimmat kohdat irti, tasaiset niput ja märkä kuitu.
Kokemus kuitenkin aika vähäistä. Käyttämäni menetelmä olisi todella työläs isommalle määrälle. Mutta joku kalansiima tulee kyllä laadukas.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Itselläni jäi aina osa kuiduista ulos kierteistä...

Riiviö · Joined: 14 Nov 2010 Posts: 8 Location: Iitti

Onkos pojat koskaan kuulleet kehräämisestä? Värttinällä tahi rukilla voi kuidun ensin ohueksi rihmaksi kehrätä ja siitä vaikka neljällä punoa suopungin tapaan tukevampaa tahi kerrata tavalliseen tapaan. Kalalanka perinteisesti tehdään 3X3 kertauksella eli ensin kolme rihmaa yhteen ja sitten näitä kolme yhteen...
_________________
Ihmisethän näitä tekee...